torstai 29. marraskuuta 2012

Joulukalenteri

Jos sinulla ei vielä ole joulukalenteria, nyt alkaa olla korkea aika hankkia sellainen. Joulukuu on jo ihan nurkan takana! Joulujutuista kirjoittaminenkin alkaa tuntua perustellummalta nyt, kun tänään sai viimein herätä ihastelemaan lumista maisemaa.
Oma joulukalenterini on ehkä jännittävin ikinä (ainakin omassa elämässäni, se ei yleensä ole kovin jännittävä). Ostin sen Body Shopista hieman kirpaisevaan 60 euron hintaan, mutta sisällä luvataan olevan tuotteita 130 euron arvosta. Lisäksi ainakin Helsingin Forumin myymälässä yli 50 euron ostoksesta sai kaupan päälle valdelmavartalovoin. Olen tietysti jo malttamattomana googlannut kalenterin sisällön, mutta yhtään luukkua en aio avata etukäteen!
En tiedä olisinko raskinut panostaa kalenteriini rahallisesti tämän enempää, mutta harmittaa silti vähän, etten löytänyt kaupoista niitä kahta muuta, kalliimpaa versiota, joita ainakin Ruotsissa näyttää olevan myynnissä. Ehkä eivät uppoaisi niin hyvin täällä? Tämä ostamani riittää kuitenkin itselleni varsin hyvin, odotan jo jännityksellä lauantaita. 

Saatan tehdä kalenterin sisällöstä koosteen joulun jälkeen, mutta en ala kirjoittamaan yksittäisistä tuotteista blogin puolella. Facebookissa ajattelin julkaista kuvan kunkin luukun sisällöstä sitä mukaa kuin niitä availen.

Onko sinulla joulukalenteria? Millainen?

* * *

My advent calendar for this Christmas. I love it!

lauantai 24. marraskuuta 2012

Naked Truth

Huh huh, kylläpä jännittää. En ole niitä ihmisiä, jotka tuntevat olonsa luontevaksi ilman meikkiä. Jopa roskia viedessäni sohaisen naamaan äkkiä peiteainetta ja poskipunaa, muuten stressaan koko matkan siitä, tuleeko joku naapuri vastaan. Turhamaisuudelleen voi tietysti keksiä loputtomasti tekosyitä, mutta itse tunnen oloni hyvin haavoittuvaiseksi täysin meikittä. Ikään kuin se sadasosamillimetrin peiteainekerros olisi vahvakin suoja maailmaa vastaan. Ja mikä hassuinta, en edes pelkää maailmaa tai muita ihmisiä. Jos joku kysyisi, vastaisin vähät välittäväni siitä, mitä muut (etenkin tuntemattomat) minusta ajattelevat tai millaisena he minut näkevät. Kunhan eivät vain - herra paratkoon - näe minua sellaisena kuin olen!

Luonteeltani koen olevani hyvinkin avoin ja helposti lähestyttävä. Olen valmis kohtaamaan ihmiset sellaisina kuin he ovat ja antamaan itsestäni niin paljon kuin toinen vain on valmis ottamaan vastaan. Ulkonäköni suhteen sen sijaan olen aina ollut erittäin kriittinen. Ihon punoitus täytyy peittää, silmäripset taivuttaa, hiukset tupeerata ja niiden pyörteet suoristaa, vatsa litistää sukkahousuilla ja niin edelleen. En ole koskaan odottanut vastaavaa muilta, vaan pikkutarkka kontrollintarve kohdistuu aina vain itseeni. Harva ystävänikään on nähnyt minua ilman meikkiä. Tukka hyvin, kaikki hyvin, vai miten se oli?
Tällä esipuheella osallistun minäkin Veeran heittämään haasteeseen, jossa bloggaajia kannustetaan näyttämään omat kasvonsa ilman meikkiä tai kuvankäsittelyä. Yllä olevan kuvaparin oikeanpuoleisessa kuvassa olen korjannut kirkkautta ja kontrastia kuvankäsittelyohjelmalla, vasemmanpuoleinen kuva on suoraan kameran muistikortilta (strategisesti rajattuna, tietenkin). En uskaltanut kuvata itseäni suoraan edestä päin, mutta en ole oikeastaan tehnyt sitä aikaisemminkaan. Kasvojen epäsymmetrisyyttä kun ei saa meikilläkään täysin korjattua. ;) 

Näinä itsensä hyväksymisen vaikeuden aikoina tämä haaste on mielestäni enemmän kuin paikallaan. Toivottavasti se antaa rohkeutta kaikille tarvitseville, ainakin itse sain jo ripauksen. Haluaisin itse haastaa mukaan kaikki kauneus- ja kosmetiikkabloggaajat, paljastakaa pakkelittomat poskenne! Bongasin tämän jo ainakin Saaran, Annien ja Myyn blogeista, ihania naisia kaikki. :)

Kuinka itse suhtaudut meikittömyyteen? Jokapäiväistä vai pelottavaa?

* * *

This is how my face looks naked. Usually, I wear at least some concealer and a little bit of blush. I feel insecure without makeup, although otherwise I don't have any issues with my self-esteem.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

It's a Marshmallow World

Juhannuksen jälkeen alkanut joulunodotukseni saa uutta potkua näin marraskuussa, kun muutkin ihmiset alkavat ymmärtää vuoden parhaimman ajan lähestyvän. Kadut ja puistot kimmeltävät jouluvaloissa ja mikä tärkeintä, kaupat täyttyvät joulujutuista (olen vuosien aikana koulinut korvani suodattamaan tehokkaasti kaikki puheet "krääsästä", mitä se on?). Kimaltavien koristeiden lisäksi innostun itse eniten kaikesta joululta tuoksuvasta: saippuasta, suihkugeelistä, kynttilöistä, voiteista, teestä, mausteista - tänä syksynä hankin hyvissä ajoin jopa jouluntuoksuisen siivousaineen! Suomesta saatavilla olevasta joulukosmetiikasta The Body Shop ja Lush tarjoavat tuttuun tapaan parhaat palat, joita ajattelin syynätä tarkemmin myös täällä blogin puolella.
Kävin tutustumassa Lushin joulutuotteisiin ennakkoon jo syyskuun lopussa, kun Helsingin Asematunnelin myymälässä virittäydyttiin pikkujoulutunnelmiin bloggaajille järjestetyssä illassa. Joulunäytelmän, mehun ja popcornin (ihan perinteistä pikkujoulutarjottavaa, piparit ovat jo so last season) jälkeen uusia ja vanhoja joululemppareita pääsi hypistelemään ja nuuhkimaan antaumuksella. Omat suosikkini ovat lähes kaikki tuttuja jo aikaisemmilta vuosilta, selostan myöhemmässä postauksessa lisää ostoskoriini sittemmin päätyneistä tuotteista. Lushin jouluvalikoima on niin valtava, etten oikein tiedä mistä aloittaisin, mutta ehkäpä vain etenen kuva kerrallaan. Kaikkia tuotteita en muistikortilleni tallentanut, lisää voi käydä kurkkimassa nettisivuilta. Erityisesti kylpypallot ja sen sellaiset jäävät minulta yleensä vähemmälle huomiolle, asuntomme kun on ammeeton.
Heti alkuun klassikkosettiä. Vasemman reunan vaaleanpunainen Snow Fairy -suihkugeeli on näistä joulun ajan sesonkituotteista kenties kaikkein tunnetuin. Pullo on vilahtanut blogissa aikaisemminkin ja se tullaan näkemään uudestaan tuossa yllä lupaamassani jatko-osassa. Takana pilkottava tähtitikkari on viime vuonna lanseerattu Magic Wand, joka tuoksuu samalle kuin Snow Fairy ja taikoo ammeeseen vaaleanpunaisen vaahtokylvyn. Yhdesta tikusta huljuttelee monta tuoksuvaa kylpyä, olisi joululahjana varmasti ainakin pienten tyttöjen mieleen. 

Etualalla muita kylpyasioita: vihreänpinkki psykedeelisen näköinen Candy Mountain -kylpyvaahto tuoksuu vaniljaiselta ja värjää kylpyveden vaaleanpunaiseksi; jouluisesti helisevä kultainen lahjapaketti Golden Wonder -kylpysuola tuoksuu appelsiinilta, limeltä ja konjakilta sekä tekee vedestä jännittävän sinistä. Oikeassa alakulmassa on kestosuosikki So White -kylpysuola, jolla saa kylvystään vaaleanpunaisen ja omenantuoksuisen. Vaaleanpunainen vaikuttaa olevan näiden joulutuotteiden hittiväri, vaikken ainakaan itse sitä niin jouluiseksi mielläkään. Ehkä kirkkaanpunainen kylpyvesi näyttäisi liian pelottavalta?
Jouluhalko, Buche de Noël -kasvojenpuhdistusaine on jouluiseksi viritetty versio Angels on Bare Skin -klassikosta. En ole itse koskaan kokeillut kumpaakaan, mutta olen ymmärtänyt niiden olevan hellävaraisia ja hyviä. Savipohjainen putsari ehkäisee epäpuhtauksia ja kuorii ihoa, mutta on kuulemma myös kosteuttava. Muun muassa satsumaa, mantelia ja karpaloita sisältävää ainetta otetaan pieni nokare, josta pyöritellään veden kanssa sopivanpaksuista tahnaa. Kuvassa vasemalla raikkaan sitruksinen Snow Globe -saippua, oikealla trippailevan My Little Ponyn värinen, makean mandariininen Angel's Delight -saippua. Näistä lisää vielä myöhemmin.
Ehkä sympaattisin koko kokoelmassa on tämä sulanut lumiukko, Melting Snowman -kylpysula. Sopii erityisesti parina viime vuotena valikoimassa olleen Glögg-suihkugeelin ystäville, sillä tässä pitäisi olla sama mausteinen tuoksu. Manteliöljy ja kaakaovoi pehmentävät ihoa ja hellyttävä lumiukko nyt vain saa erinomaisen hyvälle tuulelle. Takana kullanväristä kuuta muistuttava mantelinen Snow Cake -saippua, joka sekin löysi tiensä jouluostoksieni joukkoon (eli jatkoa seuraa).
Jännittävimpiä uutuustuotteita olivat popkornin makuinen huultenkuorinta sekä poppareilla kuorrutettua piparitaikinaa muistuttava Let the Good Times Roll -puhdistusaine. Huultenkuorinnasta sain mukaani näytteen, johon vastoin odotuksiani ihastuin kovin. Olen pitänyt näitä sokerikuorintoja vähän tyhjänpäiväisinä, mutta ero huulien ihossa ja huulipunan levittyvyydessä oli silminnähtävä. Lisäksi tämä maistuu veikeälle, jännästi makeansuolaiselle. Pääasiassa maissijauhoista leivottu taikinaputsari tuoksui sekin ihanan syötävälle, mutta en uskaltanut maistaa. 

Takana pilkottaa vielä monivärinen hedelmäboolisaippua Mr Punch. Sain saippuasta pienen pienen kokeilupalasen, josta olen suihkussa yrittänyt ottaa kaiken irti. Tuoksu on hyvin makea, pehmeän hedelmäinen, Lushin kuvauksen mukaan siinä on mustaherukkaa, limeä, kookosta ja giniä (katajanmarjaa). Miellyttävä tuttavuus, muttei aivan yllä muiden saippuasuosikkieni tasolle. Vasemman yläkulman dalimaisesti valuvat kellot ovat Midnight Massage -hierontapaloja, jotka tuoksuvat jasmiinilta ja pehmentävät ihoa kaakao- ja karitevoin voimin. Etualan hassut viikset (Bubblebeard) puolestaan ovat omiaan sekä tonttuna poseeraamiseen että valkoisiin, kimaltaviin vaahtokylpyihin. Vaahtoparta tuoksuu santelille ja laventelille.
Laventelintuoksuinen on toinen tämän joulun suihkugeeliuutuuksistakin. Twilight-kylpypallolta tuoksunsa lainannut samanniminen geeli yllätti minut, sillä ajatus laventelintuoksuisesta suihkusta ei aluksi kuulostanut erityisen houkuttelevalta. Ensimmäisellä pesukerralla (sain suihkugeeleistäkin näytteet kokeiltavakseni) kuitenkin ihastuin rauhoittavaan tuoksuun täysin. Laventelin ohella siinä on nimittäin myös benzoinia, tonkapapua ja ylang-ylangia, joista kaikista pidän muutenkin paljon. Kokonaisvaikutelma tuoksusta onkin makean mausteinen, ei ollenkaan sellainen jalkavoidelaventeli. Lisäksi suihkugeelissä on glitteriä!!
Toinen tämän joulun uusista suihkukavereista on nimeltään Ponche, tuoksultaan hedelmäinen ja mausteinen. Pidin tästäkin, tosin en ihan yhtä paljon kuin Twilightista. Tuoksussa on appelsiinia, luumua, kanelia ja vaniljaa, lisäksi kuulemma myös loraus tequilaa. Viimeistä en onneksi itse erota, tuo T-juoma kun on suuri inhokkini. Itselleni tulee mieleen jouluaaton mausteinen sekahedelmäkiisseli, ei yhtään hullumpi mielleyhtymä. :) Pahoittelen muuten näitä puhkipalaneita kuvia - valaistus oli hämärä ja kuvauskalusto vaatimaton.
Viimeisenä joulupukin pään muotoinen Father Christmas -kylpypallo, joka on varsinainen ilotulitus. Lushilaiset näyttivät, mitä tapahtuu kun pallo liukenee veteen: tuloksena on villisti pyörteilevää punaista ja vihreää vaahtoa sekä valtavasti pinkkiä glitteriä! Kreisiä. Kylpypallo on suuri ja se tuoksuu sitruksiselle, vastaavalle kuin aiempien vuosien Satsumo Santa.

Yksittäisten tuotteiden lisäksi Lushilla on valtava valikoima valmiita lahjapakkauksia, kaikki nätisti paketoituina. Kiireisenä viime tipan lahjaostajana olen hyödyntänyt niitä parina vuonna, ottaisin toki mielelläni yhden (tai monta) myös itselleni. Harmillisesti Suomessa on vain yksi myymälä, jossa tuotteita voi testailla ja tuoksutella, mutta onneksi nettiputiikki toimii. Itse suosin brittiversiota, paketit tulevat postikulujenkin kanssa edullisemmiksi kuin Suomesta ostettuina. Tilaukset toimitetaan lähetin avulla, joten postissa jonottamiseltakin välttyy.

Oletko jo löytänyt suosikkisi Lushin tämänvuotisista joulutuotteista? Kerro, kerro!


* * * 

I've been waiting for Christmas since July and I'm so happy now that the rest of the world is with me, too. The selection of Christmas-themed beauty products in Finland is not as vast as it is in many other countries, but at least we have The Body Shop and Lush. The latter provided a christmassy evening for bloggers already in late September, which I was more than happy to attend. Lush's Christmas is a big and spectacular event, above are some of the products that caught my interest. I'll do a separate post later about the things I have purchased, my very own seasonal favourites.

tiistai 13. marraskuuta 2012

Hilpeää humpuukia

Vaikka kaikenlaiset terveysprojektit on yleensä tapana aloittaa vuodenvaihteen tietämillä, starttasin itse omani jo kaksi viikkoa sitten. Stressin, kiireen ja ajoittain krooniseltakin tuntuneen rahapulan vuoksi syömiset ja liikkumiset olivat pitkään olleet retuperällä, minkä lisäksi ankeaa oloa oli usein lääkitty lasillisella tai parilla lauantai-iltaisin. Kyllästyin vetämättömyyteeni ja kohtuullistin kerralla sekä roskaruokailun että muiden myrkkyjen kulutuksen. Kun vielä sain samaan saumaan kokeiltavakseni jännältä kuulostavia detox-laastareita, puhtaampi ja virkeämpi elo oli valmis alkamaan.
Veikeän näköiset Kawase Takara -jalkapohjalaastarit ovat japanilaista alkuperää, Suomessa niitä saa ainakin Nettexiltä ja Hyvinvoinnin Tavaratalosta. Pakkaukset saavat väkisinkin hymyn huulille, Japanissa tuotteiden ulkonäköä suunnitellessa ei varmaan edes tunneta käsitteitä "hillitty" tai "vakuuttava". Vaikka mitäpä tuosta, kyllä minäkin haluaisin saada jalkapohjani noin onnellisiksi. Vasemmanpuoleisessa paketissa on vyöhyketerapeuttisia laastareita neljän vuorokauden tarpeisiin, oikeanpuoleisessa pussissa on vielä yksi pari lisää. Tämä siksi, että suomalaiset ovat japanilaisia kookkaampia, jolloin kehosta puhdistettavia myrkkyjä on luonnollisesti enemmän. ;D
Kuten selkeästi kuvitetusta ohjeesta voi ymmärtää, laastareita laitetaan illalla yksi kumpaankin jalkapohjaan ja niiden annetaan vaikuttaa yön yli. Aamulla sitten venytellään ja herätään virkeänä. Kaunis ajatus on, että laastareissa olevat ainesosat (suomenkielisen tuoteselosteen mukaan "luonnollista viinietikkaa puista ja yrttiuutteita") vetävät yön aikana elimistön kuonat ulos jalkapohjan ihon läpi. Alun perin valkoiset ja puhtaat laastarit ovat aamuun mennessä muuttuneet likaisiksi ja pahanhajuisiksi.
Japanin kieltä taitaville mukana on havainnoillistava kaavio siitä, mihin kaikkiin kehon osiin jalkapohjasta onkaan yhteys. Laastarien toiminta perustuu vahvasti myös siihen, että jalkapohjassa on koko vartalon lymfakierron päätepiste, jonka kautta elimistölle haitalliset aineet luontevasti poistuvat.
Ja tässä sama yksinkertaistettuna kielellisesti lahjattomammalle kansanosalle. Jännittävästi menevät vyöhykkeet järjestyksessä ylhäältä alaspäin. Tahtoo siis sanoa, että jos mielit niin sanotusti tyhjentää pääsi, jalkapohjalaastari kannattaa kiinnittää lähelle varpaita - keskeltä tulevat puhdistetuksi sisäelinten ja keskivartalon kuonat. Jalkojen selluliitit ja muut töhnät puolestaan poistuvat parhaiten kantapään kohdalle kiinnitetyllä laastarilla.
Tältä näyttää suoraan pakasta vedetty puhdas laastari. Minulla oli tapana laittaa laastarit jalkoihin noin tuntia ennen nukkumaanmenoa, jotta suositeltu 8-12 tunnin vaikutusaika tulisi varmasti täyteen. Puhdistin ja kuivasin jalkapohjien ihon, liimasin molempiin laastarit ja laitoin päälle vielä puuvillasukat, vaikka niitä ei kuulemma välttämättä tarvitsisi. Pussia avattaessa laastarit tuoksuvat miedosti happamilta, ja heti niiden teippaamisen jälkeen jalkapohjien iho tuntuu mukavan lämpimältä.
Tällaisilta laastarit näyttivät ensimmäisenä ja toisena aamuna. Väri oli muuttunut vihreäksi ja haju pistävän etikkaiseksi. Haju oli itse asiassa erittäin voimakas, nakkasin yösukkani aina suoraan pyykkikoriin. Väri oli molempina päivinä lähes samanlainen - toisena aamuna vasemman jalkapohjan laastarissa oli vähemmän sotkua kuin oikeasta jalasta otetussa. Iho jäi laastareiden jäljiltä tahmeaksi, ja jalat kehoitetaankin pesemään hyvin myös käytön jälkeen. Oman pseudotieteellisen tutkimukseni nimissä käytin tuon ekstrana tulleen yksittäisen parin heti toisena yönä, jos siinä vaikka olisi ollut jotain muista poikkeavaa.
Kolmannen ja neljännen päivän jälkeen tilanne ei ollut oikeastaan muuttunut, vaan laastarit näyttivät edelleen samanlaisilta, elleivät jopa entistä vihreämmiltä.
Vasta viidentenä aamuna oli nähtävissä muutosta (kuvaottohetkellä laastarit olivat jo ehtineet kuivahtaa), väriä oli enää vain noin puolet entisestä. Kuten jutun otsikostakin voi päätellä, en silti oikein usko tämän johtuvan elimistöni dramaattisesta puhdistumisesta. Detox-laastareiden idea on hauska, mutten niele sitä ihan purematta. Koska lukemani perusteella:
  1. Iho ei läpäise aineita helposti.
  2. Vaikka läpäisisikin, myrkyt poistuvat elimistöstä maksan ja munuaisten kautta, eivät ihon.
  3. Laastareiden väri muuttuu, kun alkujaan kuivatussa muodossa oleva etikka ja yrtit joutuvat kosketuksiin jalkapohjista erittyvän hien kanssa. Sivutuotteena tästä myös pahaa hajua.
  4. Laboratoriotesteissä käyttämättömien ja käytettyjen laastareiden sisältämissä aineissa ei ole havaittu eroa.
Lähteitä täällä, täällä ja täällä.

Muiden käyttäjien kirjoituksista olen saanut lukea laastareiden virkistäneen oloa, parantaneen unen laatua ja puhdistaneen kehoa huomattavasti. Aineenvaihdunta on vilkastunut ja iho on puskenut finnejä. Itse voin allekirjoittaa oikeastaan vain tuon unen parantumisen, mikä melko varmasti johtui lämpimistä sukista. Niillä tosin on sama vaikutus myös ilman laastareita. :) Tuote solahtaa siis kategoriaan "kaikkea ne keksivätkin". Vekkuleilla hymyilevillä jalan kuvilla höystettyjä jänniä vipstaakeja, joissa näyttää tapahtuvan jotain merkillistä.

Mitä mieltä olet, voiko jalkapohja-detox toimia? Oletko kokeillut itse?

* * *

Since I've - once again - gotten into better eating and drinking habits, I decided it was a good time to try these funny little foot detox patches. Foot what, you say? The concept for this Japanese invention is simple: stick a pair of these on the soles of your feet in the evening, wake up well-rested in the morning and examine all the gunk the patches have drained out of your system. Do this four or five nights in a row and you'll be all clean and detoxified. Needless to say, this didn't quite convince me, although the idea was intriguing. Read more here, here or here.
b:section-contents id='footer-2-2'/>