Tunnusmeikki ja luottotuotteet

Kuukausi takaperin Elisa kyseli muilta kauneusbloggajilta tunnusmeikeistä ja kirjoitti aiheesta erinomaisen postauksen. Haasteeseen tartuttiin innolla ja se on näkynyt jo useassa blogissa. Jäin itsekin miettimään asiaa, mutta en ole ihan varma päädyinkö lopulta mihinkään vedenpitävään vastaukseen. Tunnusmeikillä tarkoitetaan tässä tapauksessa sellaista meikkiä, josta kantajansa tunnistaa sen kummemmin miettimättä. Nopeina esimerkkeinä vaikkapa Marilynin punainen huulipuna, Twiggyn räpsyripset tai Grace Jonesin supergraafinen kasarimeikki.

Jouduin pohdintojeni kanssa pieneen umpikujaan, kun en osannut päättää onko minulla varsinaista tunnusmeikkiä vai ei. Teen toki tietyt asiat joka kerta samalla tavalla, mutta en osaa sanoa onko meikkaustyylini erityisen tunnistettava. Esimerkiksi silmämeikin teen yleensä joka päivä eri tavoin tai ainakin eri väreillä. Muutamia itselleni tyypillisiä asioita osasin kuitenkin poimia, kun oikein pinnistelin. Elisan haasteeseen kuuluvien viiden kysymyksen ohella kokosin postaukseen kuvitukseksi "tunnusmeikissä" käyttämiäni tuotteita, joista suurin osa on päivittäisessä käytössä olevia luottotuotteita.

1. Millainen on tunnusmeikkisi?

Minulle tunnusomaisia meikkiasioita ovat valoa heijastava meikkipohja, reilulla kädellä sudittu aurinkopuuteri ja poskipuna, skarpit kulmakarvat sekä vaalea helmiäisluomiväri silmän sisänurkassa. Lähes poikkeuksetta sisäluomella on vaaleaa kajalia. Silmämeikki on useimmiten tumma ja huulilla jotain luonnollisen väristä huulikiiltoa. Siinä pähkinänkuoressa. Ihon kuulaus, kulmakarvat ja poskipuna ovat ehdottomia, niistä en voi poiketa. Kulmien on oltava tietyn muotoiset ja poskipunan tietyssä paikassa (värillä ei niin ole väliä), jotta tunnen oloni omaksi itsekseni. Kokonaan mattapintaiseksi puuteroidut kasvot eivät myöskään ole minun juttuni, vaikka sekin look pukee monia.

Silmät ja kulmat: Tarte Tartelette -luomiväripaletti, Urban Decay Eyeshadow Primer Potion (Anti-Aging), Anastasia Beverly Hills Dipbrow Pomade* (Ebony), L'Oréal Brow Artist Plumper (väritön), Maybelline The Falsies Waterproof -ripsiväri.

2. Mitä korostat erityisen paljon tunnusmeikissäsi? 

Varmaankin kulmakarvoja ja silmiä. Minulla on suuret ja pyöreähköt kasvot, joita ryhdikkäät kulmat tasapainottavat. Anastasian Dipbrow mullisti kulmien meikkaamisen heti ensi kerrasta, kun sitä toissa vuona kokeilin. Ohuen, jämäkän siveltimen kanssa tuote on täydellinen semiluonnollisten, mutta särmikkäiden kulmakarvojen taiteiluun. Alkuun vaatii pikkuisen treeniä, mutta paluuta entiseen ei ole.

Pidän silmistäni, ne ovat mielestäni kauniit, joten tykkään korostaa niitä. Yleensä tämä tapahtuu tummahkolla luomivärillä ja paksulla kerroksella ripsiväriä - en ole koskaan oppinut rajauskynien tai eyelinereiden käyttäjäksi. Joskus tosin laitan silmämeikkikynää luomivärin alle, varsinkin jos silmäni vuotavat eikä luomiväri tahdo pysyä paikoillaan. Maybellinen vedenkestävä The Falsies on ehdoton suosikkiripsarini, en ole käyttänyt mitään muuta liki viiteen vuoteen. Draamaa tuubin täydeltä. Vesiliukoisia ripsivärejä en voi edes kokeilla, jos haluan tikkusuorien ripsieni pysyvän vähänkään taivutettuina.

Kuivahkon ihon heleä meikkipohja: Clarins Beauty Flash Balm, L'Oréal Lumi Magique Pure Light -pohjustaja, IsaDora Nude Sensation -meikkivoide, Urban Decay Naked Skin -peiteaine, Lush Tunteiden hehku -irtopuuteri*.

3. Mikä on meikin tärkein juttu?

Ensimmäisen kysymyksen yhteydessä taisinkin jo kertoa tärkeimmät. Hehkuva meikkipohja, napakat kulmakarvat ja strategisesti sijoiteltu poskipuna. En osaa valita vain yhtä, koska meikki olisi mielestäni joka tapauksessa ihan huono, jos jokin noista puuttuisi. 

Meikkivoide ei saa olla liian paksu mutta sen täytyy olla sopivan peittävä. Kuvassa oleva IsaDoran tuote on kiva, mutta minulla ei tällä hetkellä ole suosikkia, joka olisi ylitse muiden. Pohjustustuotteet ovat ratkaisevammassa asemassa. Clarinsin Beauty Flash Balmin löysin loppuvuodesta viime vuonna, se on loistava kuivan ihon meikinpohjustajana. Älyttömän kosteuttavan tuntuinen, ja meikki levittyy sen päälle tosi nätisti. L'Oréalin Lumi-pohjustaja tuo kasvoille ihanaa hohtoa. Levitän sitä ohuen kerroksen meikkivoiteen alle, kauttaaltaan koko kasvoille. Urban Decayn peiteaine ja Lushin irtopuuteri ovat molemmat varsinaisia tähtituotteita, jos tavoittelee keveää ja heleää, mutta samalla virheetöntä ja kestävää meikkipohjaa.

 

Valot, varjot ja väriä kasvoille: Everyday Minerals -meikkipohja* (Golden Bronze 7W, aurinkopuuterina), Sleek Makeup -poskipuna (Flamingo), Anastasia Beverly Hills -korostuspuuteri* (Sand).

4. Jos saisit kehittää oman meikkituotteen tai -sarjan pohjautuen omaan tunnusmeikkiisi, millainen se olisi?

Kehittäisin meikkivoiteen, jolla pärjäisin ilman erillisiä pohjustustuotteita. Se olisi todella kosteuttava, todella hohtava, todella ohut ja tarpeeksi peittävä. :) Muita tarpeita minulla ei meikkien suhteen ole. Olen löytänyt mainiosti toimivia tuotteita kaikissa muissa kategorioissa.

5. Minkä haluaisit nostaa oman tyylisi pohjalta seuraavaksi supertrendiksi?

Jaa-a. Tämä on vaikea. Aika moni meikilleni tyypillisistä jutuista on jo ollut trendikästä jossain vaiheessa. Uin ehkä eniten trendien vastavirtaan, jos sanon ääneen toiveeni tahmaisten huulikiiltojen paluusta. Tyyliin Juicy Tubes ja Dazzleglass. Olen aina pitänyt huulikiilloista enemmän kuin huulipunista. Mitä kiiltävämpi ja tahmeampi sen parempi. En kertakaikkiaan voi sietää keveitä kiiltoja jotka eivät tunnu huulilla tai tuntuvat huulivoiteelta. En yhtään. Ne kuluvat heti pois ja monesti jättävät huulet turhan kuiviksi. Haluan, että huulikiiltoa on huulilla kunnon kerros joka kiiltää kuin peili ja pysyy kuin tauti.

No mutta hei, onko sinulla tunnusmeikkiä? Onko minulla? Jos et ole vielä vastannut haasteeseen, vastaa pian! Joko omassa blogissasi tai tässä alla kommenteissa. :)

Asteriskilla (*) merkityt tuotteet on saatu blogin kautta.

Rairuohoa

Aloitin aiemmin päivällä sellaista ihan kunnollista sunnuntaipostausta, mutta keksimme miehen kanssa, että voisi katsoa jonkun elokuvan. Tietämättöminä eepoksen järkälemäisyydestä nauliuduimme vahingossa Sergio Leonen Suuren gangsterisodan (Once Upon A Time In America) ääreen, ja siinäpä se sunnuntaipäivä sitten menikin. Heitän tähän siis kevyemmällä sepustuksella toimivan silmän välipalaksi ja jatkan pidemmän tekstin parissa pääsiäsipyhinä. Pahoittelen, ettei meikistä taaskaan ole kokokasvokuvia. Olin lähdössä kiireellä, kun keksin valokuvien ottamisen. Ehdin ottaa yhden kasvokuvan, jossa näytän ihan pälliltä, sekä tämän yhden silmälähikuvan, joka onneksi onnistui ihan hyvin.

Silmämeikki on hyvin kevyt ja neutraali, mutta ripsien juuressä vihertää vähän. Koko liikkuvalla luomella on vaaleaa helmiäisväriä, luomivaossa lämpimänsävyistä vaaleanruskeaa ja alaluomella tummempaa ja viileämpää ruskean sävyä. Vaaleanvihreä ripsirajassa on Urban Decayn Electric-paletista, jonka hankin kuin varkain viime tammikuussa. En ole ehtinyt käyttämään palettia vielä kovin paljon, mutta jospa tässä kevättä kohti innostuisi värikkäämmäksi. Saatan kirjoittaa siitä pienen postauksenkin, on nimittäin oikein mainio kapistus.

Lyhyestä virsi kaunis, mutta pieni shoutout eli nosto vielä tässäkin kuvassa näkyville luottotuotteille. Kulmissa on jälleen Anastasian DipBrow, r-a-k-a-s-t-a-n sitä enkä voisi enää olla ilman. Maybellinen Falsies-ripsiväri vetelee viimeisiään, mutta näyttää silti aika kivalta. Jes! Olen muuten itse sitä sorttia, joka ei kovin helposti vaihda hyvää tuotetta sellaisen kerran löydettyään. Tuota samaa ripsiväriä olen ostanut kohta neljän vuoden ajan. Veikkaan, että kulmaväriäkin tulee vielä kulumaan useampi purkki, jos se vain pysyy valikoimissa.

Tuoreeks, terveeks, ja silleen! Palataan piinaviikolla!

Varjosta valoon

Olen vuosien varrella aivan höpsähtänyt kaikenlaisiin varjostus- ja korostustuotteisiin. Haalin niitä (varsinkin aurinkopuutereita) laatikoihini enemmän kuin olisi millään logiikalla perusteltua ja myös sudin kasvoilleni varmasti enemmän kuin "hyvä maku" sallii. Näin ollen Anastasian kehuttu Contour Kit aiheutti luonnollisesti melkoisen määrän hihkuntaa, kun sain sellaisen Kicksiltä kokeiltavakseni viime syksynä. Kuuden napin magneettipalettia saa kolmessa valmiiksi mietityssä väriyhdistelmässä tai vaihtoehtoisesti sävyt voi valita itse. Näin siis Anastasian nettisivuilla, Kicksin myymälöissä valikoima on todennäköisesti suppeampi.

Oma palettini on vaalein kolmesta mainitusta, nimeltään Light to Medium. Hiukan kummallisesti nimi ei lue paletissa, mutta sen sisältämät kuusi sävyä on printattu pahviseen suojakuoreen. Nekin tosin ihan oudossa järjestyksessä, mutta ei vaikuttane tuotteiden toimivuuteen. :) Sävyjen oikeat nimet löytyvät nappien pohjista, mikä onneksi helpottaa suosikin uudelleenostamista.

Kompaktin kokoinen pakkaus on mustaa, jämäkkää pahvia. Sisällä tosin on myös metallia, sillä paletti on painavampi kuin mitä ulkonäkö antaa olettaa. Ja magnetisoitu, kuten tuli todettua. Vaikka siistiltä näyttääkin, pahvipakkaus likaantuu herkästi. Sormenjäljet näkyvät heti, ja puuteriset tuotteet sotkevat mustan pinnan ennen pitkää. Koska paletti on uudelleentäytettävä ja nappeja voi ostaa erikseen, helposti nuhjuuntuva materiaali kummastuttaa. Toki tällä tavalla paletista on saatu edullisempi, mutta kuitenkin. Paletin pohjan lisäksi myös kansi on magneettinen ja se pysyy napakasti kiinni, mutta on silti helppo avata.

Nappien irroittamista helpottaa pieni kolo, mutta niiden kanssa kannattaa silti käyttää jotain apuvälinettä, koska magneetti on voimakas. Halkaisijaltaan napit ovat nelisen senttimetriä ja niissä on kolme grammaa tuotetta kussakin. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että esimerkisi MACillä poskipuna painaa kuusi grammaa ja Lumenella neljä. Jokainen nappi on siis jonkin verran keskivertoposkipunaa pienempi. Aurinkopuutereissa ja korostustuotteissa pakkaukset ovat yleensä vielä poskipunia suurempia, joten koollaan nämä eivät kyllä pääse leveilemään. Jos haluaa levittää varjostustuotteensa suurella siveltimellä, tämän paletin pienestä napista on vaikea saada tuotetta pyöriteltyä sutiin ilman että mukaan tulee vähän naapuristakin. Jos taas on tottunut tekemään tarkempaa työtä pienellä siveltimellä, tätä ongelmaa ei ole.

Swatchatessa koostumus vaikutti ensin hiukan jauhoiselta, mutta käytössä en ole haivainnut pölisemistä. Jokaisessa sävyssä on hyvin pigmenttiä ja ne levittyvät huomattavan pehmeästi ja tasaisesti. Edes varjostusväreillä en ole onnistunut saamaan yhtään laikkua poskilleni, vaikka niitä reipaskätisesti levittelenkin.


Yllä swatchissa värit siinä järjestyksessä kuin ovat paletissakin. Vasemmalla neutraali norsunluunvaalea mattasävy Vanilla, seuraavana mattainen vaaleankeltainen Banana. Kolmas sävy, Sand, saattaa hyvinkin olla paras valoaheijastava korostustuote, johon olen tähänastisessa elämässäni törmännyt. Katsojasta riippuen se on joko luonnonvalkoinen tai vaalean beige sävy, jonka hohto on äärimmäisen tasaista ja henojakoista, mutta silti melko voimakasta. Todella luonnollinen, mutta samalla näyttävä. Upea!

Varjostusväreistä vasemmanpuoleisin on lämpimähkö ruskea Java, keskellä on viileämpi vaaleanruskea Fawn ja oikealla erittäin lämmin ruskea Havana. Kaikki ovat mattasävyjä. Fawn on täydellinen kalkkilaivan kapteenin varjostusväri, jos ei tarvitse ihan harmaanruskeaa vaan kaipaa hiukan lämpöä. Tykkän tästä itse aivan hulluna, sävy sopii minulle paremmin kuin esimerkiksi NYXin Taupe, joka on hitusen liian viileä. Eniten olen silti käyttänyt Javaa, joka on perinteisempi aurinkopuuterisävy, mutta oikein toimiva eikä liiaksi oranssiin taittava. Havana puolestaan on jo liian lämmin omaan makuuni. 

Contour Kit on konseptina erittäin hyvä ja tuotteet toimivia, mutta kokonaisuus ei mielestäni ole aivan täydellinen. Jos minulla ei olisi tätä palettia, ostaisin hyvin todennäköisesti vain yksittäisiä sävyjä, jotka laittaisin esimerkiksi Z-paletin tyyliseen magneettipalettiin. Tässä yhteenvetona Anastasian paletin plussat ja miinukset.

+ Erinomaisen hyvä ja samettinen koostumus.
+ Sand ja Fawn täydellisiä sävyjä (minulle).
+ Jämäkkä ja näppärän kokoinen paletti.

- Paletin materiaali likaantuu helposti.
- Napit voisivat olla suurempia.
- Kuusi sävyä on liikaa, neljä riittäisi.
- Nappeja olisi helpompi käyttää, jos niiden ympärillä olisi tilaa.

Kulmittain

Olen kirjoittanut kulmakarvojen muotoilusta jo parikin kertaa, mutta molemmat jutut ovat oudolta, ohuiden ja kaarevien kulmien kaudelta, jonka kanssa en enää oikein ole sinut. Pidän edelleen selkeälinjaisesta ja graafisesta muodosta, mutta kokonaisuus on nykyään huomattavasti luonnollisempi. Ohuet ja kaarevat kulmat vanhentavat ja pullistavat, eivätkä sovi jo valmiiksi pyöreän muotoisille kasvoilleni läheskään yhtä hyvin kuin nykyiset, paksummat ja kulmikkaammat. Aikaisemmat kirjoitukseni kulmakarvojen muotoilusta ja niiden vahaamisesta voit halutessasi lukea täältä ja täältä.

Kun ensimmäistä kertaa aloin meikata kulmiani, tein sen aina kynällä. Kulmakynällä saa tarkkaa jälkeä, mutta lopputulos voi helposti olla aika kova. Vaihdoin pari vuotta sitten siveltimeen ja luomiväriin, mistä pidin enemmän, mutta en aina saanut tarpeeksi skarppia lopputulosta. Tänä syksynä sain Kicksiltä kokeiltavakseni Suomessa vastikään lanseeratun Anastasia Beverly Hillsin DipBrow Pomaden (DB), joka on noussut ylivoimaiseksi suosikikseni. Tuote on koostumukseltaan hyvin lähellä geelimäistä eyelineria, ja sillä saa kulmiin sekä pehmeyttä että tarkkarajaisuutta. Leivttämiseen sopii parhaiten ohut ja jämäkkä viistopäinen sivellin. Itse olen käyttänyt tuota EcoToolsin liner-sivellintä, joka toimii tosi hyvin, mutta voisi ehkä olla vielä aavistuksen lyhytkarvaisempi. Aina kun olen muistanut, olen vielä harjannut kulmani ojennukseen kulmakarvageelillä. Tällä hetkellä käytössä on L'Oréalin versio, jonka olen saanut blogin kautta.

Sain Anastasian purkkeja kuudessa eri sävyssä, joista neljä olen antanut eteenpäin blogikollegoille. Sävyvalikoima on ilahduttavan monipuolinen ja laaja, mutta pari vaaleampaa väriä lisää ei olisi pahitteeksi. Ilmeisesti myymälöissä on tarjolla vielä muitakin sävyjä, mutta en ole itse käynyt tutustumassa paikan päällä.

Swatcheissa vasemmalta oikealle sävyt Blonde, Auburn, Chocolate, Medium Brown, Dark Brown ja Ebony. Hassusti tuo Dark Brown on oikeasti vaaleampi kuin Medium Brown, mutta noiden sävyjen lämpimyydessäkin on vissi ero. Itselleni Medium Brown on juuri passeli ja sopivan viileä, kun taas Dark Brown on lämpimämpi ruskea ja menee omilla kasvoillani liian punertavaksi.

Blonde on sävyltään harmahtava beige, voisin kuvitella tämän olevan täydellinen kaikille vaaleahiuksisille. Kuparinen Auburn on ehdottomasti vain punapäille, ja mahonginruskea Chocolatekin vaatii käyttäjänsä kuontaloon punapigmenttiä. Viileänsävyinen tummanruskea Ebony on todennäköisesti täydellinen mustatukkaisille: tarpeeksi tumma, muttei liian jyrkkä, kuten musta olisi.

* * *

Omien kulmieni muotoilussa lähtötilanne on välillä tällainen. Kuvassa kulmat ovat olleet nyppimättä noin kaksi viikkoa, ja pientä haiventa pukkaa joka suunnalta. Häntäpäässä on normaalisti enemmän karvaa, mutta olin vahannut ne tarkoituksella pois yhtä erikoisempaa maskia varten.

Siistin kulmat vahaamalla, mihin nämä kaupassa myytävät valmiit vahaluskat ovat omiaan. Aikaisemmin ostin varta vasten kasvojen iholle tehtyjä, mutta nykyään leikkelen pienempiä suikaleita niistä isommista, vartalon iholle tarkoitetuista. En usko, että tuotteissa on muuta eroa kuin väri ja kangasliuskan koko. Leikkaan liuskan saksilla valmiiksi sopivaan muotoon, ja asettelen huolellisesti kulman alle. On tärkeää, ettei vahaan tartu ylimääräisiä karvoja, ja ettei vaha ole kiinni silmäluomen ohuessa ihossa. Kun liuska repäistään reippaasti pois, ohut iho voi vaurioitua tai ihon alle voi tulla verenpurkaumia (been there, done that).

Liuska nappaa mukaansa pienimmätkin karvat, ja ulkopuolelle jääneet viimeiset mohikaanit on tarvittaessa helppo noukkia pinseteillä. Iho punoittaa vahaamisen jälkeen jonkin aikaa, joten operaatio on parasta tehdä illalla ennen nukkumaanmenoa tai vapaapäivänä. Ihoon saattaa jää ylimääräistä vahaa, mutta sen saa yleensä helposti pois (puhdistus)öljyllä tai vedenkestävälle silmämeikille tarkoitetulla meikinpoistoaineella.

Parasta on tietysti tarkastaa tuhot vahaliuskalta. Niin ällöä, mutta niin ihanaa!

Meikkaan kulman häntäpään tarkaksi ja teräväksi, alapuolen kaarevaksi ja yläpuolelle pienen kulman. Paksuuden suhteen yritän noudattaa kulmakarvan luonnollista volyymia, jotta lopputulos ei olisi liioitellun näköinen. Aloitan värittämisen ohuilla vedoilla kulmakarvan keskiosasta ulospäin, jolloin suurin osa väristä tulee tuonne häntään, ja pyyhin sitten loput värit kulman etuosaan. Ihan nenän viereen en usein laita väriä ollenkaan.

Tässä vielä lopputulema edestä päin. Tästä kuvasta kulmakarvan muodon ja kokonaisuuden hahmottaa parhaiten. Vahaamisessa ehdottomasti parasta on, että kulmaluun alue jää todella sileäksi. Puuterimaiset korostusvärit kun usein tahtovat korostaa myös niitä hentoisia haituvia.

* * *

Miten sinä meikkaat kulmasi? Luottotuotteita?