Papaija-smoothiet

Tiedättehän, kuinka ärsyttävää on keksiä fiksua sanottavaa tai jokin naseva vastaus tunteja, tai jopa päiviä sen jälkeen, kun sanoja olisi tarvittu? Keskustelu on ollut ja mennyt aikaa sitten, ja muut osapuolet ovat jo tyystin unohtaneet sen. Minulla on hiukan samanlainen olo näiden tuotteiden kanssa, jotka olisivat olleet ajankohtaisia vielä reilu kuukausi takaperin, kun helteet vielä hellivät. Ei sillä, etteikö näitä voisi käyttää ympäri vuoden, mutta itse olen hedelmäisten herkkutuoksujen kanssa sillä tavalla vähän rajoittunut, etteivät ne tunnu omilta viilenevissä illoissa.

Aivan taivaallisen herkullisia nämä nyt joka tapauksessa ovat, enkä näin ollen voinut jättää kirjoittamatta. Sain Natuviven papaijasarjan vartalonhoitotuotteita kokeiltavakseni viime keväänä ja olen käyttänyt niitä pikku hiljaa pitkin kesää ja päähänpinttymistäni huolimatta vielä syksylläkin. Vartalovoide, suihkugeeli ja käsivoide sisältävät kaikki (tosin aika pienissä määrin, tietenkin) papaijaöljyä ja tuoksuvat kirpeänmakealle hedelmälle hyvin autenttisen oloisesti. Tuotteiden tuoksu on toki pääosin peräisin hajusteesta, enkä ole ollenkaan varma, onko se samanlainen kuin papaijassa. Mutta siitä viis, ihana se on kuitenkin.

Suihkugeelistä (kuvassa vasemmalla), tai "voiteesta", kuten pakkauksessa seisoo, olen pitänyt kovasti. Koostumus on helmiäishohtoista ja läpikuultavaa, juoksevaa geeliä - yllättäen ei voidemaista ensinkään. Vaahtoaa reilusti ja pehmeästi, tuoksuu erinomaisen hyvälle. Hoitaa siis hommansa loistavasti.

Vaaleankeltainen vartalovoide (keskellä) on koostumukseltaan ohuehkoa, muttei kuitenkaan juoksevaa. Muistuttaa hiukan jugurttia. Pari, kolme painallusta riittää voitelemaan keskivertoa hiukan pidemmän, kuivasäärisen naisihmisen yhden jalan. Aika riittoisaa tavaraa. Voiteessa on reilusti glyseriiniä ja rapsiöljyä, se imeytyy nopeasti ja tuntuu kosteuttavan hyvin. Talveksi tahdon itse vaihtaa tämän johonkin tuhdimpaan, mutta sopii varmasti ympärivuotiseenkin käyttöön, jollet ole kamalan kuiva.

Käsivoide (kuvassa oikealla) on kulkenut mukana käsilaukussa ja olen käyttänyt sitä päivittäin, mutta tällä hetkellä yritän vain saada sen kulumaan loppuun mahdollisimman pian. Voide on mukava, mutta omaan makuuni liian kevyt. Vaikka koostumus on aavistuksen paksumpi kuin vartalovoiteessa, käsieni iho imaisee tämän sekunneissa. Iholle jää silti liukkaan tahmea kalvo, jonka tarkoitus olisi varmaan suojella kuivumiselta, mutta minua se vain ärsyttää. Hedelmäinen tuoksu onkin tuotteen paras ominaisuus, ja se kompensoi puutteita melko hyvin.

Suosittelen erityisesti suihkugeeliä ja vartalovoidetta lämpimästi kaikille hedelmätuoksuista pitäville, joskin voiteesta ei ehkä ole raskaan sarjan kosteuttamiseen ja pehmentämiseen. Natuviven tuotteita saa apteekeista, hinnat ovat varsin kohtuullisia. Vartalovoide ja suihkugeeli (molemmat 250 ml) maksavat noin kympin kappaleelta, käsivoide (60 ml) seitsemisen euroa.

Jokerikysymys: mikä hedelmä tuoksuu mielestäsi parhaalta?

Karpalonpunaista yritystä

Nappasin pitkästä aikaa kuvia ihan oikeasti käytössä olleesta meikistä. Tykkään askarrella meikkejä blogia varten, mutta olen taantunut meikkaamaan melko tylsästi arkisin. Viime lauantaina olimme kuitenkin saaneet kutsun ystävämme valmistujaisjuhliin, ja halusin käyttää tilaisuuden laittautua. Juhlat yhdistettynä syksyyn olivat inspiroiva alusta iltameikille, josta tuli tällä kertaa punasävyinen kultaisella mausteella.

 

Tahdoin pitkästä aikaa käyttää Macin Cranberrya, joka metallinhohtoisena marjanpunaisena on edelleen suosikkiluomivärejäni. Se myös korostaa silmieni sinisyyttä kauniisti. Paritin karpalon sävyihin Makeup Geekin vaaleankultaisen Bleached Blonden, joka ei ole aivan kirkas kultainen, vaan sopivalla tavalla maanläheinen. Silmän sisänurkan vaalea väri on Loracilta, ulkonurkan tummentamiseen käytin Urban Decayn Darkhorsea. Häivyttelyssä oli apuna Makeup Geekin persikkaisen vaaleanpunainen Cinderella. Ripset ovat Ardellin Demi Wispies, vaalea sisäkajal tuttuun tapaan IsaDoralta.

Yritin ottaa kuvia meikistä kokonaisuudessaan, mutta hämärä ja kiire tekivät tepposensa ja sain tulokseksi vain tällaisen onnettoman utuisen muikistelukuvan. Ehkä siitä jotain näkee, mutta ilme on poikkeuksellisen hölmö. Huulilla vaalean beige Social Light -kiilto Macilta, poskilla muistaakseni Make Up Storen poskipuna Metal Cherry.

Tällaista siis, pitkästä aikaa. Minkälaiset sävyt ovat lemppareitasi luomiväreissä syksyisin?

Katastrofin kohdatessa

On Her Hangers -blogin BabyJane haastoi minut jo vuosi sitten listaamaan kymmenen meikkituotetta, jotka ostaisin heti uudestaan, jos kaikki meikkini syystä tai toisesta katoaisivat. Kamala skenaario, mutta yritetään nyt viimein. Koska olen kirjoittanut muutamasta listatusta tuotteesta aikaisemminkin, linkitän nuo jutut myös tähän tekstiin. Tuotteen nimeä klikkaamalla pääset alkuperäiseen blogimerkintään, jos sellainen on olemassa. Näillä kymmenellä syntyy arkimeikkini - käytän kaikkia lähes päivittäin.

1. Dr. Jart + Silver Label Blemish Base

Syy siihen, etten enää nykyisin tule juuri kokeilleeksi erilaisia meikkipohjia. Tämä on minulle kaikin tavoin täydellinen. Hoitava, kosteuttava koostumus, joka tuntuu iholla miellyttävän kevyeltä. Levittyy helposti, peittää hyvin mutta näyttää luonnolliselta. Harmahtavan vaalea sävy sointuu omaan ihooni saumattomasti. Koskaan ei ole tarvinnut pelätä rumia rajoja leukalinjassa tai laikukasta lopputulosta. Pysyy hyvin myös ilman pohjustusta. Tällä hetkellä käytössä olevan tuubin ostin viime vuoden joulukuussa ja pärjään sillä todennäköisesti vielä kuukauden tai pari.

2. Diorskin Nude Skin Perfecting Hydrating Concealer

Tämä puolestaan on ainoa peiteaine, jota käytän. Muutama vuosi sitten, kun ihoni oli huonossa kunnossa, tarvitsin vahamaisempia ja peittävämpi tuotteita - nykyisin pärjään erinomaisesti pelkällä Nudella. Vaalein sävy on itselleni juuri sopiva, silmänalusille saatan joskus listätä myös valokynää. Peiteaine levittyy loistavasti ja sulautuu ihoon like no other. Helppo lisätä tarvittaessa, ei paakkuunnu vaan kosteuttaa. Pysyy hyvin, eikä luistele. Riittoisa pakkaus kestää päivittäisessä, hövelissä käytössä helposti ainakin puoli vuotta.

3. Jokin irtopuuteri

Coastal Scentsin Silica Powder voisi olla hyvä valinta, oikeastaan minkä tahansa merkin piidioksidipuuteri toimii, jos raha ei ole este. Puuterin suhteen en muutenkaan ole kovin ronkeli, koska ihoni ei rasvoitu mitenkään kamalasti. Kunhan meikki nyt jotakuinkin pysyy kasvoilla. :)

4. Aurinkopuuteri

Olen tainnut aikaisemminkin todeta olevani aurinkopuuterin suurkuluttaja? Laatikosta löytyy useita, ja käytän jotain niistä päivittäin. Tuhoutuneiden tilalle voisin ensiksi ostaa esimerkiksi NARSin Lagunan tai Inglotin AMC Bronzing Powderin. Tai Joe Blascon Hi-Tone Intensifierin tai Wet n Wildin Mega Bronzerin tai Maybellinen Fit Me -sarjan puuterin. Vähän fiiliksestä ja rahatilanteesta riippuen. Kaikki toimivat todella hyvin ja ovat sävyiltään sopivia - eivät oransseja tai tunkkaisia.

5. NARS Blush

Sävyssä Sin tai Exhibit A. Minulla on monia poskipunasuosikkeja, mutta mainitut sävyt ovat idioottivarmoja minkä tahansa meikin kanssa. Ja NARSin punat muutenkin kaiken hypen arvoisia. Exhibit A on kirkkaanpunainen mattasävy, jolla saa poskille kauniin, luonnollisen punoituksen. Sin on sävyltään hiukan viininpunaiseen kallellaan, sellainen suhteellisen neutraali. Molemmilla saa sekä kevyttä että voimakkaampaa jälkeä. Rakastan poskipunaa, en osaa olla ilman.

6. Harmaanruskea (matta)luomiväri

En ole löytänyt yhtä ainoaa suosikkia, tämä voisi olla esimerkiksi jokin Inglotin mattasävyistä. Toimisi sekä kulmien meikkaamisessa että luomivärinä. Inglotin luomivärit ovat Suomessa myytävistä hinta-laatusuhteeltaan parhaita, ihan kevyesti.

7. Vaalea helmiäisluomiväri

Tähänkään en osaa sanoa ehdotonta lempparia. Ehkä Inglotia, ehkä Urban Decayta, miksipä ei jotain muutakin. Urban Decayn Naked-paletin vaaleimman sävyn (Virgin) olen käyttänyt jo lähes kokonaan. Tämä uusi hankinta voisi olla jotain samankaltaista, himmeästi hohtavaa, mutta vielä vahvemmalla pigmentillä. Käyttäisin silmän sisänurkassa ja korostuksiin kasvoilla.

8. Maybelline The Falsies (Waterproof)

Paras ripsiväri! Löysin tämän Annien suosituksesta pari vuotta sitten enkä ole sittemmin käyttänyt muita. Jäykille ja tikkusuorille ripsilleni tarvitsen ehdottomasti vedenkestävää ripsiväriä, jotta taivutukset pysyvät kuosissaan. Falsies tuuhentaa erinomaisen hyvin, muttei silti tee ripsistä paakkuisia. Tällä taikoo kauniit säihkysilmät.

 

9. IsaDora Inliner Kajal (Blonde)

Käytän vaaleaa kajalia sekä silmän sisäluomella kirkastamassa katsetta että peiteaineen korvikkeena, kun korjailen meikkiä päivän mittaan. Huulimeikinkin pohjustan kevyesti tällä samalla kynällä, jotta huulten oma väri hiukan neutraloituu ja punan tai kiillon väri tulee paremmin esiin. Monikäyttöinen tuote, siis. Jos et ole vielä kokeillut vaaleaa sisäkajalia, suosittelen testaamaan pikimmiten! Virkistää ilmettä käden käänteessä. Käytin tässä IsaDoran omaa valokuvaa, sillä tällä hetkellä käytössä olevasta kynästä on jälkellä enää niin pieni tynkä, ettei sitä kannattanut kuvata.

10. Lumene Wild Rose -huulikiilto

Lumenen Wild Rose -kiillot ovat edelleen parhaita kokeilemiani. Tahmaisuusaste on juuri oikea ja pysyvyyskin kiitettävää tasoa. Kiillot tuoksuvat hyvälle ja niissä on kauniita sävyjä. Pakkaus on kompaktin kokoinen ja siinä on toimiva vaahtomuoviapplikaattori. Ehdottomasti parasta näissä kuitenkin on hoitavuus. Vaikka huulirasva unohtuisi, kiilto pehmentää huulet nopeasti ja ne pysyvät miellyttävän tuntuisina pitkään.

Nakkaan haasteen eteenpäin Eyeshadow and flame -blogin Ilunalle, Viilankantolupa-blogin Petralle, Dixi-blogin Helenalle, Miten niin liikaa? -blogin Elisalle ja Pakolliset-blogin Mohnille. Kertokaa oma kriisitilanteen ostoslistanne. :) Kommenttipuolella saa toki myös ottaa kantaa. Mitä ilman et pärjäisi?

P.S. Nioxin-arvonnassa voittanut saarah, otathan minuun pikaisesti yhteyttä sähköpostitse, jos tahdot lunastaa palkintosi! Käy kurkkaamassa ohjeet täältä.

Häikäisevää kesämuistelua

Alan kyllä olla näiden juttujeni kanssa niin last season, että vähän nolottaa. Mutta koska kolmekymppisenä noloutensa kanssa on jo suhteellisen sinut, ajattelin joka tapauksessa vielä palata yhteen menneen kesän hittituotteista. 

Maybellinen Color Sensational -huulipunien Vivids-kokoelma on kirkasta (heh) parhaimmistoa tänä vuonna lanseeratuista meikkituotteista. Tarkemmin ajatellen ne saattavat päivittäistavarapuolella hyvinkin olla parasta pitkään aikaan. Jahkailin oman ostopäätökseni kanssa myöhään heinäkuulle, mutta onnistuin lopulta haalimaan meikkilaatikkooni nämä neljä sävyä. Loppukesään mennessä olin jo kuullut niin monta kehua ja ylistystä, etten millään enää malttanut pitäytyä järkevässä "en tarvitse uusia huulimeikkejä" -mantrassa.

Nyt uskaltaa jo todeta, että onpa hyvä etten pitäytynyt. Näin ihania kesävärejä en nimittäin ole kohdannut, no, varmaan ikinä! Melkein alkaa sattua silmiin, kun tuijottaa noita swatcheja. En tiedä, uskallanko käyttää näistä yhtäkään pimeänä vuodenaikana, mutta varmaan kannattaisi, sillä jo tuon valokuvan katselu riittänee täyttämään päivittäisen C-vitamiinin tarpeen. Vasemmanpuoleisin Fuchsia Flash on ihanan räikeä viileä neonpinkki, siitä seuraava Vivid Rose samantyylinen, mutta lämpimämpi vaihtoehto. Lisäksi se mätsää täydellisesti kesäalesta ostamani hameen kanssa. Shocking Coral on kirkas, mutta nimestään huolimatta varsin käyttökelpoinen korallinen sävy, Electric Orange puolestaan aivan täydellinen appelsiininoranssi.

Koostumuksestaankin punat ovat saaneet suitsutusta, eivätkä syyttä. Tuntu huulilla on erittäin miellyttävä, hoitava ja suhteellisen pysyväkin. Voidemaisina nämä eivät kuivata huulia ollenkaan, mutta eivät silti lähde luistelemaan tai kasaannu huulten ryppyihin. Ainoa hankaluus oli kahden alimman sävyn kanssa, jotka selkeän lämpiminä erottuvat huulteni omasta väristä huomattavasti. Ainakin suoraan puikosta levitettynä niitä oli hiukan vaikea saada levittymään niin peittävästi ja tasaisesti, ettei ihon väri olisi kuultanut läpi.

Lempparini nelikosta on Vivid Rose, joka on myös itselleni helpoin sävy. Oranssit ja koralliset punat ovat aina olleet minulle vaikeita, joten meistä ei Electric Orangen kanssa varmasti jatkossakaan tule bestiksiä. Sävy on kuitenkin niin herkullinen, että sitä on pakko ainakin yrittää opetella käyttämään. Shocking Coral on huomattavasti helpompi, sillä se taiteilee juuri sopivasti pinkin ja oranssin välimaastossa. Huuli-swatchissa sävy on punaisempi kuin luonnossa - tuossa käsivarrelle pyyhkäistyssä näyttää autenttisemmalta.

Hurahditko sinäkin Vividseihin vai onnistuitko välttymään buumilta? Kiinnostaisi myös tietää suhteestasi kirkkaanvärisiin huulimeikkeihin noin yleensä. Tuntuvatko luontevilta vai vierastatko? Mikä on suosikkisävysi?

Paluu hajuvesihyllylle

Hajuvesihyllyn nykytilanteesta on tullut kyselyjä tasaisin väliajoin. Kirjoitin aika lailla kaksi vuotta sitten pari kokoavaa postausta (osa 1, osa 2) silloisista tuoksujemmoistani, mutta sen jälkeen on arvatenkin ehtinyt tapahtua monenlaista. Ensinnäkin olen antanut pois hutiostoksia ja pulloja, joista suihkusi ilmaan ainoastaan ikäviä muistoja. Lisäksi olen toden teolla innostunut tuoksuista, mielikuvista ja niistä kirjoittamisesta. Nettihuutokauppojen ihanuus on auennut, ja viimeisen vuoden aikana tuoksuja on tullut myös pressilahjoina, mistä olen tietysti ollut kovin iloinen. Sanalla sanoen, pullojoukkue on muuttanut muotoaan ja päivitetty inventaario alkaa olla paikallaan.

Purin tuoksut muuttolaatikoista viime viikolla, mikä antoi oivan sysäyksen niiden valokuvaamiseen ja läpi käymiseen. Jätän tällä kertaa näytteet ja minikokoiset pullot kokonaan pois laskuista, muuten tästä savotasta tulisi kohtuuton. Täysikokoisia puteleita on ryhmäpotretissa yhteensä 38 (+ yksi tupla) ja niiden lisäksi etualalle on päässyt kolme käsilaukkukokoista putkiloa. Tällä kertaa en paneudu tuoksuihin mitenkään yksityiskohtaisesti, yritän kirjottaa kustakin muutaman sanan tajunnanvirjaa. Suurimmasta osasta uusia tuoksuja on joko tullut tai tulossa oma blogimerkintänsä, ja sellaista saa toki toivoa, jos jokin näistä kiinnostaa erityisen paljon. Lisään aiemmin julkaistut tekstit tuohon alle kunkin tuoksun nimen yhteyteen, niin ne löytyvät helposti. Erillisen linkin puuttuessa kannattaa vielä käydä kurkkaamassa nuo aikaisemmat yhteenvedot, sieltä voi myös bongata jotain.

 

• The Body Shop: Pomegranate & Raspberry. Aika kirjaimellisesti nimensä mukainen. Kirpeänmakea, joskus vähän liiankin. Toiminut viime aikoina lähinnä huonetuoksuna ja sisustukseen sopimaton etiketti on saanut lähteä.
• Jo Malone: Pomegranate Noir. Tumma ja ihana talvituoksu. Kuiva ja mausteinen, ei juuri ollenkaan hedelmäinen, vaikka nimestä voisi niin päätellä.
• Yves Rocher: Secrets d'Essences - Neroli. Useamman bloggaajan suuri ihastus tänä vuonna, myös minun. Valloittava, kepeä, taitavasti tehty kukkaistuoksu. Saatu Yves Rocherilta.
• Jo Malone: Nectarine Blossom & Honey. Kesäinen, hedelmäinen, raikas, makea. Silti tyylikäs.
• Jo Malone: Nutmeg & Ginger. Toinen aivan upea syksyn ja talven tuoksu. Hyvin kuiva, mutta lämmin.

 

• John Galliano: Parlez Moi d'Amour. Itselleni melko helppo ruusu, ei liian makea. Aikuinen, muttei täti.
• Escada: Sentiment. Nostalgiatuoksu. Ihana, mutta valitettavasti jo lopetettu. Täytyy lähteä eBay-metsälle, sillä en tahdo olla ilman tätä.
• Yves Rocher: Comme Une Évidence l'Eau De Parfum Intense. Uusi tuttavuus, en ole vielä ehtinyt tutustua kunnolla. Ruusuinen tämäkin. Miellyttävä. Saatu Yves Rocherilta.
• Yves Saint Laurent: Paris Premieres Roses. Tämä on sitten asteen hankalampi ruusu. En tiedä, mikä tässä tökkii, ehkä ruusun yhdistäminen orvokkiin? Ei kuitenkaan vastenmielinen, aion oppia pitämään tästä.
• Yves Rocher: Un Matin Au Jardin - Rose Fraîche. Kevyt kesäruusu, mukana kivasti sitruksen kirpeyttä.

 

• Elisabeth Arden: Green Tea. Klassikko, ihan syystäkin. En aluksi lämmennyt tälle, mutta huomasin sittemmin mainioksi kevättuoksuksi ja päivien piristäjäksi. Vihreä ja kuulas, mutta kaukana mitäänsanomattomasta.
• Yves Rocher: Figuier. Toinen henkilökohtainen nostalgiahajuvesi ja niin ikään tulevan nettihuutokauppajahdin kohde. Hedelmäinen ja hyvin aidon oloinen viikuna. Hento teiniromanssin tuulahdus keväältä 1999.
• L'Occitane En Provence: Verbena. Mahtava tuoksu, mutta valitettavasti häipyy iholta melkein sekunneissa. Kipristyttävän kirpeä ja realistinen sitrus.
• Yves Rocher: Un Matin Au Jardin - Muguet En Fleurs. Eteerinen kielo. Jos olet skeptinen valkoisten kukkien suhteen, kannattaa kokeilla tätä. Helppo ja mukava. Saatu Yves Rocherilta.

 

• Yves Saint Laurent: Vice Versa. Impulssiostos Huutonetistä. Ihan loistava, YSL:n kausituoksu vuodelta 1999. Tuoksuu tomaattiselta kasvihuoneelta, hyvällä tavalla. Mukana myös vähän hedelmäisyyttä. Nykypäivän tuoksulanseerauksilta voi vain toivoa vastaavaa yksilöllisyyttä.
• Escada: Margaretha Ley. Tyylikäs tätituoksu. Inhosin teininä, nyt pidän tästä. Pikkumustan kaveriksi, vakuuttava.
• Yves Saint Laurent: In Love Again. Parasta ikinä.

 

• Guerlain: Aqua Allegoria - Figue-Iris. Todella miellyttävä yhdistelmä. Viikuna on tavoitettu miltei yhtä hyvin kuin Yvesin tuoksussa yllä, iiris tuo kivasti pehmeyttä ja tummuutta. Muiden AA-sarjalaisten tavoin tuoksu on silti mukavan kevyt.
• TokyoMilk: Honey And The Moon: Tymäkkä hunajatuoksu. Pysy loitolla tästä ellet ole mehiläinen tai muuten makeannälkäinen. Melko raskas.
• Diesel: Fuel For Life: Väärin annosteltuna aiheuttaa päänsärkyä, kevyellä kädellä muistuttaa ensimmäisestä New Yorkin matkasta. Vahvan patsulinen.
• L'Occitane En Provence: Voyage En Méditerranée - Immortelle De Corse. Talvinen herkku. Ah.

 

• Lush: The Smell Of Freedom. Mielestäni paras Lushin vanhemmasta Gorilla Perfume -sarjasta. Kuiva, puinen, mausteinen. Viipyy iholla pitkään ja muuttuu ihanan pehmeäksi.
• John Galliano: John Galliano. Lempparini omalaatuisuutensa puolesta. Blogini vanha banneri oli tämän tuoksun inspiroima. Puuterinen, aldehydinen, mystinen. Itsetunnon kohottaja.
• Dolce & Gabbana: The One Desire. Pirunmoinen päänsäryn aiheuttaja. En ole pystynyt kokeilemaan tätä kunnolla, kun yksikin suihkaus on tuntunut olevan liikaa. Karamellia, tuberoosaa, paljon kaikkea. Saatu PR-toimistolta.
• Yves Rocher: Secrets d'Essences - Vanille Noire. Toimiva vanilja. Savuinen, turvallinen. Ei yli-imelä. Pullon pintakalvo on ikävästi liuennut kärsineen näköiseksi.
• Versace: Crystal Noir. Mukava tuoksu syysiltoihin. Kashmirhuivi.

 

• Paco Rabanne: Black XS. Naurattaa, kun viimeksi teilasin tämän tyrkkynä teinituoksuna. Hih. What can I say? Punaherukka on aika jees.
• Escada: Magnetism. Vuosituhannen alun biletuoksu. Shakira, Sean Paul ja lantiofarkut. Karamellia, mustaherukkaa, ananasta.
• Nina Ricci: Nina. Yllättäjä, nykyinen jouluvakkarini. Mielestäni selkeän talvinen punainen omena. Makea, mutta samalla kuivakan hapan. Muistuttaa ysärin taitavasti tehdyistä fruity floraleista, vaikka onkin 2000-luvun lapsi.
• Yves Rocher: Cap Nature - Fruit Rouge. Ja niistä yhdeksänkymmentäluvun helmistä puheen ollen... Fruit Rouge on pitkällisen jahtaamisen tulos, ehdottomasti vuoden parhaita tuoksulöytöjä. Nuuhkin tätä lapsena tätini peilikaapista, siitä lähtien olen tahtonut oman punaisen pallon. Tuoksuu huumavalta, mehukkailta punaisilta marjoita.

 

• Dermosil: Red Orange. Hämmentävän todentuntuinen veriappelsiini. Maku tuntuu kitalaessa. Löytö.
• The Body Shop: Body Mist Mango. Tykkään mangosta, tämä on kiva. Hiukan liian makea, mutta onneksi kevyt.
• Escada: Taj Sunset. Niin, tykkään mangosta. Tämä oli oikeasti erittäin hyvä kausituoksu, kestoltaan vain saisi olla parempi. Trooppinen, hedelmäinen.
• Yves Rocher: Retropical. Viime kesän lanseeraus, tästäkin pidän tosi paljon. Raikas ja yksilöllinen, täydellinen hellepäiviin. Päätuoksuina hiekka (say what?) ja sitrushedelmät. Hauska nimi. Saatu Yves Rocherilta.
• Yves Rocher: Monoï Eau Des Vahines. Toinen lomaklassikko. Valitettavasti tätä voi pimeään vuodenaikaan käyttää vain ulkomailla. Sopii ainoastaan auringonpaisteeseen ja saa aina hyvälle tuulelle.

 

• Nicki Minaj: Pink Friday. Kirjoitin tästä jo kerran, en osaa enää sanoa enempää. :D Tear off your own head. Saatu Kicksiltä.
• Laura Biagiotti: Laura. Italian kevät. Vesimelonia, persikkaa, kukkia.
• Juicy Couture: Viva La Juicy. Tämä on minulle nykyään jo vähän liikaa. Herkullinen, mutta jälkiruokaövereiden vaara on ilmeinen.
• Sergio Tacchini: O-Zone. Ensimmäisiä omia hajuvesiäni, aika mainio vihreä sitrustuoksu. Samankaltainen kuin Green Tea, mutta kevyempi.

 

• Victoria's Secret: Secret Charm. Valloittava, kuusamainen kevätyön tuoksu.
• Hugo Boss: Deep Red. Vanha suosikki, jäänyt pois käytöstä, kun tuoksun aikaansaamt mielleyhtymät eivät enää ole kovin mukavia. Vähän vamppi, mutta hyvä.
• The Body Shop: White Musk. Niitä ysäriklassikoita taas, tosin uudempi versio. Hyvä tuoksu mihin tahansa tilanteeseen, toimii bileissä, teatterissa ja toimistolla. Jotkut haistavat valkoisessa myskissä pesuaineen, minä en. My skin but better.

Oliko joukossa suosikkejasi? Millaiset tuoksut sinua kiinnostavat juuri nyt?

Voihan syksyssäkin olla glitteriä

Golden Rosen glitterlakat aiheuttivat tässä bloggaajassa suoranaista maniaa viime keväänä, kun kävin haalimassa niitä Seppälästä miltei kaksin käsin. Pari täydentävää pulloa onnistui ujuttautumaan mukaan vielä heinäkuussa ja kaikkia on sekä ihasteltu että käytetty suurella hartaudella. Hiukanhan nämä ovat jo yesterday's news, mutta ihania kaikki tyynni.

Kesäisin tykkään käyttää glitteriä eritoten varpaankynsissä, jotka sandaaleista pilkistellessään kimmeltävät auringonvalossa hauskasti. Pidän Jolly Jewels -lakoissa erityisesti siitä, että niissä on vaihtelevan kokoisia ja -värisiä glitterihitusia, jolloin kimaltavasta lakkauksesta tulle entistäkin jännempi. Osassa pulloista glitterit uiskentelevat kirkkaassa lakassa, toisissa on maitomainen jelly-pohja. Molemmat ovat kivoja, mutta jellyt erikoisuudellaan ehkä enemmän mieleeni.

Ja katsokaas, osasin askarrella gifin! Tosin tein sen valmiilla nettiohjelmalla, mutta silti. Kuvassa kaikki hamstraamani lakat (alle neljän euron hinta ei juuri päätä pakota), joista lemppareitani ovat pinkki/fuksia 108, ruusukultainen 103, kulta-musta 117 ja valkoinen karkkivärisillä kimalteilla koristettu 115. Myös turkoosi 107 oli kesävarpaissa erityisen veikeä. Swatcheja kannattaa kurkkia vaikkapa Sonnelta, jonka blogista löytyy sävyjäkin vielä enemmän.

Nappasitko sinä näitä suosittuja hilepaukkuja? Muutamia taitaa vielä olla kauppojen hyllyillä, mutta melkoinen kuhina näiden ympärillä keväällä kävi.

P.S. Huomaa eilinen tukka-/arvontapostaus alla!

P.P.S. Tämä oli 400. blogipostaukseni, hurraa!

Hiuksista vielä (ja arvonnan voittajat!)

Jaa että mitäkö kuuluu? Hyvää. Olen täyttänyt pyöreitä vuosia ja olemme mieheni kanssa muuttaneet kimpsumme ja kampsumme aivan toiselle puolelle kaupunkia. Siinä sivussa olen odotellut hiusteni kasvamista. (En sentään ole kuunnellut sitä, tuli mieleen tämä "rahti piisi".)

Lupasin palata mainittuun hiusasiaan jo useampi viikko sitten, mutta taas tässä kävi näin. No nyt kuitenkin. Muokkasin alkuperäistä Nioxin-tekstiäni, kun postauksen julkaisemisen jälkeen menin kurkkimaan otsaani kylpyhuoneen peilistä. En odottanut näkeväni muutosta lähtötilanteeseen, mutta sielläpä oli pieniä, lyhyempiä hiuksia! Ainakaan toistaiseksi kaljut länttini eivät ole silti muuttuneet upeaksi leijonanharjaksi, joten saatoin myös nähdä omiani tai hiukset olivat katkeilleet. Tässä kuitenkin vertailukuva:

Vasemmalla otsani ongelmakohta ennen epäsäännöllisesti käytettyä Nioxin-kuuria, oikealla parin kuukauden käytön jälkeen. Neljätoista vuotta uinuneet hiusjuuret eivät ymmärrettävästikään juuri hätkähdä parista uudesta hiustuotteesta, mutta ihan kuin niitä olisi pari enemmän. Onko? Vai kuvittelenko? Ehkä.

Pari teistä pääsee silti testaamaan itse, kuten lupasin. Arvoin Nioxin-tuotepaketin voittajiksi nimimerkin saarah (kommentti 10.8.2013 klo 14.16) ja Mari (kommentti 21.08.2013 klo 11.05). Onnea! Teidän tulisi nyt lähettää minulle sähköpostia, jossa vastaatte seuraaviin kysymyksiin:

1. Ovatko hiuksesi aina olleet samanlaiset (ohuet) vai ovatko ne ohentuneet huomattavasti?
2. Ovatko hiuksesti karheat? Tunnetko yksittäisen hiuksen sormiesi välissä, jos et liikuta sormiasi?
3. Ovatko hiuksesti värjätyt tai muulla tavalla kemiallisesti käsitellyt?

Näiden lisäksi tietysti vielä postiosoite, jotta paketin saa toimitettua perille.