sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Arkiset sumusilmät revisited

Lupailin maanantaina tutorialia värikkäästä ja helposta smoky-meikistä, johon olen turvautunut syksyn tultua useampanakin arkiaamuna. Meikki on vaivattomasti varioitavissa - sen voi toteuttaa lähes minkä värisenä tahansa. Alkuviikon kuvassa oli punaisia ja luumun sävyjä yhdistelevä versio, tämän version tein vihreällä.Swatchasin malliksi muutamia sävypareja Coastal Scentsin Metal Maniasta, joka on pysynyt luottopalettinani kesästä saakka. Tähän meikkiin tarvitaan kaksi eriväristä luomiväriä (+ vaalea korostussävy), joista toinen on selkeästi tummempi ja toinen vaaleampi. Sävyjen on tarkoitus olla lähellä toisiaan, (ei siis kannata käyttää esimerkiksi punaista ja vihreää keskenään) mikä tekee myös häivyttämisestä helpompaa. Tutorialissa olivat käytössä nuo vasemmanpuoleiset vihreät, joilla meikistä tuli kokonaisuudessaan hieman vaaleampi kuin siitä alkuviikosta näyttämästäni. Systeemi on molemmissa kuitenkin sama.Lähtöruutu: meikkivoide, peiteaine, puuteri ja meikatut kulmat.Pohjustin liikkuvan luomen Detrivoren silmämeikinpohjustajalla ja piirsin mustalla silmämeikkikynällä rajauksen ylä- ja alaluomelle. Yläluomen rajaus saa olla todella paksu, suurin piirtein liikkuvan luomen puoleen väliin, eikä siisteydestä tarvitse välittää. Sotkin rajaa pehmeämmäksi jäykällä, litteäpäisellä siveltimellä.Painelin tummempaa vihreää mustan rajauksen päälle pienellä, litteällä ja jämäkällä siveltimellä. Luomiväri tarttuu tahmean pohjustuksen ja kynän päälle hyvin, ja on tärkeää saada se pakatuksi tiiviiksi, intensiiviseksi värikerrokseksi.Painelin samalla tavoin vaaleamman vihreää luomiväriä liikkuvan luomen yläosalle, mutta en luomivakoa kauemmaksi. Lisäsin väriä vähän myös alaluomelle. Pyyhkäisin siveltimen paperiin ennen uutta väriä, mutta jos sinulla on useita vastaavanlaisia suteja, vaihda toki puhtaaseen.Häivytin värit toisiinsa puhtaalla, pehmeällä, pyöreäpäisellä siveltimellä. Samalla siveltimellä häivytin vaaleampaa vihreää ylös kulmaluulle päin. Oikeanlaisen siveltimen kanssa häivyttäminen on nopeaa ja helppoa. Sivellin tekee kaiken "työn", sitä ei tarvitse kuin vähän pyöritellä luomivaossa. :)Lisäsin vaaleaa luomiväriä tuomaan valoa silmän sisänurkkaan ja kulmaluulle. Tämän vaiheen teen yleensä aina kun meikkaan, väreistä tai meikin tyylistä riippumatta. Pidän siitä, miten vaalea väri avaa katsetta sekä tekee meikistä raikkaan ja viimeistellyn näköisen.Ripsiväri ryhdistää meikin kuin meikin. Huvikseen voi vaikka verrata tätä kuvaparia edelliseen. :D Oikeanpuoleisessa kuvassa olen lisännyt alaluomelle vähän glitteriä, mutta luonnonvalossa sitä ei oikein näe. Lopuksi rajasin silmän sisäpuolen mustalla kynällä ja painelin päälle tummempaa vihreää luomiväriä. Rajauksen voi (varsinkin päiväsaikaan) halutessaan jättää poiskin, mutta se eittämättä tekee meikistä huolitellumman näköisen.

torstai 28. lokakuuta 2010

Kosmiset kynsilakat

Siitä lähtien, kun Orlyn Cosmic FX -kynsilakkakokoelma julkaistiin ja ensimmäiset kuvat ilmestyivät blogeihin, olen himoinnut niitä lähes hysteerisesti. Toissaviikolla lakat olivat kuulemma jo ehtineet Helsingin Stockmannille, mutta täällä Oulussa niitä ei ole vieläkään näkynyt. Siis siellä Stockmannilla. Malttamattomana nimittäin klikkasin ne ostoskoriin Head2Toessa heti kun tajusin, etten voisikaan poimia niitä mukaani ruokakauppareissulla.
Galaxy Girl on tumma, ehkä violetti, ehkä vähän ruskea lakka turkoosilla glass fleck -kimalteella. Näyttää mahtavalta niin pullossa kuin kynsillä. Kuulemma verrattavissa MACin Venomous Villains -kokoelman Mean & Green -lakkaan, jota en valitettavasti ehtinyt näkemään livenä. Space Cadet puolestaan sai minut toden teolla kiinnostumaan Cosmic FX:stä ja oli viimeinen sysäys luottokortin virtuaalivinguttamiseen. Lakassa on pinkkiä, violettia, oliivinvihreää ja ties mitä, ja se on aivan uskomattoman kaunis! Vähän kummallinen toki, mutta kaunis.Kuvassa etusormi ja nimetön on lakattu Space Cadetilla, keskisormessa ja pikkusormessa on Galaxy Girliä. Lakkoja on todella vaikea kuvata, mutta parempia swatcheja löytyy googlettamalla.

Tietenkään nettitilausta ei voinut tehdä vain kahden lakan takia (sehän on
selvää). Täten napsuttelin koriin myös muutaman ostoslistalla olleen China Glazen kaunokaisen.

Rodeo Diva -kokoelman tummista lakoista omistin jo aiemmin ruosteenpunaisen Branding Ironin (äärimmäisenä oikealla). Nyt posti toi mukanaan myös ihanat Wagon Trailin ja Midnight Riden. Hiilenharmaa helmiäislakka Black Diamond (vasemmalla) ei kuulu samaan kokoelmaan, mutta passasi hyvin tuohon kollaasiin.Etusormessa siis harmaa/musta Black Diamond (Stratovarius, anyone? :D) keskisormessa tumman violetti Midnight Ride, nimettömässä mahtava kultaisena hohtava musta Wagon Trail ja pikkusormessa Branding Iron.

Ruby Pumps -klassikkoa olen ihastellut niin kauan kuin olen tiennyt kynsilakkablogeista. Punainen glitterlakka on vuodenaikaan nähden ehdoton ja huumaavan kaunis. Lakkasin swatchausten jälkeen kaikki kynteni sillä, ja olen huokaillen ihastellut niitä muutaman päivän. Villinä arpana otin ostoskoriin myös vienosti kultaisena hohtavan vaaleanpunaisen Exceptionally Gifted -helmiäislakan sekä kaksi kimallusöveri-ihanuutta viimevuotisesta Specialty-kokoelmasta, jonka pariin on ehdottomasti vielä palattava.Etusormessa Ruby Pumps, keskisormessa Exceptionally Gifted, nimettömässä hailakan vaaleanpunainen Candie ja pikkusormessa monivärisenä kimalteleva Glacier. Iloinen yllätys näiden kahden viimeisen lakan suhteen oli, että päinvastoin kuin monet muut glitterlakat, nämä olivat itse asiassa melko helppoja poistaa! Jos siis turhaudut glitterlakkojen kanssa, voin suositella lähempää tutustumista Specialty-kokoelmaan (eikä tämä ole maksettu mainos, olisikin).

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Ihmeaineita, osa 2

Toinen muutama kuukausi sitten ostamistani L'oréalin ihmeaineista oli ripsiä kasvattava ja nimensä mukaan ilmeisesti myös uudistava (mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan) Renewal Lash -seerumi. Tuote on kirkasta geeliä, joka on tarkoitettu levitettäväksi ylä- ja alaripsiin aamuin illoin. Applikaattorina tuubissa on jännän vänkyrä muovipää, joka ilmeisesti vähän niin kuin mukailee silmän muotoa. Muotoilu on siinä mielessä onnistunut, että käyrällä applikaattorilla kaarevan tuubin saa helposti kaavittua tyhjäksi asti.
Käytin tuotetta aluksi ohjeen mukaan kaksi kertaa päivässä, mutta aloin pian levittää sitä ripsiini vain iltaisin, sillä ripsivärin laittaminen klimpeiksi kuivuneen ripsenkasvatusaineen päälle osoittautui mahdottomaksi. Nykyään olen unohtanut aineen parina iltana viikossa, mutta suhteellisen säännöllisesti olen sitä kuitenkin käyttänyt. Käyttö on ollut muuten miellyttävää, mutta ripsiin levitettäväksi seerumiksi tuotteessa on yksi perustavanlaatuinen vika - se kirvelee silmiä. Pikasilmäys INCIin paljastaa syylliseksi alkoholin, jota seerumissa on veden jälkeen toiseksi eniten. Au.

Ennakko-odotuksista (tai niiden puutteesta) huolimatta tuote kuitenkin tuntuisi toimivan. Tietenkään päivittäiskosmetiikan hintaryhmästä ei voi olettaa löytävänsä yhtä dramaattisia muutoksia aikaansaavaa tuotetta kuin reilusti toistasataa euroa maksavista ripsiseerumeista (kuten esimerkiksi tämä tai tämä). Noin viikon seerumisivelyn jälkeen huomasin kuitenkin ripsiä kasvavan jopa yläluomellani. :D Sittemmin olen levittänyt seerumia vähän varovaisemmin.Otin malliksi myös ennen- ja jälkeen-valokuvat, mutta enemmän tämä raportti kuitenkin nojaa mutu-pohjalle kuin kuvallisiin todisteisiin. Pituudessa ei kuvien perusteella ole huomattavaa eroa, mutta ripset näyttäisivät parin kuukauden aikana ainakin vähän tuuhentuneen. Molemmissa kuvissa ripsissä on Max Factorin vedenkestävä False Lash Effect, jälkimmäisessä maskara on tosin vähän kuivempi. Kuvien kummallinen rajaus palvelee blogini yleistä esteettisyyspyrkimystä: alaluomen rypyt eivät mielestäni kaivanneet makrokuvatasoista esittelyä.

tiistai 26. lokakuuta 2010

Ihmeaineita, osa 1

Ostin pari kuukautta sitten testiin kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa L'Oréalin tuotetta, joiden käyttökokemuksista ajattelin tehdä pientä yhteenvetoa.Studio Secrets -meikinpohjustaja on omassa sarjassaan varsin edullinen ja mainio. Itse haluan pohjustajan eritoten vähentävän kasvojeni öljyisyyttä ja pidentävän meikin kestoa. Meikin parempi levittyvyys on sitten vain mukavaa ekstraa. Vastaavista tuotteista olen aikaisemmin kokeillut MACin Prep+Primea ja Inglotin Under Makeup Basea. P+P on kosteuttava eikä aivan niin silikonijankkia kuin Inglotin ja L'oréalin primerit, jotka ainakin kuivemmalla iholla vaativat kosteusvoiteen alleen. Inglotin pohjustaja on geelimäinen (itse asiassa muistuttaa ulkoisesti kovastikin rakennustyömaalla käytettävää silikonia :D) ja Studio Secrets selvästi kuivempi.

L'oréalin pohjustajan levittämisen kanssa saa olla tarkkana, sillä sitä tarvitaan vain aivan vähän, ja voide täytyy hieroa ihoon perusteellisesti. Liian paksu kerros alkaa rullautua meikkivoidetta laitettaessa, eikä lopputuloksesta saa siistiä saati pysyvää. Toisaalta, kun primerin levittää kunnolla, meikki kestää melko hyvin koko päivän, eivätkä kasvot pahemmin kiiltele. Huonona puolena mainittakoon, että lasipurkkiin pakattuna pohjustusaine ei ole yhtä hygieeninen kuin tuubista tai pumppupullosta löytyvät kanssasisarensa.Kuulemani perusteella L'oreálin pohjustaja vaikuttaisi vastaavaan koostumukseltaan ja ulkonäöltään aika tavalla Clarinsin Instant Smooth Perfecting Touchia. Tuotteiden INCIt ovat kuitenkin hieman erilaiset, enkä itse ole kokeillut jälkimmäistä. Onko jollakulla kokemuksia molemmista? Miten vertaisit tuotteita keskenään?

Viime aikoina ihoni on ollut huomattavasti paremmassa kunnossa (= ei rasvoittumista eikä yhden yhtä finniä, all hail the aspirin scrub!!), joten en ole juuri käyttänyt meikinpohjustajaa kuin erityistapauksissa. Noista kolmesta kokeilemastani suosikkinani on toistaiseksi pysynyt Prep+Prime, joka toimii todella hyvin, varsinkin yksinään ilman kosteusvoidetta käytettynä. Studio Secrets on kuitenkin hyvä vaihtoehto, jos etsii edullisempaa pohjustustuotetta.

maanantai 25. lokakuuta 2010

No Escape from Reality

Ihan vain todistaakseni, etten ole tyystin lopettanut meikkaamista, julkaisen satunnaisen arkimeikin muutaman viikon takaa. Myös Heidi kirjoitti aiemmin tänään työaamujensa luottomeikeistä, ja olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä siinä, miten pienikin laittautuminen tekee päivästä heti paremman. Omalla kohdallani jopa siinä määrin, että mennessäni yhdeksäksi töihin (työmatkaan kävellen kuluu 1-2 minuuttia) herään kuitenkin aamuisin aina seitsemältä, jotta ehtisin rauhassa syödä, lukea blogeja ja laittautua. Silti kiire painaa päälle lähes poikkeuksetta, ja meikin pitää olla suht nopea ja helppo.

Kasvojen meikkaamiseen käyttämästäni ajasta en koskaan tingi, mutta silmämeikin virkaa ajaa usein pelkkä ripsiväri + vaalea luomiväri. Toisaalta, syksy on saanut minut palaamaan jälleen myös tummien värien pariin - jotenkin ne tuntuvat turvallisilta ja kotoisilta hämärinä aamuina. Tummat sumusilmät ja kiire voi kuitenkin olla kohtalokas yhtälö.Olenkin kehitellyt itselleni smoky-meikistä työaamuun sopivan vaihtoehdon, jota olen versioinut omasta mielestäni ihan onnistuneesti jo useilla eri väreillä. Yllä kuvassa marjanpunaisia ja luumun sävyjä Coastal Scentsin Metal Mania -paletista, joka on kuin tehty syksyyn. Pohjustin luomen ja piirsin sekä ylä- että alaluomelle ripsirajaan paksun mustan rajauksen, jota sotkin ja pehmensin vähän siveltimellä. Mustan rajauksen päälle (ja yläluomella vähän pidemmälle luomivakoa kohti) painelin tummempaa luomiväriä (kuvassa punertava violetti), ja yläluomelle sen yläpuolelle vielä vaaleampaa luomiväriä samasta sävymaailmasta (punaisempi väri). Sitten häivytin värit uudella siveltimellä toisiinsa ja kulmaluuta kohti. Arkisin en useinkaan nosta luomiväriä aivan niin korkealle kuin dramaattisemmissa ilta- tai blogimeikeissä. Silmän sisänurkan meikkasin tapani mukaan vaalealla helmiäisellä.

Tänä syksynä olen myös innostunut uudelleen glitteristä arkimeikeissä, se jos joku piristää synkempiä aamuja! Laitan glitteriä yleensä vain joko silmän sisänurkkaan tai alaluomelle, ettei kokonaisuudesta tule liian överi. Juhlameikeissä taas enemmän on aina enemmän.

Tästä meikistä olisi ollut helppoa tehdä myös tutorial-postaus, mutta aika ei vain ole riittänyt. :( Voisin kyllä yrittää tehdä sellaisen vaikka ensi viikonloppuna, jos jotakuta kiinnostaa. Tai sitten jatkan vuosikymmenmeikkejä. Tai miksei molempia, jos oikein villiinnyn (ja jos ei ole muuta elämää tekemistä). :D

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Täydennystä

Lushin Snow Fairy -suihkugeeli ja pari palasaippuaa ovat riittäneet suihkuhetkiini lähes kokonaisen vuoden ajan, mutta nyt pullon pohja alkaa pikkuhijaa vilkkua. Myös käsi- ja vartalovoideosasto kärsi vajeesta, joten suuntasin eräänä iltana töistä päästyäni Body Shopiin hakemaan helpotusta.Olin itse asiassa ajatellut odottaa tarpeineni TBS:n joulutuotteiden lanseerausta (kuulemma marraskuun puolen välin tienoilla), mutta kun saippua loppuu niin saippua loppuu, minkäs teet. En kuitenkaan lupaa, että aikoisin silti pidättäytyä noista ihanaisista karpalo- ja maustevaniljajutuista sitten, kun niitä puodin hyllyille taas ilmestyy. :) No, tällä kertaa matkaani lähtivät sitruuna- ja kirsikkasuihkugeelit, joista jälkimmäistä tuoksua kylpyhuoneestamme löytyy jo vartalokuorinnan muodossa. Sitruunan tuoksua olen himotellut viime keväästä lähtien, kun kävin nuuhkimassa tuotteita ensimmäistä kertaa. Tykkäsin kovasti edelleen, vaikka poikaystävä vähän nyrpistelikin nenäänsä. Onneksi hänellä on oma Dobbel Duschinsa, niin ei tarvitse peseytyä millään pahanhajuisella. ;)Sitruunamieliteoissani ostin myös samantuoksuisen vartalovoin. En ole pariin vuoteen käyttänyt näitä, mutta nyt talven lähestyessä ajattelin jälleen panostaa vähän tuhdimpaan rasvaan. Toistaiseksi en ole tavannut ihmistä, joka ei pitäisi TBS:n vartalovoista (saa ilmoittautua kommenttiosastolla). Koostumus on kermainen ja paksu, hyvin kosteuttava ja pehmentävä sekä nopeasti imeytyvä. Sitruunan tuoksu näissä on todella herkku, vähän kuin sitruuna-marenkipiirakassa.Kookosvartalovoin sain kaupantekijäisinä. En tiedä kuinka kauan näitä on jaossa, mutta yli 40 euron ostoksista kuulemma palkitaan tällaisella. Purkissa on muuten samaa tavaraa kuin tavallisessa versiossa, mutta tässä sekä pakkaus että voide kimaltelevat vienosti. Aika söpöä. :)Käsivoiteeksi ostin hampputuubin, joka on itse asiassa jo toinen laatuaan. Petyttyäni suurin odotuksin hankkimaani Lushin Lemony Flutteriin (purkki on sittemmin jo kotiutunut ystäväni huomaan), otin hamppukäsivoiteen testiin syyskuun alussa. Kuivat käteni ovat imaisseet tätä oikein urakalla, ja ensimmäisestä tuubista saakin jo pusertaa ulos viimeisiä jämiä. Tästä voiteesta tuli oitis ehdoton suosikkini: pakkaus miellyttää silmää, koostumus on voittamaton ja pidän jopa tuoksusta, jota monet ovat parjanneet. Tuoksu onkin melko voimakas, mutta omasta mielestäni sellainen puhdas, vähän yrttinen (voisi kuvitella, että voide tosiaan tuoksuu hampulle, itse en osaa sanoa).

Edellä mainittujen lisäksi ostoslistalleni kuului Body Shopin kanta-asiakaskortti, jota en ole aikaisemmin saanut hankituksi. Kortti maksaa 10 euroa, mutta sillä saa kaikista ostoksista 10% alennusta. Lisäksi kanta-asiakkaille on useita erikoistarjouksia; esimerkiksi viime kuussa tarjottiin muutaman päivän ajan koko valikoimaa 20% alennuksella, pois lukien meikit, joista alennus oli 30%. Omana syntymäpäiväkuukautenaan on myös oikeutettu 10 euron alennukseen valitsemastaan tuotteesta. Kortti on voimassa vuoden, mutta keräämällä siihen 8 leimaa (leiman saa aina 20 euron ostoksesta) uuden saa ilmaiseksi. Omasta mielestäni ihan kelpo diili.

tiistai 12. lokakuuta 2010

Karkeista ja kepposista

Lokakuu on jo pitkällä ja kuun lopussa häämöttää kaikkien naamiaisjuhlien äiti, Halloween. Nykyään tuota karnevaalia tavataan juhlia myös Suomessa, mutta itse en ole kemuille oikein lämmennyt. Ahdistun vain kovasti kaikesta krääsästä, ja jotenkin juhla tuntuu kovin väkinäisesti suomalaiseen kulttuuriin istutetulta. Johan meillä entuudestaan oli Pyhäin(miesten)päivä. Naamiaisia rakastan, mutta niitä voi järjestää vaikka joka viikko. :)

Minua on pyydetty tekemään Halloween-aiheisia meikkejä, ja aluksi ajattelinkin, että voisin tehdä muutaman. Tällä hetkellä blogille on kuitenkin niin vähän aikaa, etten ehdi meikkaamaan ylimääräisiä, vaikka kovasti tahtoisinkin. Ja päätin myös lopulta, etten oikeastaan edes halua tehdä toivemeikkejä Halloween-kategorian alle, teen niitä sitten myöhemmin ihan muuten vain.

No, onneksi tämä pieni blogini ei ole ainoa paikka naamiaisinspiraatiolle. Ainakin lähes jokaisesta jenkkiblogista löytyy tässä kuussa mielikuvituksellista karnevaalihulluttelua. Youtubesta nyt puhumattakaan. Itseoikeutettu Halloween-guru on tottakai jo monta kertaa tännekin linkitetty Petrilude, joka on omistanut pitkän soittolistan pelkästään näille syksyisille naamiaistuotoksilleen. Uusin niistä pakotti postaamaan lisää videospämmiä:


Drag-henkisen (ja ihanan kimaltavan!!) riikinkukkovideon lisäksi Joshin listalta löytyvät muun muassa sarjat seitsemästä kuolemansynnistä sekä Disney-pahiksista, mahtavan kieroutunut geisha-meikki, Jokeri Yön ritari -elokuvasta ja paljon muuta. Oma all time -suosikkini on tässä:

maanantai 4. lokakuuta 2010

Superkuorinta

Olen parin viikon ajan testannut kasvojeni ihon kuorimiseen Freemanin Pineapple Enzyme Maskin ja aspiriinin yhdistelmää, johon olen ihastunut kovasti. Asetyylisalisyylihappo (BHA) ja ananasnaamion AHA-hapot kuorivat molemmat ihoa tehokkaasti mutta hellävaraisesti. Tässä kotitekoisessa ja ennen kaikkea edullisessa yhdistelmässä happoihin yhdistyy vielä aspiriinirakeiden aikaansaama kevyt mekaaninen kuorinta, ja tulokset ovat omaa luokkaansa.

Idean hoksasin jonkin aikaa sitten Nurin videosta (vinkki löytyy n. 12 minuutin kuluttua videon alusta), ja se jäi kummittelemaan mieleeni. Suosittelen katsomaan muitakin neidin tuotoksia, hän nimittäin on varsin miellyttävän ja meikkiviisaan oloinen tyttö. Sain viimein otettua vinkin käytäntöön innostuttuani BHA- ja AHA-kuorinnoista lisää Marin viimeviikkoisen tekstin myötä.

Käytännössä kuorinta toimii seuraavalla tavalla:
  1. Aspiriinitabletin päälle tiputetaan muutama tippa vettä, jolloin tabletti pehmenee muruiseksi tahnaksi.
  2. Tahna levitetään tasaisesti kasvoille.
  3. Kämmenelle puristetaan pieni nokare ananasnaamiota (toki jokin muukin vastaava entsyyminaamio kelpaa), joka levitetään kasvoille aspiriinin päälle. Vaihtoehtoisesti ananasnaamion ja aspiriinitabletit voi myös sekoittaa keskenään ennen kuin levittää ne kasvoille. Tällöin et tarvitse vettä, geelimäinen naamio hajottaa aspiriinin.
  4. Annetaan vaikuttaa 5-10 minuuttia
  5. Huuhdellaan pois. Jos haluaa tehostaa naamion kuorivaa vaikutusta, sitä voi hieroa iholle ennen huuhtelua.
Ei siis vie valtavan paljon aikaa eikä vaadi erityisiä kommervenkkejä, mutta ihosta tulee uskomattoman pehmeä! Epäpuhtaudetkin vähenevät, sillä AHA- ja BHA -hapot puhdistavat kuollutta solukkoa ja tukkeumia myös ihohuokosista, minkä lisäksi asetyylisalisyylihappo lievittää mahdollisia tulehduksia. Sen verran tymäkkä tuo kuorinta kuitenkin on, ettei sitä kannata tehdä kuin korkeintaan joka toinen päivä.

Aikaisempi kuorintaihastukseni oli Rae Morrisin kirjasta löytämäni ruokasoodan ja puhdistusgeelin/-emulsion kombinaatio, mutta ainakin oman kokemukseni perusteella tämä nykyinen voittaa sen mennen tullen. Sooda vaikutti omalle iholleni myös hieman rankalta, mutta paksunahkaisemmilla toimii varmasti hyvin.

Edit 27.12.2011: Muokkasin ohjetta hieman.
b:section-contents id='footer-2-2'/>