tiistai 18. tammikuuta 2011

Love, Peace and Lipgloss

Olen löytänyt taas uuden youtube-suosikin. Love, Peace and Lipgloss -kanavan Gina on hurmaavan sympaattinen ja ihan hillittömän kaunis texasilaistunut kalifornialainen, jolla on upeat hiukset ja suloisia lapsia (+ söpö kissa!). Ginan videot ovat valloittavan hassuja, mutta myös mielenkiintoisia. Kanavan pääpaino on kosmetiikka-aiheisessa jutustelussa, mutta väliin mahtuu pätkiä perhe-elämästä ja päivän asuista, jotka muuten ovat erittäin piristäviä poikkeuksia yleensä niin homogeenisessa vaate-esittelyiden massassa.

Kaikkein eniten pidän nimenomaan naisen vahvasta omasta tyylistä, joka jatkuu tinkimättömästi kautta linjan, olkoonkin omaan makuuni hieman rönsyilevää. Myös meikit ovat poikkeuksetta voimakkaita, sillä omien sanojensa mukaan Gina ei ole "a fan of the natural look". Meikkaaminen ja kosmetiikkaostokset ovat hauskanpitoa varten, ja tälläytyminen kuuluu täten myös kotiäidin arkeen.

Useimpien tuotostensa upottamisen rouva videoitsija on mennyt estämään, mutta uusimman sain vielä liitettyä tähän. Muut löydät klikkaamalla itsesi kanavalle tämän tekstin toisesta lauseesta. :) Hyväntuulista ja itseironista tarinointia talvipäivien piristykseksi, var så goda!

maanantai 17. tammikuuta 2011

Tuubeja ja tuoksuja

Muutama kuolailukuva voiteista pitäville. Itse en yleensä juuri välitä rasvapostauksista, olen enemmän meikkien perään, mutta tiedän että on ihmisiä, joita vartalotuotteekin kiinnostavat. Kaikki tämän jutun purtilot roudasin joulukuiselta reissulta, eli Suomessa näitä ei valitettavasti ole kaupan. Victoria's Secret -alusvaatemyymälöiden vartalovoide- ja suihkugeelivalikoimat olivat pökerryttävät. Jos pitsipöksyjä ja rintaliivejä ei olisi hyppinyt silmille jo ovensuussa, Broadwayn liikkeen alakertaa olisi voinut erehtyä luulemaan kosmetiikkakaupaksi. Loputtoman pitkän tuskailun ja hypistelyn jälkeen kolmen purkin pakettitarjouksesta lähtivät arvontapalkinnon lisäksi mukaan söpön raidallinen ja hennosti kimaltava marjantuoksuinen Body Glimmer Swirl Cream (Juiced Berry) sekä Body Drink Lotion aika namissa Candied Apple and White Musk -tuoksussa. Victoria's Secretin kaikkia tuotteita (siis myös niitä pitsipöksyjä) voi tilata merkin nettisivuilta. Lähes kaikissa vartalovoiteissa yms. on sielläkin näköjään voimassa sama "kolme 25 dollarilla" -tarjous. :)Bath and Body Works -ketjulta löysin matkalaukun täytteeksi pari perusvalikoiman vartalovoidetta sekä kaksi jouluista käsivoidetta, joista toinen matkasi niin ikään yhdelle arvonnan voittajista. Oman tuubini tuoksu on nimeltään Twisted Peppermint, ja kädet todellakin tuoksuvat rasvauksen jälkeen piparminttukarkeille. Tuoksu säilyy pitkään, mutta ohuehko antibakteerinen(!) voide itsessään ei ole mikään nappivalinta koville pakkasille (tai ylipäätään kuiville käsille).

Pyörryttävän tuoksuiset vartalovoiteet oli pakko saada, vaikka vain euforisen nuuhkinnan mahdollistamiseksi - voiteista ei nimittäin tällä hetkellä ole varsinaisesti mikään huutava pula... Vai miltä kuulostavat Midnight Pomegranate tai Black Raspberry Vanilla? Ah. En ole vielä ehtinyt testaamaan vartalovoiteista ainoatakaan, mutta kovasti lupaavilta tuoksuvat vaikuttavat kaikki.Piparminttua vein kotiin vielä yhden pullollisen, joka sekin jo esiintyi minikokoisena jouluarvonnan puolella. Philosophyn lähes puolen litran pönttö Candy Cane -karkintuoksua tulee piristämään kevättalven suihkuhetkiäni. Sitä ennen nautiskelen vielä muutamat viikot TBS:n karpaloista. :)

Pidätkö tuoksuvista vartalotuotteista vai suositko neutraalimpaa linjaa? Mitkä ovat lempituoksujasi? Itse pidän lähes kaikesta makeasta ja hedelmäisestä, raikkaat, rauhoittavat ja "puhtaat" (siis sellaiset yleisimmät aromaterapiajutut) tuoksut eivät yleensä iske.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Kaksi marjaa

Alan vähitellen päästä sisälle tähän huulipunatouhuun. Lisäksi luulen, että "täydellisen punaisen huulipunan" löytämisen vaikeutta liioitellaan, sillä olen suhteellisen lyhyen ajan sisällä löytänyt kaksi (2) todellista suosikkia, jotka molemmat sujahtavat vaivattomasti tuohon kategoriaan.Edellisellä MAC-visiitilläni olin varustautunut pussillisella (6 kpl) tyhjiä pakkauksia, joiden tilalle Back to MAC -vaihtariksi valitsin pitkällisen vatvomisen ja hienoisen yllytyksen seurauksena Ruby Woon (oikealla). Toinen kuvissa oleva lemppari, Technicolor Red, löytyi vastikään Diorin Addict Lipcoloreista Temptalian yllyttämänä. Ruby Woo on toistaiseksi ainoa MAC-huulipuna Vintage Matte -koostumuksella. Punan tekstuuri on samettinen, todella matta, mutta hämmästyttävästi se ei juurikaan kuivata huulia. Pysyvyys on myös aivan omaa luokkaansa. Ujoille Ruby Woo ei sovi, sillä sen kanssa on vaikeaa olla herättämättä huomiota. Pelastaa jokaisen juhlaillan, jolloin vaatekaapista ei löydy mitään päällepantavaa, testattu on!Technicolor Red on koostumukseltaan kevyt, jopa voidemainen, mutta sopivan pigmenttinen. Väritykseltään viileille sävy sopii loistavasti, sillä se on pikemminkin eräänlainen fuksian ja vadelmanpunaisen värittämä hybridi kuin selkeä peruspunainen. Yleisvaikutelma on kuitenkin ehdottomasti enemmän punainen kuin pinkki tai fuksia.Molemmat punat ovat oikeita piristysruiskeita kaamokseen. Kasvot (ja koko muu olemus, joka itselläni tavallisesti on hyvin tummanpuhuva) näyttävät välittömästi virkeämmiltä, kun huulet ovat kirkkaanpunaiset. Täytyy yrittää ottaa tavaksi. :)

Joko sinä olet huomannut punaisen huulipunan mielialaa kohentavan vaikutuksen?

perjantai 14. tammikuuta 2011

Meikkitoive: Vuosikymmenet, 1930-luku

Vuosikymmenmeikkisarja saa vihdoin jatkoa, hurraa! Inspiraationa jälleen yksi elokuvahistorian ikoneista, upea Marlene Dietrich. Meikki on oikeastaan melko yksinkertainen, mutta joitakin aikakaudelle olennaisia piirteitä siitä löytyy. Meikkipohja oli 1930-luvulla vielä hyvin peittävä ja mattapintainen, johtuen toisaalta siitä, ettei meikkivoiteissa ollut kamalasti vaihtoehtoja sekä toisaalta ainakin näyttelijöillä myös elokuvakameroiden asettamista vaatimuksista. Omat kasvoni meikkasin Revlonin PhotoReadyllä (003, Shell), peiteaineena Diorskin Nude (001, Ivory) ja puuterina MACin Mineralize Skinfinish Natural (Light).
Kasvojen uudelleenmuotoilu varjostusten avulla on hyödyksi, jos omat piirteet eivät ole yhtä veistokselliset kuin elokuvatähdellä. Itse olisin voinut näköjään sutia varjostusväriä (NYXin poskipuna Taupe) reilummallakin kädellä, se ei juuri erotu valokuvasta, vaikka näytti livenä jo aika hurjalta. No, pyöreät kasvot ovat pyöreät kasvot, vaikka kuinka yrittäisi feikata. :D Poskipunana käytin hitusen Coastal Scentsin 56 Piece Blush & Eye Shadow -paletin neutraaleinta sävyä.

Silmiinpistävintä tässä meikissä ovat ohuet, hyvin kaarevat kulmakarvat ja punaiset huulet. Tietenkin mustavalkokuvissa huulet ovat voineet olla minkä väriset tahansa, mutta tässä tapauksessa otin omia vapauksia ja oletin niiden olleen punaiset. Huulet olisivat kaivanneet myös kiiltoa - mustavalkoisessa kuvassa ne näyttävät mattapintaisina melko latteilta. No, ensi kerralla sitten.Silmämeikki on vaalea ja hillitty, pääpaino tässäkin on varjostuksissa. Liikkuvalla luomella on vaaleaa, hohtavaa väriä, ja luomivaossa harmaanruskeaa (Coastal Scentsin 56 -paletti ja Manlyn 120 -paletti). Silmää olisi ollut tarkoitus muokata varjostuksella raskaaksi ja uneliaan näköiseksi, mutta en omasta mielestäni ihan onnistunut. Väänsin tuota varjostusta ihan hillittömän kauan, mutta lopulta piti vain päättää sen olevan valmis, vaikka tulos ei täydellisesti miellyttänytkään.

Meikkiin kuuluvat myös ohut musta rajaus yläripsien tyvessä ja hennot irtoripset (Red Cherry numero 601). Kulmakarvat piirsin ensin kynällä ja täytin sitten puuterimaisella luomivärillä (nekin kysyivät aikaa ja kärsivällisyyttä, pitäisi harjoitella enemmän :/). Kulmia on myös vähän retusoitu Photoshopissa, sillä minulla ei meikkaushetkellä ollut tarvittavia välineitä omien kulmakarvojeni peittämiseen.Huulimeikin muoto oli 1930-luvulla yleensä melko kaareva, ja ylähuulta levennettiin jonkin verran sivuille. Parhaiten tällainen muoto toteutuu huulissa, jotka ovat suun leveyteen nähden ohuemmat kuin omani (tajusiko tästä, mitä tarkoitan?), itselläni tila meinasi loppua kesken. Kaikenlaiset meikit ovat tietenkin muokattavissa erilaisiin kasvonpiirteisiin sopiviksi.

Huulten muotoa voi vielä skarpata piirtämällä huuten ympärille ohuen rajan vaalealla kynällä. Jätin rajan tarkoituksella vähän näkyvämmäksi, mutta sen voi tietenkin halutessaan häivyttää paremmin. Huulipunana MACin Ruby Woo (uusi rakkaus, josta enemmän juttua ylihuomenna) terästettynä tummanruskealla rajauskynällä suupielissä.Tässä vielä vertailussa värillinen ja väritön meikki. Yritin sellaista kohtalokasta Dietrich-ilmettä, mutta sekään ei nyt mennyt ihan putkeen...

Jos missasit sarjan ensimmäisen osan, se löytyy täältä.

torstai 13. tammikuuta 2011

Peitetarina

Viime vuonna meikkivoidelempparikseni kiilasi Diorin Diorskin Nude, jota olen tähän mennessä ehtinyt käyttää jo nelisen pulloa. Olen sen ohella testaillut muitakin, mutta suosikkini asemaa ne eivät ole pääseet horjuttamaan. Muun muassa tahman blogista olin lukenut kehuja myös sarjan peiteaineesta, mutta kolmen sävyn valikoimasta yksikään ei tuntunut sopivan minulle. Vaalein sävy oli liian vaalea ja keskimmäinen liian tumma. Molempia en raskinut ostaa, sillä Suomessa yhdestä 10 ml tuubista saa maksaa yli 30 euroa.Reissussa peiteaine tuli vastaan huomattavasti edullisempana, joten päätin ottaa sen testiin. Ostin molemmat sävyt, 001 Ivory ja 002 Beige, mutta sittemmin kävi ilmi, että olisin pärjännyt yhdelläkin. Talvi-ihoni on sen verran kalpea, että 001 on tällä hetkellä itselleni juuri passeli. Tummempi 002 tulee joka tapauksessa tarpeeseen viimeistään kesällä, kun peiteaineista täytyy sekoittaa päivettyneemmälle (as if...) iholle sopiva sävy.Eikä tämä peiteaineostos kaduta muutenkaan, Diorskin Nude kun odotetusti osoittautui parhaaksi tähän mennessä kokeilemistani. Koostumus on ohut ja todella peittävä, minkä lisäksi tuote pysyy paikoillaan erittäin hyvin. Yleisin vaikeuteni peiteaineiden kanssa on niiden kerääntyminen silmänalusien juonteisiin, mutta tämän kanssa tuota ongelmaa ei ole ollut. Ohuen koostumuksensa ansiosta uusi suosikkini ei myöskään saa silmänympärysihoa meikatun näköiseksi, siis sellaisella paksulla, ryppyjä korostavalla tavalla. Jei! Kosteuttavana kuvittelisin tuotteen sopivan hyvin myös kuivalle iholle.

Mikä on oma peiteainesuosikkisi?

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Tales to Be Told

Parempi myöhään, vai miten se nyt oli? Marraskuun lopulla Helsingissä pyörähtäessäni kävin tietysti myös MACin tiskillä, mutta parhaat ostokseni olin tilannut bubblelta jo etukäteen, etten vain jäisi ilman. Kuun puolen välin tienoilla lanseerattu A Tartan Tale -joulukokoelma (tai no, holiday collection) piti sisällään kaikkea ruudullista ihanaa - tuttuun tapaan myös kivoja pieniä settejä.Omassa etukäteistilauksessani oli yksi peltipurkki ja yksi pussukka, toisin sanoen Sassy Pink Lassies -minihuulikiiltoviisikko ja Vain & Glorious Lip Bag.Huulikiillot vasemmalta oikealle:
  • Frozen Dream (viileä, violettiin taittava pinkki vaaleanpunaisella ja valkoisella kimalteella)
  • Fab Fun (läpikuultava vaaleanpunainen hopeanhohtoisella kimalteella)
  • Electro Lush(mustikkamaidon värinen kiilto pienenpienellä vaalealla shimmerillä)
  • Sassy Lassy (siniseen taittava, kirkas fuksia hennolla vaaleanpunaisella kimalteella)
  • The Wee Coquette (lähes valkoinen, pientä kimallushippua)
Kahta vasemmanpuoleista oli kuvanottohetkellä jo käytetty useamman kerran, eivät olleet ostaessa noin vajaita. :)Kaikki kiillot ovat kauniita ja käyttökelpoisia, jopa tuo viimeinen maitomainen tapaus, jonka luulin aluksi olevan täysin sopimaton itselleni. Rohkenin vihdoin kokeilla sitä eilen, ja ryökäle osoittautuikin ihan mahtavaksi! Levittyy ohuesti ja vaalentaa omia tummia huuliani juuri oikein, ei peitepuikkomaisella tavalla. Vain & Glorious -pussukka piti sisällään Mellow Mood -huulipunan (puolipeittävä roosa hennolla kullanvärisellä hohteella, lustre), Baby Sparks Dazzleglassin (vaaleanpunainen viileällä kimalteella) ja In Synch -huultenrajauskynän (korallinen pinkki, minikoko). Pidän erityisesti huulipunan hylsystä, joka tavallisuudesta poikkeavasti on sisäpuolelta juhlavasti kullanvärinen.Huulipuna sopii todennäköisesti aika monelle vaaleaihoiselle, se ei ole sävyltään varsinaisesti kylmä eikä lämmin. Sävy on aika lähellä omien huulieni luonnollista väriä, selkeä "my lips but better" -puna siis. :) Dazzleglass-kiilto on melko viileä ja rajauskynä puolestaan huomattavan lämpimän sävyinen. Tykkään edelleen dazzleglassien tahmeasta ja superkimaltavasta koostumuksesta, ja tällaisessa useamman tuotteen pussissa rahallekin saa enemmän vastinetta kuin normaalisti. Suuresta pakkauksesta huolimatta DG:ssa on nimittäin vähemmän tavaraa kuin noissa yllä kuvatuissa minikiilloissa (olen jauhanut tästä aiemminkin).Itse kävin hakemassa MACin ständiltä mukaani vielä kaksi Pearlglide-eyelineria, joita tämän kokoelman mukana oli jälleen tullut myyntiin. Promokuvan kaappasin julkeasti netistä (Googlen kuvahaulla), en muistanut kuvata omiani valoisaan aikaan. :( Suosittelen tsekkaamaan myös Temptalian swatchit, niistä saa kynistä paremman kuvan.

Omaan meikkipussiini päätyneet musta Black Swan ja tummansininen Petrol Blue ovat molemmat superkauniita, levittyvät pehmeästi eivätkä lähde iholta hankaamallakaan. Ainoa huono puoli näissä on vähän liiallinen pehmeys. Jos kyniä ei säilytä jääkaapissa, teroittaessa ja myös kyniä käyttäessä kannattaa olla varovainen, ettei terä murru. Harmittaa vähän, että jätin upean vihreän Undercurrentin ja kultahippuisen Blacklinen kauppaan. Toivottavasti niihin törmää vielä joskus.

maanantai 10. tammikuuta 2011

LDMM: Stargazer

Mp3-soittimeni tämän talven ehdottomasta suosikkibiisistä on vastannut ex-Deep Purple -kitaristi Ritchie Blackmoren luotsaama Rainbow. Bändi vaikutti kolmella vuosikymmenellä, ja Blackmorea lukuun ottamatta jäsenet vaihtuivat kuin Kauniiden ja Rohkeiden näyttelijät konsanaan. Kuuntelemisen arvoisia ovat mielestäni 1970-luvun lopun pari levyä, joilla lauloi viime vuonna edesmennyt Ronnie James Dio.

Dion sanoittama Stargazer henkii laulajalle itselleen ja 1970-80 -lukujen raskaammalle rokille muutenkin tyypillistä itämaista mystiikkaa aavikon velhoineen. Rivien välistä on luettavissa myös napakkaa auktoriteettikritiikkiä. Biisi on genrelle ominaiseen tyyliin pitkä, mahtipontinen ja dramaattinen, itse pidän erityisesti jousilla tehostetusta lopusta.Omat mielikuvani tarinasta liikkuvat punaisen ja kullanhohtoisella pimeällä aavikolla, jota ravistelee musta hiekkamyrsky (ai että dramaattistako?). Meikissä on vahvasti mukana myös Disneyn Aladdin-elokuvan loppukohtauksen julma Jafar - yhdistin hahmon tähän musiikkiin jotenkin automaattisesti.
Käytin meikissä Inglotin luomivärejä (liikkuvalla luomella oranssi 15, sisä- ja ulkonurkassa sekä kulmaluulla kullanvärinen 25, luomivaossa ja alaluomella ruskea 409, tehosteena musta 63), punaisen (luomivaossa) nappasin Coastal Scentsin 88 Ultra Shimmer -paletista. Silmän sisä- ja ulkonurkassa käytin pohjustuksena Milanin Liquif Eye -kynää, joista juttua myöhemmin. Rajauksissa MSCHICin musta geeli-eyeliner ja ripsinä Red Cherryn pari numero 601.Heille, jotka eivät jaksa tai halua kuunnella 1970-luvun hevirokkia, myös laulun sanat alla:

* * *

Rainbow - Stargazer


High noon, oh I'd sell my soul for water. Nine years worth of breaking my back. There's no sun in the shadow of the wizard. See how he glides, why, he's lighter than air. Oh, I see his face.

Where is your star? Is it far, is it far, is it far? When do we leave? I believe, yes, I believe.

* In the heat and the rain with whips and chains, to see him fly, so many die. We built a tower of stone with our flesh and bone just to see him fly. Don't know why. Now where do we go?

Hot wind moving fast accross the desert. We feel that our time has arrived. The world spins while we put his dream together - a tower of stone to take him straight to the sky. Oh, I see his face.

Where is your star? Is it far, is it far, is it far? When do we leave? I believe, I believe.

*

All eyes see the figure of the wizard as he climbs to the top of the world. N sound as he falls instesd of rising. Time standing still - then there's blood on the sand. Oh, I see his face.

Where was your star? Was it far, was it far, was it far? Whrn did we leave? We believed, we believed, we believed.

*

But why, in all the rain, with all our chains, did so many die just to see him fly? Look at my flesh and bone. Now look at his tower of stone.

I see a rainbow rising. Look, there on the horizon. And I'm coming home.

Time is standing still, he gave me back my will. I'm going home. My eyes are bleeding and my heart is lead ahead the place I've known. But it's not home.
b:section-contents id='footer-2-2'/>