perjantai 21. tammikuuta 2011

Arkipäiväisyyksiä

Vaihtelun vuoksi taas pari arkimeikkiä. Ensimmäinen joulukuiselta työpäivältä ja jälkimmäinen parin viikon takaiselta alennusmyyntipyrähdykseltä. Ripset näyttävät vähän onnettomilta, kun hairahdin väliaikaisesti vakioripsaristani Max Factorin False Lash Effectistä saman merkin Masterpieceen. Pidän Masterpiecestäkin, se erottelee ripset hyvin ja pidentää ihan mukavasti (ja harja on FLE:iin verrattuna todella helppo), mutta huomasin ripsieni tarvitsevan enemmän tuuheutusta. Tätä nykyä olen jo palannut hyväksi havaitun suosikkini pariin, mutta näissä kuvissa siis käytössä tuo testimielessä hankittu MP.Joulukuinen meikki oli päivältä, jolloin kaipasin emo-draamaa ja tummia rajauksia. :D No, onhan tuossa vähän muutakin, mutta lähtökohtana olivat mustalla kynällä sutatut paksut rajaukset, jotka on kiinnitetty tummanvioletilla luomivärillä. Muutoin liikkuvalla luomella on vain vaaleanbeigeä helmiäistä. Molemmat luomivärit löytyvät Coastal Scentsin Metal Mania -paletista, jolla yleensä meikkaan arkiaamuisin.Toisen meikin kuvasin ihan vain sen takia, etten ole vielä julkaissut kuvaa Fyrinnaen huippuhienosta Herbivore-luomiväristä in action. Väri ihana mintunvihreään shiftaava violetti. Silmän sisänurkassa on (jo pariin otteeseen blogissa nähty) Jade Ghost, joka hohtaa täsmälleen samansävyisenä vaaleanvihreänä.

P.S. (lähde)

torstai 20. tammikuuta 2011

Huopakynä paras kynä

Erilaiset lip stainit ovat kiehtoneet minua ajatuksen tasolla jo kauan, mutta Suomessa vaihtoehdot ajatusten realisoitumiseen ovat olleet melko vähissä. Ainoa löytämäni tuote on ollut The Body Shopin Lip & Cheek Stain (kerro ihmeessä, jos tiedät muitakin), mutta sitä en syystä tai toisesta ole onnistunut vielä testaamaan.Tiesin kuitenkin, että valikoima olisi runsaampi muualla, ja pidin reissussa silmäni auki. Kiikarissa olivat erityisesti tussimalliset stainit ja niitä löytyikin. Pikaisen hinta-määräsuhdevertailun jälkeen päädyin ostamaan omani Maybellinen hyllystä, mutta vastaavia löytyi myös ainakin Revlonilta, Covergirliltä ja Max Factorilta. Taitavat olla jenkkilässä tällä hetkellä niin hip ja pop, että näitä on vähän joka merkin valikoimissa (Soniakin esitteli loppuvuodesta omia tuliaisina saamiaan tusseja). Jospa tulisivat pian suomalaisiinkin kauppoihin.Olen huulimeikkivärien suhteen ennalta-arvattava: suosin lähes aina joko kirkkaita punaisia tai luumun ja marjojen sävyjä (tai sitten vaaleita huulikiiltoja, mutta en laske niitä nyt tähän). Swatch-kuvassa vasemmalta oikealle ovat Blushing, Plum Flushed, Cherry Pop ja Cranberry Crush. Kaikki näyttävät ja tuntuvat huulilla samalta kuin piirtäisi huopakynällä, mitä ainakin itse tuli lapsena harrastettua vaivihkaa muun taiteilun lomassa. Jälki on siis hyvin nestemäistä ja ohutta. Väri pysyy todella hyvin, mutta ymmärrettävästi tarttuu huulten kuiviin kohtiin. Eikä kuitenkaan kestä ruokailua kulumatta (anteeksiannettavaa toki, harvat tuotteet siihen pystyvät).Blushing on itselleni hyvin luonnollinen sävy, lähes täsmälleen omien huulieni värinen, kuten kuvastakin voi huomata. Hyvä päivinä, jolloin haluaa kokonaisuuteen pientä skarppausta, mutta silti luonnollisen lopputuloksen.Plum Flushed on, kuten sanottua, luumun värinen. Ja ihana onkin. Valokuvassa huuleni ehkä näyttävät lähinnä paleltuneilta, mutta olivat oikeasti silti aika kauniit.Kirkkaanpunainen Cherry Pop oli itsestäänselvä valinta. Statement-väri, mutta huomattavasti kevyempi kuin esimerkiksi maanantaina esittelemäni huulipunasävyt. Kaikissa näissä on se mainio puoli, että värin oikeastaan unohtaa sen jälkeen, kun sen on huulilleen maalannut. Ei tunnu missään. Ja hyvä niin.Cranberry Crush on sitten se viileämpi versio punahuulista. Sävyillä on todella osuvat nimet, kuvastavat jokaista aika hyvin, eikö?

Tällaiset tussit ovat hyvä vaihtoehto huulipunien kanssa arkaileville. Väriä tulee, mutta se on ohutta ja läpikuultavaa, eivätkä huulet tunnu meikatuilta. Joko olet ehtinyt kokeilemaan lip staineja (hyvää suomennosta kaivataan jälleen!)? Suosikkeja?

muoks. klo 20.30: Tässä vielä kuva näiden tussikärjestä, kun en tajunnut alun perin laittaa. Löytyi Maybellinen sivuilta.

tiistai 18. tammikuuta 2011

Love, Peace and Lipgloss

Olen löytänyt taas uuden youtube-suosikin. Love, Peace and Lipgloss -kanavan Gina on hurmaavan sympaattinen ja ihan hillittömän kaunis texasilaistunut kalifornialainen, jolla on upeat hiukset ja suloisia lapsia (+ söpö kissa!). Ginan videot ovat valloittavan hassuja, mutta myös mielenkiintoisia. Kanavan pääpaino on kosmetiikka-aiheisessa jutustelussa, mutta väliin mahtuu pätkiä perhe-elämästä ja päivän asuista, jotka muuten ovat erittäin piristäviä poikkeuksia yleensä niin homogeenisessa vaate-esittelyiden massassa.

Kaikkein eniten pidän nimenomaan naisen vahvasta omasta tyylistä, joka jatkuu tinkimättömästi kautta linjan, olkoonkin omaan makuuni hieman rönsyilevää. Myös meikit ovat poikkeuksetta voimakkaita, sillä omien sanojensa mukaan Gina ei ole "a fan of the natural look". Meikkaaminen ja kosmetiikkaostokset ovat hauskanpitoa varten, ja tälläytyminen kuuluu täten myös kotiäidin arkeen.

Useimpien tuotostensa upottamisen rouva videoitsija on mennyt estämään, mutta uusimman sain vielä liitettyä tähän. Muut löydät klikkaamalla itsesi kanavalle tämän tekstin toisesta lauseesta. :) Hyväntuulista ja itseironista tarinointia talvipäivien piristykseksi, var så goda!

maanantai 17. tammikuuta 2011

Tuubeja ja tuoksuja

Muutama kuolailukuva voiteista pitäville. Itse en yleensä juuri välitä rasvapostauksista, olen enemmän meikkien perään, mutta tiedän että on ihmisiä, joita vartalotuotteekin kiinnostavat. Kaikki tämän jutun purtilot roudasin joulukuiselta reissulta, eli Suomessa näitä ei valitettavasti ole kaupan. Victoria's Secret -alusvaatemyymälöiden vartalovoide- ja suihkugeelivalikoimat olivat pökerryttävät. Jos pitsipöksyjä ja rintaliivejä ei olisi hyppinyt silmille jo ovensuussa, Broadwayn liikkeen alakertaa olisi voinut erehtyä luulemaan kosmetiikkakaupaksi. Loputtoman pitkän tuskailun ja hypistelyn jälkeen kolmen purkin pakettitarjouksesta lähtivät arvontapalkinnon lisäksi mukaan söpön raidallinen ja hennosti kimaltava marjantuoksuinen Body Glimmer Swirl Cream (Juiced Berry) sekä Body Drink Lotion aika namissa Candied Apple and White Musk -tuoksussa. Victoria's Secretin kaikkia tuotteita (siis myös niitä pitsipöksyjä) voi tilata merkin nettisivuilta. Lähes kaikissa vartalovoiteissa yms. on sielläkin näköjään voimassa sama "kolme 25 dollarilla" -tarjous. :)Bath and Body Works -ketjulta löysin matkalaukun täytteeksi pari perusvalikoiman vartalovoidetta sekä kaksi jouluista käsivoidetta, joista toinen matkasi niin ikään yhdelle arvonnan voittajista. Oman tuubini tuoksu on nimeltään Twisted Peppermint, ja kädet todellakin tuoksuvat rasvauksen jälkeen piparminttukarkeille. Tuoksu säilyy pitkään, mutta ohuehko antibakteerinen(!) voide itsessään ei ole mikään nappivalinta koville pakkasille (tai ylipäätään kuiville käsille).

Pyörryttävän tuoksuiset vartalovoiteet oli pakko saada, vaikka vain euforisen nuuhkinnan mahdollistamiseksi - voiteista ei nimittäin tällä hetkellä ole varsinaisesti mikään huutava pula... Vai miltä kuulostavat Midnight Pomegranate tai Black Raspberry Vanilla? Ah. En ole vielä ehtinyt testaamaan vartalovoiteista ainoatakaan, mutta kovasti lupaavilta tuoksuvat vaikuttavat kaikki.Piparminttua vein kotiin vielä yhden pullollisen, joka sekin jo esiintyi minikokoisena jouluarvonnan puolella. Philosophyn lähes puolen litran pönttö Candy Cane -karkintuoksua tulee piristämään kevättalven suihkuhetkiäni. Sitä ennen nautiskelen vielä muutamat viikot TBS:n karpaloista. :)

Pidätkö tuoksuvista vartalotuotteista vai suositko neutraalimpaa linjaa? Mitkä ovat lempituoksujasi? Itse pidän lähes kaikesta makeasta ja hedelmäisestä, raikkaat, rauhoittavat ja "puhtaat" (siis sellaiset yleisimmät aromaterapiajutut) tuoksut eivät yleensä iske.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Kaksi marjaa

Alan vähitellen päästä sisälle tähän huulipunatouhuun. Lisäksi luulen, että "täydellisen punaisen huulipunan" löytämisen vaikeutta liioitellaan, sillä olen suhteellisen lyhyen ajan sisällä löytänyt kaksi (2) todellista suosikkia, jotka molemmat sujahtavat vaivattomasti tuohon kategoriaan.Edellisellä MAC-visiitilläni olin varustautunut pussillisella (6 kpl) tyhjiä pakkauksia, joiden tilalle Back to MAC -vaihtariksi valitsin pitkällisen vatvomisen ja hienoisen yllytyksen seurauksena Ruby Woon (oikealla). Toinen kuvissa oleva lemppari, Technicolor Red, löytyi vastikään Diorin Addict Lipcoloreista Temptalian yllyttämänä. Ruby Woo on toistaiseksi ainoa MAC-huulipuna Vintage Matte -koostumuksella. Punan tekstuuri on samettinen, todella matta, mutta hämmästyttävästi se ei juurikaan kuivata huulia. Pysyvyys on myös aivan omaa luokkaansa. Ujoille Ruby Woo ei sovi, sillä sen kanssa on vaikeaa olla herättämättä huomiota. Pelastaa jokaisen juhlaillan, jolloin vaatekaapista ei löydy mitään päällepantavaa, testattu on!Technicolor Red on koostumukseltaan kevyt, jopa voidemainen, mutta sopivan pigmenttinen. Väritykseltään viileille sävy sopii loistavasti, sillä se on pikemminkin eräänlainen fuksian ja vadelmanpunaisen värittämä hybridi kuin selkeä peruspunainen. Yleisvaikutelma on kuitenkin ehdottomasti enemmän punainen kuin pinkki tai fuksia.Molemmat punat ovat oikeita piristysruiskeita kaamokseen. Kasvot (ja koko muu olemus, joka itselläni tavallisesti on hyvin tummanpuhuva) näyttävät välittömästi virkeämmiltä, kun huulet ovat kirkkaanpunaiset. Täytyy yrittää ottaa tavaksi. :)

Joko sinä olet huomannut punaisen huulipunan mielialaa kohentavan vaikutuksen?

perjantai 14. tammikuuta 2011

Meikkitoive: Vuosikymmenet, 1930-luku

Vuosikymmenmeikkisarja saa vihdoin jatkoa, hurraa! Inspiraationa jälleen yksi elokuvahistorian ikoneista, upea Marlene Dietrich. Meikki on oikeastaan melko yksinkertainen, mutta joitakin aikakaudelle olennaisia piirteitä siitä löytyy. Meikkipohja oli 1930-luvulla vielä hyvin peittävä ja mattapintainen, johtuen toisaalta siitä, ettei meikkivoiteissa ollut kamalasti vaihtoehtoja sekä toisaalta ainakin näyttelijöillä myös elokuvakameroiden asettamista vaatimuksista. Omat kasvoni meikkasin Revlonin PhotoReadyllä (003, Shell), peiteaineena Diorskin Nude (001, Ivory) ja puuterina MACin Mineralize Skinfinish Natural (Light).
Kasvojen uudelleenmuotoilu varjostusten avulla on hyödyksi, jos omat piirteet eivät ole yhtä veistokselliset kuin elokuvatähdellä. Itse olisin voinut näköjään sutia varjostusväriä (NYXin poskipuna Taupe) reilummallakin kädellä, se ei juuri erotu valokuvasta, vaikka näytti livenä jo aika hurjalta. No, pyöreät kasvot ovat pyöreät kasvot, vaikka kuinka yrittäisi feikata. :D Poskipunana käytin hitusen Coastal Scentsin 56 Piece Blush & Eye Shadow -paletin neutraaleinta sävyä.

Silmiinpistävintä tässä meikissä ovat ohuet, hyvin kaarevat kulmakarvat ja punaiset huulet. Tietenkin mustavalkokuvissa huulet ovat voineet olla minkä väriset tahansa, mutta tässä tapauksessa otin omia vapauksia ja oletin niiden olleen punaiset. Huulet olisivat kaivanneet myös kiiltoa - mustavalkoisessa kuvassa ne näyttävät mattapintaisina melko latteilta. No, ensi kerralla sitten.Silmämeikki on vaalea ja hillitty, pääpaino tässäkin on varjostuksissa. Liikkuvalla luomella on vaaleaa, hohtavaa väriä, ja luomivaossa harmaanruskeaa (Coastal Scentsin 56 -paletti ja Manlyn 120 -paletti). Silmää olisi ollut tarkoitus muokata varjostuksella raskaaksi ja uneliaan näköiseksi, mutta en omasta mielestäni ihan onnistunut. Väänsin tuota varjostusta ihan hillittömän kauan, mutta lopulta piti vain päättää sen olevan valmis, vaikka tulos ei täydellisesti miellyttänytkään.

Meikkiin kuuluvat myös ohut musta rajaus yläripsien tyvessä ja hennot irtoripset (Red Cherry numero 601). Kulmakarvat piirsin ensin kynällä ja täytin sitten puuterimaisella luomivärillä (nekin kysyivät aikaa ja kärsivällisyyttä, pitäisi harjoitella enemmän :/). Kulmia on myös vähän retusoitu Photoshopissa, sillä minulla ei meikkaushetkellä ollut tarvittavia välineitä omien kulmakarvojeni peittämiseen.Huulimeikin muoto oli 1930-luvulla yleensä melko kaareva, ja ylähuulta levennettiin jonkin verran sivuille. Parhaiten tällainen muoto toteutuu huulissa, jotka ovat suun leveyteen nähden ohuemmat kuin omani (tajusiko tästä, mitä tarkoitan?), itselläni tila meinasi loppua kesken. Kaikenlaiset meikit ovat tietenkin muokattavissa erilaisiin kasvonpiirteisiin sopiviksi.

Huulten muotoa voi vielä skarpata piirtämällä huuten ympärille ohuen rajan vaalealla kynällä. Jätin rajan tarkoituksella vähän näkyvämmäksi, mutta sen voi tietenkin halutessaan häivyttää paremmin. Huulipunana MACin Ruby Woo (uusi rakkaus, josta enemmän juttua ylihuomenna) terästettynä tummanruskealla rajauskynällä suupielissä.Tässä vielä vertailussa värillinen ja väritön meikki. Yritin sellaista kohtalokasta Dietrich-ilmettä, mutta sekään ei nyt mennyt ihan putkeen...

Jos missasit sarjan ensimmäisen osan, se löytyy täältä.

torstai 13. tammikuuta 2011

Peitetarina

Viime vuonna meikkivoidelempparikseni kiilasi Diorin Diorskin Nude, jota olen tähän mennessä ehtinyt käyttää jo nelisen pulloa. Olen sen ohella testaillut muitakin, mutta suosikkini asemaa ne eivät ole pääseet horjuttamaan. Muun muassa tahman blogista olin lukenut kehuja myös sarjan peiteaineesta, mutta kolmen sävyn valikoimasta yksikään ei tuntunut sopivan minulle. Vaalein sävy oli liian vaalea ja keskimmäinen liian tumma. Molempia en raskinut ostaa, sillä Suomessa yhdestä 10 ml tuubista saa maksaa yli 30 euroa.Reissussa peiteaine tuli vastaan huomattavasti edullisempana, joten päätin ottaa sen testiin. Ostin molemmat sävyt, 001 Ivory ja 002 Beige, mutta sittemmin kävi ilmi, että olisin pärjännyt yhdelläkin. Talvi-ihoni on sen verran kalpea, että 001 on tällä hetkellä itselleni juuri passeli. Tummempi 002 tulee joka tapauksessa tarpeeseen viimeistään kesällä, kun peiteaineista täytyy sekoittaa päivettyneemmälle (as if...) iholle sopiva sävy.Eikä tämä peiteaineostos kaduta muutenkaan, Diorskin Nude kun odotetusti osoittautui parhaaksi tähän mennessä kokeilemistani. Koostumus on ohut ja todella peittävä, minkä lisäksi tuote pysyy paikoillaan erittäin hyvin. Yleisin vaikeuteni peiteaineiden kanssa on niiden kerääntyminen silmänalusien juonteisiin, mutta tämän kanssa tuota ongelmaa ei ole ollut. Ohuen koostumuksensa ansiosta uusi suosikkini ei myöskään saa silmänympärysihoa meikatun näköiseksi, siis sellaisella paksulla, ryppyjä korostavalla tavalla. Jei! Kosteuttavana kuvittelisin tuotteen sopivan hyvin myös kuivalle iholle.

Mikä on oma peiteainesuosikkisi?
b:section-contents id='footer-2-2'/>