lauantai 16. elokuuta 2014

Oh, Joy!

Viimen syksyn kauneusmessuilla palloillessani törmäsin juuri lanseerattuun, todella sympaattisen oloiseen suomalaiseen hyvinvointiputiikkiin, joka heti ensi tuntumalta vaikutti tutustumisen arvoiselta. Naiset konseptin takana näyttivät oikein kihisevän innostuksesta myyntitiskinsä ääressä, ja täpinä tarttui väistämättä myös meihin sivusta seuranneisiin.

Joy Natural on sittemmin pystyttänyt kivijalkakauppansa Mannerheimintielle Helsingin Töölöön, ja tuotteita saa tilattua nettisivujenkin kautta. Valikoimissa on myös muutamia muita merkkejä, mutta kaikkein kiinnostavin on Joyn oma, Suomessa suunniteltu tuotesarja. Käsintehdyistä tuotteista on pyritty karsimaan pois kaikki ylimääräinen ja keskittymään olennaiseen. Raaka-aineet tulevat luonnosta, eikä tuotteissa yleensä ole lisättyjä värejä, tuoksuja tai lisäaineita. Olin oikeasti ilahtunut siitä, kuinka onnistuneesti nämä tavoitteet näyttivät toteutuneen käytännössä, ja ostin suit sait itselleni vartalovoin, mustasaippuan ja pussillisen valkoista savea. Palasaippuan ja kauniin pyyhkeen sain bloggaajabonuksena kaupan päälle.

Pääasiassa kasvo- ja hiusnaamioihin tarkoitettu valkoinen savi oli näistä ostoksista ehkä sattumanvaraisin, sillä en suhteellisen normaali-ihoisena ole käyttänyt savinaamioita kovinkaan monta kertaa. Tämän kuitenkin vakuuteltiiin puhdistavuudestaan huolimatta olevan myös kuivan ja herkän ihon kaveri, joten uskaltauduin kokeilemaan. Kotitekoiseen kasvonaamioon käytetään ohjeen mukaan kolme osaa savea ja yksi osa vettä, mutta itse olen lisännyt vettä enemmän. Olen laittanut mukaan myös hiukan hunajaa - kuivempana päivänä voisi kokeilla jotain öljyäkin. Naamion koostumus on silkkisen pehmeä, ja se levittyy kasvoille helposti.

Pussista riittää naamioita hamaan tulevaisuuteen, koska savea tarvitsee kerralla vain ihan pikkuisen. Olin vakuutteluista huolimatta odottanut puhdistavan naamion jättävän iholleni edes pienesti kiristävän tunteen, joten olin ensimmäisen käyttökerran jälkeen ihan hämmästynyt siitä, kuinka pehmeä ihostani tuli. Pehmeä, ja aivan kuin olisi ollut jotenkin kirkkaampi tai kuulaampi vielä. Nappiostos siis, pitäisi vain muistaa käyttää tätä... (Ja kun joku kuitenkin miettii, niin toki tällaista varmasti saisi rumempaan pussiin pakattuna edullisemmin netistä. Oma savipussini maksoi vajaan kympin, ja paikallista toimijaa tukiessani sain kauniin pakkauksen lisäksi myös paljon hyvää mieltä. :) )

Body Melt -vartalovoin kanssa olin alkuun vähän huuli pyöreänä. Voide sisältää ainoastaan kaakaovoita, karitevoita, mehiläisvahaa ja manteliöljyä, ja on kylmemmällä säällä melko kovaa ja vahamaista. Testasin tuotetta ensimmäistä kertaa tietysti talvella, ja yritin aluksi käyttää sitä normaalin vartalovoiteen tapaan niin, että lämmitin voidetta ensin hiukan käsieni välissä. Ei onnistunut. Syystä tai toisesta minun oli vaikea saada öljymäistä tuotetta levittymään iholle, ja imeytymisessä tuntui kestävän ikuisuuksia.

Kesällä vastaavia hankaluuksia ei ole ollut, ja imeytymisongelma johtui todennäköisesti siitä, että käytin vartalovoita aluksi aivan liian paljon kerrallaan. Löysin viileillekin ilmoille nimittäin ratkaisun, kun mietin loppukeväästä apukeinoa kuiville kantapäilleni. Keksin levittää iholle ensin ohutta, emulsiomaisempaa vartalovoidetta, jonka päältä voitelin Body Meltillä. Toisen voiteen päälle kerrostettuna tuote levittyi täydellisen helposti, ja pehmitti jalkani nopeasti kesävalmiuteen. Rasvaisuutensa ja ravitsevuutensa puolesta tämä onkin parasta nimenomaan täsmähoidoksi ihon kuivimpiin kohtiin. Lisäksi ajattelin jatkossa käyttää voidetta tuomassa lisäpotkua jonkun toisen, kevyemmän voiteen rinnalla.

Tästä kylkiäisestä olen kiitollinen, sillä olisi varmasti osannut valita sitä itse. Manteli-kaura -palasaippua arvelutti ensin kovastikin - se on tehty pelkästään öljyistä ja kaurahiutaleista. En millään jaksanut uskoa, että saippua vaahtoaisi tai pesisi kunnolla, mutta noinpa vain taas pääsin yllättymään. Voin käsi sydämellä kertoa, että tämä on varmasti paras palasaippua, jota olen koskaan kokeillut. Noista kaurahitusista en suuremmin välitä, mutta muuten saippua on ihana. Vaahtoaa pehmeästi ja pesee hyvin, mutta todella hellävaraisesti. Tuoksu on mieto ja lempeä, eikä ihoa kiristä pesun jälkeen ollenkaan. Saippua sisältää kauran lisäksi oliiviöljyä, kookosöljyä, manteliöljyä ja karitevoita, jotka kaikki ovat luomutuotettuja.

Mustasaippuan kanssa en ole vielä päässyt sinuiksi. Olen kokeillut sitä pariin otteeseen suihkussa, ja suurimmaksi hankaluudeksi on osoittautunut tuo kierrekantinen peltipurkki. Saippuaisin käsin sen kanssa touhuaminen on välillä ollut aika kiukuttavaa.

Kuulemma marokkolaisen perinteen mukaisesti valmistettu, koostumukseltaan tahmean hunajamainen saippua on tehty vedestä, oliiviöljystä, kaliumhydroksidista, mehiläisvahasta ja eukalyptusöljystä. Tähän on lisätty myös hajustetta (limoneeni), liekö sitten tuoksunut alun perin niin kamalalle, että on ollut pakko? :D Valmiin tuotteen tuoksusta pidän kovastikin, eukalyptus tuo mieleen höyrysaunat ja kylpylät, ja kummallisesti sekä rentouttaa että virkistää yhtä aikaa. Oikeasti tuote on tarkoitettu käytettäväksi saunassa tai kylvyssä, ja sen tulisi antaa vaikuttaa iholla viitisen minuuttia ennen pois huuhtelemista. Näin mustasaippuan kuorivista ja syväpuhdistavista ominaisuuksista saa kaiken irti.

Joy Naturalin tuotevalikoima on vielä toistaiseksi melko suppea, mutta tässä tapauksessa laatu näyttää korvaavan määrän. Ainakin palasaippuaa ostan itse vielä varmasti lisää - muut tuotteet vaikuttavat niin riittoisilta, ettei niitä tarvitse ihan heti olla hankkimassa varastoon.

Onko Joy ehtinyt jo tulla tutuksi? Jos kiinnostuit, kannattaa tsekata myös nettikaupan lahjapakkaukset, niitä on monia, toineen toistaan kivempia.

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Riikinkukkona

Milläpä tässä nyt puolustautuisi? Kesä ja pitkästä aikaa uudelleen virinnyt meikki-innostus saivat sohimaan silmille miljoonaa väriä ja liimaamaan koristeeksi kaikkia mahdollisia härpäkkeitä. Mutta kylläpä kuulkaa vapautti. :D Meikki jäi paikoin vielä vähän suttuiseksi omaan makuuni, mutta tässä alkuillan kreiseilyssä oli nyt ilahduttavan paljon sitä samaa spontaania iloa kuin blogin alkumetreillä. Kiva huomata, että tästä harrastuksesta on edelleen myös henkireiäksi.

Kesän lisäksi väri-ilottelun vaikuttimena oli Urban Decaylta tänä vuonna ilmestynyt, hillittömän hieno Electric-paletti, jota en hölmöyksissäni tajunnut ostaa Barcelonan reissulta. Onneksi omistakin jemmoista kuitenkin löytyy samantyylisiä sävyjä millä lohduttautua. UD:n paletilla ovat meikkailleet muun muassa Martina ja Mirssiina - ihan mahtavia luomuksia molemmilla leideillä!

Itse palasin tässä meikissä jo hiukan nostalgisesti Coastal Scentsin 88 Shimmer -paletin pariin, ja jälleennäkeminen oli riemuisa! Sisänurkkaan ja liikkuvalle luomelle on poimittu paletista keltaista, omenanvihreää, turkoosia ja sinistä. Luomivaossa on mattaisempia värejä Manlyn 120 -paletista, miltei kulttisettiä jo sekin. Varjostukseen nappasin tummansinistä ja vaaleaa violettia, kulmaluun alle neonkeltaista. Tuon neonvärin kanssa ei kaikki mennyt ihan putkeen, kun lisäsin avuiksi alle voidemaista valkoista, eikä keltainen sitten häivyttynytkään niin kivasti kuin olisin toivonut. 

Costal Scentsin ja Manlyn kaveriksi päätin vielä sutia Urban Decayn mattamustaa Blackoutia (luomivako) ja pinkkiä Junkshow'ta. Ja koska tässä vaiheessa mikään ei enää riittänyt, otin mukaan myös vähän neonpinkkiä Manlyn paletista.

Koristeiksi vetäisin mustaa geeli-eyelineria, Red Cherryn ripset (# 13) ja vaaleanvihreitä strasseja (jostain askartelukaupasta). Papershelfin paperiset riikinkukkoripset (Small Peacock) olen saanut blogin kautta jo yli vuosi sitten, mutta ei ole aikaisemmin tullut kokeilluksi. Huomasin nyt näitä kuvia katsellessani, että ne olisi voinut liimata vielä lähemmäs silmää, mutta laitetaan ensi kerralla paremmin. :)

No, mitä mieltä olette? Parempi överit kuin vajarit, vai eikö?

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Top 5 kesätuoksut

Vaikka tykkään talvisin käyttää raskaita ja mausteisia tuoksuja, kesällä tekee mieli kevyempää. Lämpimään vuodenaikaan suosikkejani ovat kirpeän raikkaat sitrustuoksut tai kepeät kukkaishedelmäiset cocktailit (viikuna! mango!). Tänä kesänä olen selvästi kallistunut ensin mainittuihin, joskin mukana häilyy myös aavistus valkoisia kukkia. Mutta ihan vain vähän, sillä en ole vieläkään oppinut pitämään vahvoista kukkakimpuista. Ilman sitruksia tai muita piristeitä ne tuntuvat aina vain tunkkaisilta. Kokosin tähän postaukseen viisi kevät- ja kesäsuosikkiani kuluneelta vuodelta - kaikki ihan omanlaisiaan, mutta pieni punainen lanka taitaa välissä kiemurrella.

Dior Escale à Parati EdT

tuoksuryhmä: citrus
ainesosat/nuotit: petitgrain, sitruuna, pomeranssi, minttu, kaneli, palisanteri, punaiset marjat, tonkapapu

Diorin Escale à Parati lanseerattiin osaksi merihenkisten lomakohteiden inspiroimaa Cruise Collection -kokoelmaa vuonna 2012. Tämä ja Escale a Portofino ovat olleet omalla ostoslistallani siitä lähtien, ja nyt kesäalennusmyynneissä vihdoin tärppäsi, kun löysin pulloni Stockmannilta puoleen hintaan! 

Unisex-tuoksu avautuu tyrmäävällä sitrushyökkäyksellä, mutta myös minttu ja kaneli ovat mukana alusta alkaen. Mojito-fiiliksiltä ei voi välttyä, vaikka se nyt ei varsinaisesti huono asia olekaan. Kirpeyden laannuttua tuoksu on itse asiassa aika vahvasti kanelinen, minkä huomasin oikeastaan vasta haistellessani sitä tämän kuvauksen kirjoittamista varten. Voisi sopia raikkaaksi talvituoksuksi niille, jotka eivät niin perusta raskaista itämaisista. Fiilikseltään tämä muistuttaa jopa ikisuosikkiani, John Gallianon nimikkotuoksua, mutta paljon kevyempänä ja freesimpänä.

Kokonaisuudessaan tuoksu on raikas ja kuiva, tuo mieleen suolaisen merituulen ja hiekan. Outoudestaan huolimatta kaneli ja minttu toimivat hienosti keskenään, ja luovat tasapainoisen pohjan, jota sitrukset keventävät mukavasti. Lopulta tuoksu haalenee mausteisen puiseksi ja pehmenee, mutta säilyy silti ilmavana. Toimii hyvin myös kesäheilan iholla.

Sopii parhaiten lämpimään kesäiltaan rantakallioilla tai -terassilla.

Hermés Un Jardin en Mediterranée

tuoksuryhmä: floral aquatic
ainesosat/nuotit: mandariini, lime, sitruuna, appelsiininkukka, oleanteri, sypressi, viikuna, myski, seetri, kataja, pistaasi

Vuonna 2003 julkaistu Un Jardin en Mediterranée on ensimmäinen tuoksu Jean-Claude Ellenan luomassa neliosaisessa puutarhasarjassa, josta tahtoisin kerätä jokaikisen pullon. Supernero JC on aikoinaan mestaroinut kaikkien aikojen suosikkihajuveteni, eivätkä muutkaan miehen hengentuotteet yleensä ole jääneet pekkaa pahemmaksi.

Ensisuihkauksella tässäkin dominoivat sitrukset, mutta tuntu on heti alkuun hedelmäisempi kuin yllä mainitussa Diorissa. Molempia tuoksuja yhdistää samanlainen mielikuva raikkaasta merituulesta helteisenä päivänä, mutta ne ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaiset. Hermésin tuoksun selkärankana on voimakas, vihreä ja mehukas viikuna, josta pidän ihan tavattoman paljon. Alun sitruksisuus katoaa yllättävän nopeasti, ja viikunaan alkaa sekoittua myös puutarhan muiden puiden tuoksuja. Tunnelma on vehreä kuin kasvihuoneessa - tuoksusta voi miltei aistia trooppista lähentelevän ilmankosteuden.

Sopii parhaiten auringon täplittämään, varjoisaan lehtometsään.

Jo Malone Nectarine Blossom & Honey

tuoksuryhmä: floral fruity gourmand
ainesosat/nuotit: mustaherukka, petitgrain, nektariini, vetiveri, persikka, luumu

Jo Malonen tuoksutalon tuotoksia sietäisi pian saada jo näiltäkin leveysasteilta, sen verran paljon ihastusta ne ovat ystäväpiirissäni herättäneet. Tunnetumpia Malonet ovat kotiseudullaan Brittein saarilla, mutta myymälöitä olen bongaillut jo useista muistakin maista. Minulla on kaapissani pari talvisempaa pikkupulloa sekä tämä yksi, ihanan herkullinen kesätuoksu.

Nectarine Blossom & Honey on mehukkaista mehukkain hedelmätarha, jossa seison vihreiden köynnösten ympäröimänä. Aurinko paistaa sieltä täältä lehvästön läpi, ja kun katson ylöspäin, näen kirkkaansinisen taivaan. Tuoksun alku on hyvin vihreä ja kokonaisfiilis nimenomaan mehukas. Makeutta on myös reippaasti, joten raikkaudessa tämä ei yllä kahden edellisen tasolle. Tuoksu on kuitenkin erittäin miellyttävä (rohkenisin jopa sanoa, että valloittava), ja olen saanut siitä kehuja useaan otteeseen.

Tätä tuoksua kannattaa myös yhdistellä. Yksinään se voi ajoittain olla turhankin lempeä, mutta toimii loistavasti johonkin kuivempaan yhdistettynä.

Sopii parhaiten kesäniitylle kukkaseppeleiden sitomiseen.

Yves Rocher Secrets d'Essences Neroli

tuoksuryhmä: floral
ainesosat/nuotit: pomeranssi, petitgrain, neroli, appelsiininkukka, myski

Yves Rocherin Secrets d'Essences -sarjaan vuoden 2013 keväällä ilmestyneen Nerolin sain itselleni tuoksun lanseeraustilaisuudessa, ja ihastuin siihen päätä pahkaa jo viime kesänä. Olin viime vuonna kirjoittamassa tästä omaa postausta, kuvatkin olin jo ottanut, mutta kiireessä se sitten taas jäi. Neroli on ehkä universaaleimmin imarteleva tuoksu, jonka tiedän. Tarkoitan tällä sitä, että jos minua pyydettäisiin suosittelemaan tuoksua ihmiselle, jota en tunne, suosittelisin ehdottomasti ja hetkeäkään epäröimättä tätä.

Appelsiininkukka yksinään on usein vähän mitäänsanomaton. Tässä tuoksussa siihen on nerokkaasti yhdistetty pehmeää neroliöljyä, appelsiinipuun lehdistä saatavaa raikasta petitgrainia sekä kirpakkaa pomeranssia, joka avaa hajuveden tuoksun herkullisen marmeladisena. Neroli on siis myskiä lukuun ottamatta koottu pelkästään yhden kasvin eri osista saatavista uutteista ja öljyistä, ja lopputulos on mykistävä.

Tuoksu on samaan aikaan nuorekas ja aikuinen, viaton ja viettelevä, turvallinen ja persoonallinen. Aika paradoksi. Sain tästä viime kesänä kovasti kehuja bloggaajakollegoilta, joten hyväksyntää on tullut vaativiltakin neniltä. :) Voin oikeasti varauksetta suositella tätä kenelle tahansa, tuoksusta on erittäin vaikea olla pitämättä.

Sopii parhaiten juhannustaikoihin. 

L'Occitane en Provence Verveine

tuoksuryhmä: floral (itse heittäisin kyllä sitrustuoksujen ryhmään)
ainesosat/nuotit: ruusu, pelargonia, sitruunaverbena, sitruuna

Täytyy ihan aluksi tunnustaa, etten huomannut tässä tuoksussa olevan kukkaisia nuotteja, ennen kuin kävin kurkkaamassa lisätietoa Fragranticasta. Nyt kuin oikein pinnistän ja nuuhkin, niin kyllä sieltä häivähdys ruusua erottuu. Ja aavistus makeaa pelargoniaa, kyllä vain. 

Mutta jos ei varta vasten lähdetä kikkailemaan, L'Occitanen Verveine on silkkaa sitrusta. Kuin suihkuttelisi iholleen tavallista kirpeämpää sitruunamehua. Verbenan ansiosta tässä toki on vihreä, vähän puisevakin pohja, mutta jos et pidä sitruunasta, on ihan turha vaivautua. Tuoksu on ihan mahtavan pirteä ja raikas, täydellinen kesään! Ei yhtään sellainen pesuainesitruuna, vaan aitoa tavaraa. Ainoa miinus tulee lyhyestä kestosta, sillä tämä häviää iholta salamannopeasti.

Sopii parhaiten tivoliin, limonadikojun pystyttämiseen.

* * *

Millainen on sinun kesätuoksusi?

Tuoksujen ryhmittely ja nuotit: fragrantica.com.

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Matkahaalinta

Palasin toissapäivänä etelänmatkaltani, ja tässä laukkuja purkaessani ajattelin samalla näyttää reissusta mukaan tarttuneita ostoksia. Ennalta arvattavasti shoppailin eniten Sephorassa, minkä lisäksi nappasin lentokentän duty freesta mukaani pari tuoksupakkausta. Barcelonasta kosmetiikkaa etsivälle voin suositella Rambla de Catalunyalla olevan Sephoran lisäksi ainakin El Corte Inglesin (Placa de Catalunya) kosmetiikkaosastoa sekä Maremagnum-ostoskeskusta (rannassa, satama-altaaseen rakennetulla nimekkeellä). Viimeisestä löytyvät Kikon ja Flormarin myymälät sekä pieni kosmetiikan sekatavarakauppa, joka myi muun muassa NYXiä ja Sleekiä. Koska Kikoakin saa tätä nykyä tilattua Suomeen, ja läkähdyttävän kuuma sää söi suurimman osan ostoshaluistani, en itse poiminut noista pikkuliikkeistä mitään.

Urban Decayn viime syksynä julkaistun Naked 3 -paletin kanssa arvoin kaikista pisimpään. Rakastan UD:n luomivärejä, mutta yhtään uutta nappia en tietenkään tarvitsisi. Päädyin silti kaupassa pyyhkäisemään paria sävyä sormiini, enkä sen jälkeen oikein enää voinut perääntyä. Ihania. Ennestään minulla on Naked-paleteista se ensimmäinen, mutta kakkonen puuttuu, kun en julkaisuhetkellä ollut siitä niin innoissani. Nyt vähän himottaisi sekin... Mielestäni tämä kolmonen on sävyiltään ehdottomasti kaunein, ja punertavat värit sopivat hyvin sinisten silmieni kanssa.

Myös vuosi sitten lanseeratut Revolution Lipstickit ovat olleet ostoslistallani siitä lähtien, kun näin niistä ensimmäiset swatchit ja blogiarviot. Naked on sävyltään lämmin, vaaleanpunainen nudepuna, jollaista minulta ei ihme kyllä vielä löytynyt. Muutkin tarjolla olleet sävyt olisivat olleet herkkuja, mutta ajattelin nyt ensin testata tämän ja miettiä sitten, tarvitsenko useampia. Kokeilin punaa yhtenä iltana, ja levittyvyys sekä tuntuma olivat erinomaisen hyviä. Kestävyydestä en osaa sanoa, kun en ehtinyt juuri peilailla illan mittaan. Metallinen hylsy on todella kaunis ja mukavan raskas. Korkki ei tosin napsahda sulkeutuessaan, mistä ihan pieni fiilismiinus. Hyvin se kiinni pysyy, mutta hyvä korkin napsaus on tärkeä ominaisuus, tiedätte varmasti mistä puhun. ;)

Narsin Pro Prime -meikinpohjustaja (tässä Pore Refining -versio) oli tavallaan heräteostos, tavallaan ei. Etsin siskolleni tuliaisiksi hyvää primeria, ja muistin kuulleeni kehuja tästä. Ostin sitten yhden itsellenikin, koska koostumus vaikutti tosi hyvältä. Tuote on ohutta, miltei vesimäistä, ja imeytyy todella nopeasti. En ole oikein osannut käyttää pohjustustuotteita kasvoille, kun kaikki ovat usein niin paksuja ja silikonisen tuntuisia. Tämä ei. Oikein miellyttävä tuttavuus, joka piti meikin paikoillaan ihan hyvin, vaikka koko naama oli sulaa helteessä.

Chanelin voidemainen aurinkopuuteri Soleil Tan de Chanel on ollut toivelistallani kaikkein pisimpään. Bongasin tuotteen Pixiwoon videoilta heti samana vuonna kuin he aloittivat youtube-kanavansa. Eli joskus vuoden 2009 kieppeillä, muistaakseni. Nyt olin viimein päättänyt hankkia tämän, mutta sekä Helsinki-Vantaan lentokentällä että Sephorassa myytiin eioota. Onneksi löysin yhden El Corte Inglesiltä, purkki on sittemmin tehnyt minut valtavan onnelliseksi. Voidemaisista poskipunista innostuneena en enää pelännyt voidemaista rusketustakaan, vaan käytin tätä heti ostopäivänä, ja olen käyttänyt joka päivä sen jälkeen. Vastaisuudessa en aio vaivautua edes yrittämään puuterimaisilla poskipunilla ja aurinkopuutereilla meikkaamista hellesäässä. Tuloksena ovat vain laikukkaat posket koristeltuna siellä täällä valuvilla punaruskeilla hikinoroilla. Voidemaiset tuotteet pysyvät niin paljon paremmin, ja jälki on kivan luonnollinen.

Guerlainin ihanasta Aqua Allegoria -tuoksusarjasta minulla on ennestään yksi täysikokoinen pullo, mutta olen jo kauan tahtonut kokeilla muitakin sarjan hajuvesiä. Ostin paluumatkalla lentokentältä neljän miniatyyripullon setin, jossa on 7,5 ml kutakin tuoksua. Pakkauksessa olivat mukana pirtsakan limentuoksuinen Limon Verde, hedelmäinen ja raikas Mandarine Basilic, kepeän vihreä Herba Fresca sekä makean kukkainen Flora Rosa. Näistä täytyy vielä joskus kirjoittaa ihan oma postauksensa, kaikki ovat aivan upeita! Nimen perusteella Flora Rosa vähän arvelutti, mutta se ei olekaan puhdas ruusutuoksu, vaan enemmän kirpeän marjainen. Muista tiesin pitäväni jo ennen kuin edes pääsin haistelemaan.

Koska olen hulluna miniatyyreihin (ja hajuvesiin, mutta ei puhuta nyt siitä), täytyi lentokenttämyymälästä ottaa mukaan vielä toinenkin setti. Cacharelin tuoksuja en ole koskaan käyttänyt, mutta niitä kutkutti kokeilla. Lähes kaikki pakkauksen hajuvedet ovat omalla tavallaan klassikkoja, kukkainen Anaïs Anaïs ja etunenässä (no pun intended). Sen lisäksi paketista paljastuivat kukkais-hedelmäinen Amor Amor, samasta tuoksusta myöhemmin tehty itämaisempi flanker Amor Amor Forbidden Kiss, myskinen, kevyt Noa sekä voimakas itämainen LouLou hauskassa kasaripullossaan.

Siinäpä tärkeimmät tuliaiset. Purkkihulluna ratsasin toki myös Mujin, josta hamstratuista pikkupakkauksista voisin ehkä vielä kirjoittaa myöhemmin, kun kuitenkin liittyvät aiheeseen. Nyt riennän puunaamaan itseäni, sillä illalla on leffateatterissa treffit Monty Pythonin kanssa.

Millaisia lomaostoksia sinä olet tehnyt?

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Auringon alle

Olen lähdössä tänään Barcelonaan. Aloin kevään mittaan haaveilla pakomatkasta johonkin itselleni tuntemattomaan kaupunkiin, jossa saisin haahuilla päämäärättä ja olla rauhassa omine ajatuksineni. Katalonian pääkaupunki vaikutti tähän tarkoitukseen kaikin puolin sopivalta, joten painelen sinne. Mies lennähtää samaan aikaan työmatkalle eri puolelle Eurooppaa, niin ajoituskin on aivan oivallinen.

Tuossa pakkaillessani bongasin pari aurinkosuojatuotetta, joita olen käyttänyt jo pitkästi toista kesää, mutta niitä ei ole vielä näkynyt täällä blogin puolella. Olen vähän jahkaillut näistä kirjoittamisen kanssa, sillä tuotteita saa pääasiassa vain kauneushoitoloista, jolloin ne vaikeahkon saatavuutensa lisäksi ovat todennäköisesti melko hintavia. Hyviä aurinkosuojia kun saa marketeistakin. 

Sain Mary Cohrilta kasvoille tarkoitetun aurinkovoiteen sekä suojasuihkeen vartalolle. Molemmissa on suojakerroin 30, ja suoja sekä UVA- että UVB-säteitä vastaan. Totta puhuen, en ymmärrä näistä suojakerroinasioista kovin paljoa, koska en yleensä juuri hengaile auringossa. Sen tiedän, että suoja-aineita on kahdenlaista tyyppiä (kemiallisia ja niitä valoa heijastavia) ja mitä korkeampi suojakerroin sen parempi. Noin karkeasti yleistäen. Näistä tuotteista molemmat ovat estäneet ihoani palamasta, eli toimivat tarkoituksessaan hyvin.

Kasvovoiteen suhteen odotukseni olivat korkealla, sillä olin kaivannut kesäksi hyvää kasvovoidetta korkealla suojakertoimella. Tuubi on lopulta jäänyt melko vähälle käytölle, koska käytän kesälläkin useimmiten suojakertoimellista meikkivoidetta, enkä ole kokenut tarvitsevani kasvoille enää erillistä suojaa. Tämä siis Suomen kesässä ilman auringonpalvontaa, rantalomalla tilanne olisi varmasti toinen. Tuotteen tuoksu on erittäin miellyttävä, sellainen makea ja aurinkovoidemainen, joka saa heti biitsitunnelmiin. Valitettavasti se vain on kasvoille jätettävään voiteeseen vähän liian voimakas. Ottaisin tuotteen mieluummin hajusteettomana, jotta sen parfyymeja ei tarvisisi nuuhkia koko päivää.

Voide levittyy liukkaasti, imeytyy nopeasti, eikä kasaannu iholle valkoisiksi laikuiksi. Hiukan tahmaisen pinnan tämä jättää, mutta toimii kuitenkin ihan hyvin meikin alla, ellei iho ole kovasti rasvoittuva. Kolmenkymmenen millilitran tuubin saa ahkerammalla rasvaamisella varmasti käytettyä yhden kesän aikana, mutta minulla tämä on ollut käytössä toissakeväästä asti. Luotan kuitenkin siihen, ettei mekaaninen (valoa heijastava) aurinkosuoja menetä tehoaan aivan heti, ja aion käyttää tuotteen surutta loppuun. Ainesosaluettelon (löytyy täältä) perusteella en osaa sanoa, mitä kemiallisia suoja-aineita tässä on, mutta valoaheijastavuus ainakin on silmin nähtävissä. 

Vartalosuihke on ollut ahkerammassa käytössä, laitan sitä joka kerta kun menen ulos aurinkoon. Tuoksu on sama kun kasvovoiteessa, mutta vartalolla paljon mukavampi haisteltava. Spray on hienojakoista ja tuntuu kuivalta, mutta jos tuotetta suihkuttaa paljon yhteen kohtaan, tuntu on öljyinen. Suihkutusmekanismi on tosi toimiva: sormella ei tarvitse painaa erityisen voimakkaasti, ja suihku on tasainen, vaikka pulloa pitelisi ylösalaisin. Omalla kohdallani ainoa miinus tulee tuotteen silikonisuudesta, ja sekin vain siksi, että lattiat tulevat liukkaiksi, jos tätä suihkuttaa muualla kuin kylpyhuoneessa. :)

Matkustaminen oli oikeasti vain aasinsilta näistä tuotteista kirjoittamiseen, sillä matkustan pelkillä käsimatkatavaroilla, enkä voi ottaa tuota spray-pulloa mukaani. Pakkasin pienempään puteliin uutta aurinkosuojaa, jota en ole vielä aikaisemmin kokeillut. Ihanan tuoksuista sekin, raportoin käyttökokemuksista ehkä myöhemmin.

Onko sinulla luottotuotetta aurinkoon? Millä suojakertoimella?

Ja hei, Barcelona-vinkkejä saa jakaa myös!

torstai 10. heinäkuuta 2014

Kootut selitykset ja kesälemppari

Huhheijaa! Enpä muista aikaisemmin olleeni näin pitkään poissa blogien parista, etenkään omastani. Edellisen postauksen jälkeen olen tehnyt oikeastaan vain töitä, enkä ole juuri ehtinyt harrastaa muuta kuin kesälomasta haaveilua. Joka vihdoin on täällä, jei!

Tahattoman blogitauon aikana ehdin myös jo miltei ahdistukseen saakka analysoida itseäni bloggaajana, kauneusblogien nykytilannetta ja omaa suhdettani purkkimafiaan eli kotimaiseen blogiyhteisöön. Tajusin alkaneeni vähän ahdistua kaikista kokkareista ja kekkereistä, postituslistoista ja tiedotespämmistä sähköpostissani. Jokainen tapaamani kauneusbloggaaja on poikkeuksetta ollut ihanaa, lämmintä ja ystävällistä seuraa, mutta en ole koskaan ollut kotonani PR-tilaisuuksissa paperikassi kädessä. Aluksi ilmaiset purkitkin olivat vain kivoja ja jänniä, mutta nurkissa lojuessaan ne ovat aina pidemmän päälle alkaneet ahdistaa.

Vaikka en ole koskaan suostunut sellaiseen blogiyhteistyöhön, jossa minulta bloggaajana on edellytetty jotain tai haluttu minun kirjoittavan korvausta vastaan, blogi oli jossain vaiheessa päässyt ajautumaan aika kauas siitä, mitä se oli heinäkuussa 2009. Olen halunnut säilyttää aidon innostuksen sekä kirjoittamista että käsittelemiäni aiheita kohtaan, mutta yhtäkkiä huomasin blogin alkaneen aiheuttaa myös syyllisyyttä. Ei ehkä paras fiilis, jota harrastuksestaan voisi saada. Harmitti, kun en töiltäni ehtinyt blogin ääreen kuin kerran, pari kuukaudessa. Postipaketit ja goodiebagit alkoivat myös tuskastuttaa, kun kaikista tuotteista ei kiinnostanutkaan kirjoittaa, tai ne eivät sopineet minulle. Tai en muuten vain ehtinyt. Kukaan ei tietenkään kysellyt postausten perään, mutta tiesin toki, että sellaisia olisi toivottu.

Toisin sanoen, hengähdystauko teki hyvää. Yritän vastedes olla ahdistumatta, ja tehdä vain sellaisia blogijuttuja, joista saan iloa ja hyvää mieltä. Kirjoittaa silloin kun siltä tuntuu, ja vain aiheista, joista en millään malta olla kertomatta. Kuten nyt esimerkiksi tästä poskipunasta.

Aiemmin kesällä hihkuin blogin FB-sivulla, kun olin mielestäni löytänyt maailman parhaan kesäposkipunan. Ja vielä omasta meikkilaatikostani! Ostin Narsin Cactus Flowerin jo viime vuoden keväällä, mutta aloin käyttää sitä vasta tänä kesänä. Tämä siksi, että olen aina pelännyt voidemaisia poskipunia, koska en ikinä ole saanut niillä kaunista jälkeä. Sormilla taputtelemalla puna ei ole levinnyt tasaisesti eikä häivyttynyt nätisti, ja sen levittäminen on aina saanut myös alla olevat meikkikerrokset liukumaan edestakaisin, jolloin lopputulos on ollut ikävän laikukas.

Koska Cactus Flower on voidemaiseksi poskipunaksi kuivahko, keksin kokeilla levittää sen tavallisella poskipunasiveltimellä. Töpöttelen punan paikoilleen pehmeällä ja tiheällä sudilla, ja se levittyy ja häivyttyy kuin unelma! Jäljestä tulee läpikuultava, tosi hehkuva ja luonnollinen. Olen sittemmin kokeillut tätä levitystapaa mös muihin voidemaisiin puniin, ja onnistuneesti käyttänyt muutamaa huulipunaakin poskipunana. Toimii joka kerta, tumpelo on onnellinen. :)

Kullanhohtoinen korallinsävy on pakkauksessaan ja swatchissa aika hurjan näköinen, mutta iholla keveä ja kaunis. Valitettavasti minulla ei ole tätä epätarkkaa vessapotrettia parempaa todistusaineistoa, mutta ehkä kuvasta saa jonkinlaisen käsityksen. Aion kesälomareissulla taatusti kurkkia läpi muutkin Narsin voidemaiset punat - niin ihastunut olen tähä kaktuksenkukkaani!

En uskalla luvata mitään, mutta toivon saavani loman myötä uutta intoa tämän pikku palstani ylläpitoon. Mukavaahan tämä bloggaaminen kuitenkin on - kirjoittamista oli oikeasti ehtinyt jo tulla ikävä. Hauskoja heinäkuisia päiviä teille, jotka täällä vielä pyöritte!

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Nudehuulet x 10

Viime keväänä pengoin laatikoistani kymmenen punaista huulipunaa ja -kiiltoa, ja listasin ne blogiin lyhyiden arvostelujen kera. Nyt keksin tehdä saman myös nuden sävyisille huulimeikeille, sillä niitäkin minulla on useita. Tässä esiteltävät ovat kymmenen tämänhetkistä suosikkiani - puolen vuoden päästä on varmasti jo löytynyt uusia.

Mukana on neljä huulipunaa ja yksi huulilakka, joista kaksi ovat tuollaisia viileämpiä malvan sävyjä ja loput kolme selvästi beigeen päin. Vaaleanpunaiseen taittavia nudepunia minulla on laatikoissani vain pari, enkä käytä niitä kovin usein. Hassua sinänsä, sillä kirkkaanvärisissä punissa tykkään enemmän nimenomaan viileistä pinkeistä ja punaisista, kun taas lämpimät sävyt tuntuvat niissä vierailta.

Huulikiiltoja kymmenen parhaan joukkoon pääsi viisi. Sävyissä on huulipunia enemmän vaihtelua "peitepuikkonudesta" karamelliin ja vanhasta roosasta hentoon vaaleanpunaiseen.

Alla huulimeikit on esitelty swatchien mukaisessa järjestyksessä.

* * *

Jemma Kidd Make Up School Ultimate Lipstick Duo (02 Brigette)
  • Saatavuus: Nettikaupat, esim. Candy Shop
  • Hinta: n. 12 - 20 euroa, ostopaikasta riippuen
  • Sävy: Ruskeaan ja violettiin taittava, voimakkaasti hohtava. Mukana hopeanväristä mikroglitteriä. Läpikuultava.
  • Koostumus: Ohut, helposti levittyvä, kuivahko. Voidemaisuutta tai vahamaisuutta ei oikeastaan ollenkaan.
  • Tuoksu: Hyvin mieto. Jos tuotteeseen on lisätty hajusteita, ne eivät tuoksu juurikaan. Enemmän sellainen raaka-aineiden oma tuoksu.
  • Tuntu: Kevyt, melko huomaamaton huulilla. Kaikkein miellyttävin, jos alle on muistanut laittaa huulivoidetta.
  • Pysyvyys: Ihan kelpo. Ruokailun jälkeen huulimeikki on uusittava kokonaan, mutta muuten selviää pienillä korjailuilla.
  • Muuta: Punan pään muotoilu on ihan timanttinen! Pyöreän kärjen ansiosta todella helppo levittää nätisti ilman rajauskynääkin. Puikon toisessa päässä on punan alle sopiva voide, joka kuivemman tuotteen kanssa on ihan paikallaan.
arvosana: 3/5

Artdeco High Performance Lipstick (486)
  • Saatavuus: Kauneushoitolat, lista jälleenmyyjistä täällä.
  • Hinta: Veikkaisin, että jossain viidentoista ja kahdenkymmenen euron välillä (saa kertoa, jos tiedät!). Oma huulipunani on saatu maahantuojalta.
  • Sävy: Viileä vaaleanruskea, kauniin kiiltävä. Keskipeittävä.
  • Koostumus: Hiukan läpikuultava, mutta hyvin kerrostettavissa. Voidemainen, mutta pysyvyyden kannalta sopivan tahmea.
  • Tuoksu: Mieto, huulipunamainen, vähän vahainen.
  • Tuntu: Hoitava, kuten huulirasvassa.
  • Pysyvyys: Parempaa keskitasoa. Vaatii korjailua päivän mittaan, erityisesti ruokailujen jälkeen.
  • Muuta: Todella hieno ja arvokkaan näköinen metallihylsy! Tuntuu painavalta, napsahtaa kiinni napakasti.
 
arvosana 4/5

Rimmel Lasting Finish By Kate Lipstick (03)
  • Saatavuus: Nettikaupat, mm. Feelunique. Tavaratalot, muun muassa Sokokset ja Anttilat. En tosin tiedä, kuinka hyvin näitä tällä hetkellä saa Suomesta.
  • Hinta: n. 7-8 euroa
  • Sävy: Vaalea persikka, melko peittävä.
  • Koostumus: Kopioin tämän suoraan edellisestä, punaisten huulien listauksesta: parhaita huulipunakoostumuksia mitä tiedän. Pehmeä, erittäin pigmenttinen, aavistuksen nahkea muttei ollenkaan liukas. Kosteuttava ja hoitava.
  • Tuoksu: Makeahko, huulipunamainen.
  • Tuntu: Tuntuu huulilla todella hyvältä: miellyttävältä, huomaamattomalta, mutta samalla napakalta. Pysyvyys ei huoleta käytön aikana, mutta huulet eivät silti kuivu yhtään.
  • Pysyvyys: Paras näistä kymmenestä. Pieni korjailu riittää.
  • Muuta: Nämä Kate-punat ovat edelleen lemppareitani. Kaikista kokeilemistani merkeistä ja laaduista ehdottomasti kolmen kärjessä.
 
arvosana 5/5

Maybelline ColorSensational Lipstick (715 Choco Cream)
  • Saatavuus: Tavaratalot, marketit, Kicks.
  • Hinta: n. 10 euroa
  • Sävy: Karamellimainen, pehmeä beige. Kevyt ja hiukan kuultava, mutta silti pigmenttinen.
  • Koostumus: Ihana! Kosteuttava, hoitava, pysyvä, napakka. Yhtä hyvä kuin monen rakastamissa ColorSensational Vividseissä.
  • Tuoksu: Tyypillistä Maybellinea, makea huulipunan tuoksu. Ei kovin voimakas, mutta selvästi havaittavissa.
  • Tuntu: Erittäin mukava. Ei kuivata huulia ollenkaan, muttei ole liian liukas. Vielä hoitavamman tuntuinen kuin edellä mainittu Rimmelin puna.
  • Pysyvyys: Keskitasoa. Vaatii korjailua ajoittain, ainakin tummapigmenttisillä huulilla. Kuluu huulilta kuitenkin aika nätisti haalistuen.
  • Muuta: Maybellinelta on tulossa ColorSensational-sarjaan Stripped Nudes -kokoelma, jonka sävyjä swatchailin hiihtolomalla Itävallassa. Kaikki kuusi vaikuttivat tosi ihanilta, odotan innolla (toivottavasti tulevat meillekin)!
 
arvosana 5/5

Rimmel Apocalips Lip Lacquer (100 Phenomenon)
  • Saatavuus: Tavaratalot, marketit (esim. Anttila ja Sokos)
  • Hinta: n. 9 euroa
  • Sävy: Aprikoosin värinen nude, ei ruskeutta.
  • Koostumus: Ohut, helposti levittyvä, tahmaamaton. Nestemäiseksi tuotteeksi vähän kuivakan oloinen.
  • Tuoksu: Selkeä, poikkeuksellinen. Tulee mieleen jokin marja tai mehu, mutta tuoksu ei oikeastaan ole makea.
  • Tuntu: Melko huomaamaton, huolestuttavuuteen asti. :) Tulee tarve tarkkailla meikin pysyvyyttä peilistä vähän väliä.
  • Pysyvyys: Ihan kelpo, mutta huonompi kuin huulipunissa. Vaaleahuulisella nudemeikkien pysyvyys ei kai ole kovin suuri issue, mutta tummien huulten vaaleina pitäminen teettää enemmän työtä. Noin niin kuin yleensäkin.
  • Muuta: Pakkaus on upea! Musta väri ja jalokivimäinen muotoilu kolahtavat. Tykkään tuotteesta, mutta en vielä tämän perusteella ole ihan niin myyty Apocalipseille kuin olisin kaiken hehkutuksen perusteella odottanut. Tekisi mieli kokeilla voimakkaampia värejä, mutta ohut koostumus yhdistettynä kirkkaaseen punaiseen arveluttaa.
 
arvosana 3/5

Illamasqua Intense Lipgloss (Absorb)
  • Saatavuus: Illamasquan nettikauppa, myymälät ulkomailla.
  • Hinta: n. 18 euroa
  • Sävy: Erittäin, erittäin vaalea, peitepuikkomainen nude.
  • Koostumus: Todella pigmenttinen, paksu, jäykähkö.
  • Tuoksu: Mukava, makea, hiukan muovinen.
  • Tuntu: TAHMEA, miltei liimamainen. Tällä saralla ehdottomasti ykkönen kaikista kuunaan kokeilemistani.
  • Pysyvyys: Huulikiilloksi erinomainen, pysyy tahmeutensa vuoksi paikoillaan pitkään. Uusittava ruokailun jälkeen.
  • Muuta: Parasta sekä sävyn että käyttömukavuuden kannalta on, kun kiillon taputtelee huulille ohueksi kerrokseksi (kuten kuvassa alla). Paksummin levitettynä lopputulos on helposti epätasainen ja väriltään luonnottoman vaalea. Huulikiillon tahmaisuuden vuoksu paksu kerros myös tuntuu epämiellyttävältä. Tuubipakkauksesta jäykkää kiiltoa on vaikea levittää - apuun tarvitsee siveltimen.
 
arvosana 3/5

Mirabella Outshine Lip Gloss (Ethereal)
  • Saatavuus: Mirabellan nettikauppa. Suomessa pääasiassa kauneushoitoloista.
  • Hinta: Alessa nettikaupassa, n. 9 euroa. Oma kiiltoni on saatu Mirabellan maahantuojalta.
  • Sävy: Kanervainen, utuinen vanha roosa. Hyvin kaunis.
  • Koostumus: Erinomainen. Hivenen peruskiiltoa paksumpi, voidemainen. Ei liian liukas.
  • Tuoksu: Ihana! Herkullisen leivosmainen vanilja, tuo mieleen ulkona kojuissa myytävät vohvelit ja karamellisoidut asiat. Olen maistanut jotain tämän tuoksuista joskus ulkomailla joulumarkkinoilla.
  • Tuntu: Mukava. Huomaa, että huulilla on jotain, mutta kiilto tuntuu pehmeältä ja hoitavalta.
  • Pysyvyys: Keskitasoa.
  • Muuta: Huulilla kaunis, vesimäinen kiilto. Nätti ja tyylikäs hylsy.
 
arvosana 4/5

Inglot Sleeks Lip Gloss (56)
  • Saatavuus: Inglot-myymälät, merkin oma nettikauppa.
  • Hinta: 13,90 euroa.
  • Sävy: Toffeinen, viileä, punertava vaaleanruskea. Voimakas helmiäishohto.
  • Koostumus: Ohut ja hyvin liukuva. Voimakaspigmenttinen.
  • Tuoksu: Inglotin huulikiillot tuoksuvat erikoiselle. Keinotekoinen tuoksu, mutta ei epämiellyttävä.
  • Tuntu: Kevyt. Sopii hyvin huulipunan päälle, jos tarvitsee vaalennusta ja hohtoa. Vain vähän tahmea.
  • Pysyvyys: Ohuutensa vuoksi perushuulikiiltoa lyhytkestoisempi. Kuluu kuitenkin kauniisti hiutumalla ja pikku hiljaa kuivumalla.
  • Muuta: Veikeä hylsy, vaahtomuoviapplikaattori. Ohuen koostumuksensa vuoksi Inglotin kiillot ovat minulla jääneet vähälle käytölle, mutta tätä pitäisi ulkoiluttaa useamminkin.
 
arvosana 3/5

MAC Lipgelée (Bubble Lounge)
  • Saatavuus: Limited edition -kiilto vuodelta 2010. Toivottavasti tulee valikoimiin vielä uudelleen.
  • Hinta: -
  • Sävy: Huikean glitterinen, muutoin aika läpikuultava lämmin vaaleanpunainen.
  • Koostumus: Kimalteisuudestaan huolimatta aika voidemainen, tahmeusasteeltaan samaa luokkaa muiden MACin kiiltojen kanssa (eli keskitahmea +).
  • Tuoksu: Hyvin mieto, en oikein erota. Ehkä ripaus sitä tuttua vaniljaisuutta, mutta myös muovinen klangi.
  • Tuntu: Glitterit tuntuvat huulilla, jos oikein tunnustelee, mutta eivät häiritsevästi. Muuten tuntuu tavalliselta huulikiillolta. :) Mukavan pehmentävän oloinen tämäkin.
  • Pysyvyys: Kiilto kuluu tavalliseen tahtiin, kimallusta jää huulille senkin jälkeen. Kannattaa lisäillä parin tunnin välein, jos haluaa ylläpitää kimallusta.
  • Muuta: Kauneimpia omistamiani huulikiiltoja: säihke on luonnossa aivan tajuttoman hieno! Miinusta pakkauksesta, en osaa käyttää huulikiiltoja suoraan tuubista.
 
arvosana 4/5

IsaDora Multivitamin Gloss (03 Lychee)
  • Saatavuus: Tavaratalot, marketit, Kicks.
  • Hinta: n. 16 euroa
  • Sävy: Läpikuultava purkkavaaleanpunainen vaalealla mikroglitterillä.
  • Koostumus: Aika lailla täydellinen. Helposti levittyvä, hiukan tavallista paksumpi, huulivoidemaisen hoitava ja vain aavistus tahmeutta (tarpeeksi kuitenkin).
  • Tuoksu: Keinotekoisen hedelmäinen. Tulee mieleen vesimeloni, vaikka ei se sitä ole.
  • Tuntu: Ihana. Tuntuu hyvin, hyvin mukavalta.
  • Pysyvyys: Tavanomainen, vaatii säännöllistä lisäilyä.
  • Muuta: Vuoden löytö! Tässä kiillossa on kaikki kohdallaan. Pakkaus on sievä ja applikaattori hoitaa hommansa vaivatta. Kevyt, vaalea sävy on täydellinen arkeen. Kiilto hoitaa huulet kuntoon, tuntuu kivalta ja näyttää todella hyvältä. Katso vaikka itse:
 
arvosana 5/5


* * *

Siinäpä inventaariota suosikkeihini nudehuulien osalta. Kaikkein lemppareimmat näistä ovat Maybellinen ja Rimmelin punat sekä tuo IsaDoran ihana kiilto, mikä toki näkyy antamissani arvosanoissakin. Kaikki tietenkin on subjektiivista, mutta näistä minä tykkään. :)

Ennalta-arvattavasti kysynkin nyt, mitä minun kannattaisi kokeilla seuraavaksi? Nude-lempparit kehiin, kitos!
b:section-contents id='footer-2-2'/>