perjantai 27. helmikuuta 2015

Sietämättömät siivet

Eli rajausharjoittelua. Muilla ihmisillä klassisella tavalla upealta näyttävä siipimäinen eyeliner-rajaus aiheuttaa pyöreäsilmäiselle ihan tarpeettoman paljon tuskaa. Siksi sellaista ei ole juuri nähty tässä blogissa, vaikka siipirajaukset ovat monelle kanssabloggaajalle arkipäivää. Olen aina välillä treenannut rajausvetoja puolisalaa iltaisin, mutta yleensä olen vain polttanut päreeni siinä touhussa. Jokunen ilta sitten onnistuin kuitenkin ihan mukiinmenevästi ja otin pari kuvaa.

Mantelinmuotoiselle silmälle kissamainen rajaus on luonteva valinta ja se korostaa silmän omaa muotoa kauniisti. Pyöreällä silmällä on usein ongelmana silmän ulkonurkasta ylöspäin vipattu rajausviiva. Koska yläluomen ulkoreuna kääntyy reilusti alaspäin, on ohuemmalla ja luonnollisemmalla viivalla operoitaessa tuloksena melko hurjakin kulma, vaikka kuinka seurailisi silmän omaa muotoa. Lopputulos on jyrkkä ja geometrinen - hyvin kaukana sulavasta siipilinjasta. Parhaiten rajausyritelmäni ovatkin onnistuneet silloin, kun olen ulkonurkkaa kohden paksuntanut viivaa reilusti. Kuten kuvasta huomaa, tällä kertaa paksunnos alkaa suurin piirten tuosta pupillin kohdalta ulospäin, kun taas sisänurkka on hyvinkin ohut. Näin pyöreä silmä saa myös kivasti nostetta.

Olen jo jokseenkin hyväksynyt sen, että omalla silmälläni hienostunut ja kepeä ulkonurkan vippaus ei vain onnistu nätisti, ja jätinkin sen tällä kertaa kokonaan tekemättä. Nostin kyllä alaluomen rajausta ylöspäin, mutta vain vähän matkaa, ja yhdistin ylä- ja alapuolen rajausviivat ikään kuin kolmionmuotoiseksi nuoleksi. Mitä pidemmälle alaluomelta lähtevää linjaa vie, sen paksumpi rajaus ja dramaattisempi lopputulos. Yläluomen osuus kun on tarkoitus tuoda nuolen kärkeen yhtenäisenä suorana viivana paksunnoksen alusta, eli siitä pupillin kohdalta lähtien. Tämä näkyy paremmin ylemmässä kuvassa, alakuvassa silmän muoto hiukan vääristää. Tykkään tällaisesta rajauksesta tosi paljon, mutta tämä on silti itselleni aavistuksen liian dramaattinen arkikäyttöön. Juhlissa kyllä aion kokeilla, ehdottomasti!

Käytin rajaukseen L'Oréalin geelimäistä Superliner Gel Intenza -väriä ja askartelukaupasta ostettua ohutta sivellintä. Molemmat toimivat moitteetta. Tuo L'Oréalin eyeliner on muuten mainio myös sisäluomen rajaukseen, jos kaipailet pysyvää mustaa siihen touhuun.

Mitenkäs siellä? Oletko tottunut rajailija vai tuskailetko? Arkeen vai juhlaan?

tiistai 24. helmikuuta 2015

Jatko-osa

Bloggasin tammikuun lopussa erilaisista sinisistä vaihtoehdoista työkaverini juhlameikiksi. Toteutunut meikki ei lopulta ollut yksikään noista vaihtoehdoista, vaan lähdimme vielä selkeästi viileämmälle linjalle. Yhdistelin silmämeikissä hopeisia ja sinisiä sävyjä, ja pääsin sittenkin punaamaan posket sillä vadelmaisella värillä, josta haaveilin. Koska en tajunnut ottaa tuotoksesta kuvia, rekonstruoin meikin (ainakin vähän sinne päin) puolikkaalle päälleni viime viikonloppuna.

Palasin pitkästä aikaa Coastal Scentsin 88 Shimmer -paletin pariin! Siinä on kyllä värejä mistä valita. Ainoastaan koostumuksen hohtavuus häiritsee välillä, mutta sen voi tietysti päätellä jo paletin nimestä. :) Tässä tapauksessa hohto oli ok, sillä sitä oli myös kollegani meikissä käyttämissäni Foreverin luomiväreissä. Käytin luomen sisemmällä puolikkaalla vaalean hopeaisia sävyjä ja ulkopuoliskolla tummansinisiä sekä mustaa. Mustan halusin mattaisena, minkä vuoksi päädyin lainaamaan ulkonurkkaan ja luomivakoon vähän Urban Decayn Blackoutia.

Häivyttelin sinisiä sävyjä taas lämpimän mattaisella ruskealla, mikä tekee meikistä paljon helpomman. Nappasin ruskean Anastasian erinomaisesta Contour Kitistä, josta lisää loppuviikosta. Käytin samaa palettia myös kulmaluun highlightiin ja kasvojen varjostamiseen. Ruskean ja sinisen yhdistäminen toi meikkiin maagisesti myös violetin vivahteita.

Kasvoilla siis edellä mainitun Anastasian paletin lisäksi myös sitä vadelmanpunaista poskipunaa, jonka perään alkuperäisessä meikkipostauksessa vähän haikailin. Puna on Foreverin Brilliant Blush sävyssä Sofia. Napissaan hyvin ärhäkän näköinen, mutta iholla todella kaunis. Huulilla on MACin pinkki Sassy Lassy -huulikiilto, joka tosin taitaa olla limited edition muutaman vuoden takaa. Viileän sininen silmämeikki näytti loppujen lopuksi aika kivalta itsellänikin, vaikka sellaista tulee harvemmin käytettyä. Pieniä kasariviboja tässä tietysti on, varsinkin pinkkeihin huuliin ja poskiin yhdistettynä. Mutta ei paha, vai mitä?

lauantai 21. helmikuuta 2015

Holy hand grenade

Nyt alkuvuodesta olen ollut ihan koukussa hedelmiin. Erityisesti ananakseen ja granaattiomenaan, joita olen välillä ahminut kilokaupalla. Hyvä sinänsä, kun yleensä syön talvisin paljon vähemmän kasviksia ja hedelmiä kuin valoisaan vuodenaikaan. Etenkin granaattiomenassa on antioksidantteja pienen kylän tarpeisiin, ja punaisia siemeniä on hauska raksutella hampaissa. Olen alla olevien valokuvien ottamisen jälkeen myös oppinut kuorimaan hedelmän oikeaoppisesti, yhtään roiskimatta (katso vaikkapa tämä havainnoillistava video). Jokunen päivä sitten ravitsin itseäni granaattiomenalla myös ulkoisesti, kun löysin laatikosta BB-voidetilauksen kylkiäisenä saamani jännän naamion.

Korealaisen Etude Housen I Need You -sarjan Pomegranate Mask on aasialaisittain tyypillisesti yksittäispakattu, helppokäyttöinen kangasnaamio. Pakkauksen ulkoasua on hiukan päivitetty viime vuoden aikana, joten aivan samannäköistä lienee turha etsiskellä. Googlettaessani päädyin ihmettelemään naamioiden uudistunutta valikoimaa, ja saatoin jo ehkä saada niistä pienen pienen pakkomielteen. Kahdessakymmenessä vaihtoehdossa on mistä valita, eikä hintakaaan ole päätähuimaava. Pakkauksessa on kankainen naamio ja 20 millilitraa nestettä. Kaikkea on mahdoton saada imeytettyä yhteen kangaslipareeseen, mutta käytin yli jääneen nesteen kasvoveden tapaan parin seuraavan päivän aikana.

Miedon ja raikkaan tuoksuista naamiota pidetään kasvoilla viitisentoista minuuttia tai niin kauan, että kaikki neste on imeytynyt ihoon. Vaikka omat kasvoni ovat talvisin todella kuivat, kangasnaamiossa oli hoitonestettä niin paljon, ettei ihoni millään saanut imaistua kaikkea. Käytön jälkeen kasvot tuntuivat virkistyneiltä ja iho oli ravitun ja kimmoisan oloinen. Todella miellyttävä tunne, varsinkin kun normipäivinä naamani tuntuu miltei hilseilevän irti.

Sarjamurhaajamaskin hoitonesteessä on myös silikoneja, mutta sen kolme ensimmäistä ainesosaa ovat vesi, glyseriini ja granaattiomenauute. Johtuneeko mielikuvista, mutta minulla on aina ollut kova luotto aasialaiseen, nimenomaan korealaiseen kosmetiikkaan. Vaativa asiakaskunta ja valtava kosmetiikkateollisuus saavat firmat todella panostamaan sekä tuotteisiin että markkinointiin, ja sen huomaa. Olen myös huomattavan helppo narautettava, jos kyseessä on sarja toimivia ja söpösti pakattuja tuotteita. Sisäinen hamsterini haluaa heti kerätä kaikki. :)

Oletko kokeillut Etude Housen (tai jonkun muun merkin) kangasnaamioita? Mitä tykkäsit? Itseäni kiinnostaisi haalia koko sarja testata I Need You -sarjan naamioista vielä ainakin hyaluronihappo-, sirtuuna-, etana- ja royal jelly -versiot.

Edit 22.2.2015: Koska tuo hetken mielijohteesta valittu otsikko on todella kaukaa haettu, ihan pöhkö, outo ja kenties kryptinenkin, niin tässä vielä yksi linkki: Holy Hand Grenade.
b:section-contents id='footer-2-2'/>