The Wizard of Oz: Emerald City

Olen jo pitkään muhitellut mielessäni ajatusta meikkisarjasta The Wizard of Oz -elokuvan ympärille. Fanitan tuota ikonista Technicolor-pläjäystä hillittömästi, mutten ole aikaisemmin saanut tikkua ristiin meikkien toteuttamiseksi. Kimmokkeen antoi viimein Annien elokuvameikkikisa (hurjasti onnea 2000 Youtube-tilaajasta, mussu!), josta innostuneena väsäsin tänä aamuna sarjaan ensimmäisen osan. Suunnitelmissa olisi toteuttaa vielä ainakin neljä lisää, mutta katsotaan kuinka aikaa ja innostusta riittää. En siis osallistunut tällä meikillä tuohon kilpailuun, mutta suosittelen kaikkia kiinnostuneita kurkkaamaan mistä on kyse. 

Pohjustuksena kerrottakoon hiukan taustaa elokuvasta, sitä kun ei jostain syystä ole näytetty Suomen televisiossa kovin usein. Vuonna 1939 valmistunut filmi perustuu L. Frank Baumin kirjaan ja kertoo Dorothy-tytöstä, jonka hurrikaani lennättää Kansasista Ozin ihmemaahan. Päästäkseen takaisin kotiin Dorothyn on hankkiuduttava Ozin kaikkivoipaisen velhon luokse. Matkalla mukaan tarttuu useita uusia ystäviä, jotka kaikki toivovat velhon auttavan heitä. Fantastisessa tarinassa on hyviä ja pahoja noitia, satumaisia maisemia, ystävyyttä, rohkeutta, laulua, seikkailua ja tietenkin erinomainen opetus. Elokuva itsessään on jo käsite ja kiinteä osa länsimaista kulttuuriperintöä: vuonna 2007 se lisättiin UNESCOn Memory of the World -rekisteriin.

Ozin velho asuu ylimmässä kuvassa näkyvässä Emerald Cityssä - smaragdikaupungissa. Elokuvassa kaupunki on kuvattu todella vaikuttavasti, aikaansa nähden ihan hämmästyttävän hyvin. Meikissäni en ehkä yltänyt aivan samaan, mutta tykkäsin tästä yllättävän paljon. Elän nimittäin edelleen sitkeästi siinä uskossa, että vihreät sävyt eivät oikein pue minua, mutta smaragdisilmät näyttivät toimivan. Tarpeeksi kun on kimallusta, niin kaikki menee. :) Silmämeikin eri sävyisiä vihreitä oli vaikea saada toistumaan oikean värisinä valokuvissa, joten meikki näyttää niissä vähän monotonisemmalta kuin elävässä elämässä.

Kasvoillani on tuttuun tapaan Dr. Jartin BB, minkä lisäksi olin sutinut silmien alle L'Oréalin valokynää. Pohjan kiinnittämiseen käytin Prahasta ostamaani Gabriella Salvete -kivipuuteria (sävy 01), joka antaa naamalleni vähän väriä. Päivetystä feikkasin Lumenen täysin mattaisella Face & Body Bronzerilla, jota aurinkopuuterien suurkuluttajana voin suositella mitä lämpimimmin. Levittyy pehmeästi ja tasaisesti, sävy ei ole liian tumma eikä siinä ole ollenkaan kimallusta. Huipputuote! Sudin poskille myös Milanin vaaleanpersikkaista, hennosti hohtavaa baked-poskipunaa (sävy Luminoso), jottei lopputulos olisi tunkkainen. Huulilla Rimmelin Lasting Finish by Kate -huulipuna sävyssä 03, sekin matkatuliaisena tuotu.

 

Silmämeikissä pääosassa olivat vihreät strassit, jotka sain toissakesänä ystävältäni hääaskarteluiden ylijäämänä. Erikokoiset ja -väriset kivet näyttävät todella päheiltä, pitäisi muistaa käyttää tuollaisia useamminkin. Muu meikki perustui pitkälti Coastal Scentsin 88 Ultra Shimmer -paletista bongaamaani täydelliseen, kultaan shiftaavaan jalokivenvihreään (sävy 69), jota sudin antaumuksella koko liikkuvalle luomelle.

 

Silmän sisänurkassa on aavistus Fyrinnaen vaaleanvihreää Danse Macabre -luomiväriä sekä Narsin kullanhohtoista Albatross-korostuspuuteria. Jälkimmäistä käytin highlighterina myös kulmaluulla. Tykkään Albatrossista ihan erityisesti kaikkien vihreiden sävyjen kaverina, toimii todella hyvin. Luomivaossa on mattaista vihreää Manlyn 120-paletista (sävy 29), sisäluomella edellä mainittua vaaleanvihreää irtoluomiväriä. Ripset ovat Red Cherryltä, pari numero 01, joihon huomaan palaavani kerta toisensa jälkeen. Sopivassa suhteessa luonnollisuutta ja näyttävyyttä, luonnonkarvaa (ihmisestä, iik!) sekä helpot kiinnittää.



Oletko sinä Ozin Ihmemaa -fani? Mikä on lempikohtauksesi tai -hahmosi?

Edit 29.4.2013: Alkoi ärsyttää, kun Photoshop oli heittänyt ihonvärini noin punaoranssiksi lähikuvissa, mutta huomasin asian vasta nyt enkä enää viitsi korjata niitä. Halusin vain ilmoittaa, että en ollut oikeasti tuon värinen, mutta silmämeikki oli (meikin värien kohdilleen säätämisestä ihoni "punastui"). Suuremmassa kuvassa naama näyttää siltä kuin pitääkin.

* * *

I have been planning on doing a Wizad of Oz series for a while now and finally decided to have a go. I absolutely love the story, the music, the characters and the Technicolor eye candy. First up in the series is Emerald City.

Meikkitoive: Vuosikymmenet, 1930-luku

Vuosikymmenmeikkisarja saa vihdoin jatkoa, hurraa! Inspiraationa jälleen yksi elokuvahistorian ikoneista, upea Marlene Dietrich. Meikki on oikeastaan melko yksinkertainen, mutta joitakin aikakaudelle olennaisia piirteitä siitä löytyy. Meikkipohja oli 1930-luvulla vielä hyvin peittävä ja mattapintainen, johtuen toisaalta siitä, ettei meikkivoiteissa ollut kamalasti vaihtoehtoja sekä toisaalta ainakin näyttelijöillä myös elokuvakameroiden asettamista vaatimuksista. Omat kasvoni meikkasin Revlonin PhotoReadyllä (003, Shell), peiteaineena Diorskin Nude (001, Ivory) ja puuterina MACin Mineralize Skinfinish Natural (Light).

Kasvojen uudelleenmuotoilu varjostusten avulla on hyödyksi, jos omat piirteet eivät ole yhtä veistokselliset kuin elokuvatähdellä. Itse olisin voinut näköjään sutia varjostusväriä (NYXin poskipuna Taupe) reilummallakin kädellä, se ei juuri erotu valokuvasta, vaikka näytti livenä jo aika hurjalta. No, pyöreät kasvot ovat pyöreät kasvot, vaikka kuinka yrittäisi feikata. :D Poskipunana käytin hitusen Coastal Scentsin 56 Piece Blush & Eye Shadow -paletin neutraaleinta sävyä.

Silmiinpistävintä tässä meikissä ovat ohuet, hyvin kaarevat kulmakarvat ja punaiset huulet. Tietenkin mustavalkokuvissa huulet ovat voineet olla minkä väriset tahansa, mutta tässä tapauksessa otin omia vapauksia ja oletin niiden olleen punaiset. Huulet olisivat kaivanneet myös kiiltoa - mustavalkoisessa kuvassa ne näyttävät mattapintaisina melko latteilta. No, ensi kerralla sitten.Silmämeikki on vaalea ja hillitty, pääpaino tässäkin on varjostuksissa. Liikkuvalla luomella on vaaleaa, hohtavaa väriä, ja luomivaossa harmaanruskeaa (Coastal Scentsin 56 -paletti ja Manlyn 120 -paletti). Silmää olisi ollut tarkoitus muokata varjostuksella raskaaksi ja uneliaan näköiseksi, mutta en omasta mielestäni ihan onnistunut. Väänsin tuota varjostusta ihan hillittömän kauan, mutta lopulta piti vain päättää sen olevan valmis, vaikka tulos ei täydellisesti miellyttänytkään.

Meikkiin kuuluvat myös ohut musta rajaus yläripsien tyvessä ja hennot irtoripset (Red Cherry numero 601). Kulmakarvat piirsin ensin kynällä ja täytin sitten puuterimaisella luomivärillä (nekin kysyivät aikaa ja kärsivällisyyttä, pitäisi harjoitella enemmän :/). Kulmia on myös vähän retusoitu Photoshopissa, sillä minulla ei meikkaushetkellä ollut tarvittavia välineitä omien kulmakarvojeni peittämiseen.Huulimeikin muoto oli 1930-luvulla yleensä melko kaareva, ja ylähuulta levennettiin jonkin verran sivuille. Parhaiten tällainen muoto toteutuu huulissa, jotka ovat suun leveyteen nähden ohuemmat kuin omani (tajusiko tästä, mitä tarkoitan?), itselläni tila meinasi loppua kesken. Kaikenlaiset meikit ovat tietenkin muokattavissa erilaisiin kasvonpiirteisiin sopiviksi.

Huulten muotoa voi vielä skarpata piirtämällä huuten ympärille ohuen rajan vaalealla kynällä. Jätin rajan tarkoituksella vähän näkyvämmäksi, mutta sen voi tietenkin halutessaan häivyttää paremmin. Huulipunana MACin Ruby Woo (uusi rakkaus, josta enemmän juttua ylihuomenna) terästettynä tummanruskealla rajauskynällä suupielissä.Tässä vielä vertailussa värillinen ja väritön meikki. Yritin sellaista kohtalokasta Dietrich-ilmettä, mutta sekään ei nyt mennyt ihan putkeen...

Jos missasit sarjan ensimmäisen osan, se löytyy täältä.

LDMM: Stargazer

Mp3-soittimeni tämän talven ehdottomasta suosikkibiisistä on vastannut ex-Deep Purple -kitaristi Ritchie Blackmoren luotsaama Rainbow. Bändi vaikutti kolmella vuosikymmenellä, ja Blackmorea lukuun ottamatta jäsenet vaihtuivat kuin Kauniiden ja Rohkeiden näyttelijät konsanaan. Kuuntelemisen arvoisia ovat mielestäni 1970-luvun lopun pari levyä, joilla lauloi viime vuonna edesmennyt Ronnie James Dio.

Dion sanoittama Stargazer henkii laulajalle itselleen ja 1970-80 -lukujen raskaammalle rokille muutenkin tyypillistä itämaista mystiikkaa aavikon velhoineen. Rivien välistä on luettavissa myös napakkaa auktoriteettikritiikkiä. Biisi on genrelle ominaiseen tyyliin pitkä, mahtipontinen ja dramaattinen, itse pidän erityisesti jousilla tehostetusta lopusta.Omat mielikuvani tarinasta liikkuvat punaisen ja kullanhohtoisella pimeällä aavikolla, jota ravistelee musta hiekkamyrsky (ai että dramaattistako?). Meikissä on vahvasti mukana myös Disneyn Aladdin-elokuvan loppukohtauksen julma Jafar - yhdistin hahmon tähän musiikkiin jotenkin automaattisesti.
Käytin meikissä Inglotin luomivärejä (liikkuvalla luomella oranssi 15, sisä- ja ulkonurkassa sekä kulmaluulla kullanvärinen 25, luomivaossa ja alaluomella ruskea 409, tehosteena musta 63), punaisen (luomivaossa) nappasin Coastal Scentsin 88 Ultra Shimmer -paletista. Silmän sisä- ja ulkonurkassa käytin pohjustuksena Milanin Liquif Eye -kynää, joista juttua myöhemmin. Rajauksissa MSCHICin musta geeli-eyeliner ja ripsinä Red Cherryn pari numero 601.Heille, jotka eivät jaksa tai halua kuunnella 1970-luvun hevirokkia, myös laulun sanat alla:

* * *

Rainbow - Stargazer


High noon, oh I'd sell my soul for water. Nine years worth of breaking my back. There's no sun in the shadow of the wizard. See how he glides, why, he's lighter than air. Oh, I see his face.

Where is your star? Is it far, is it far, is it far? When do we leave? I believe, yes, I believe.

* In the heat and the rain with whips and chains, to see him fly, so many die. We built a tower of stone with our flesh and bone just to see him fly. Don't know why. Now where do we go?

Hot wind moving fast accross the desert. We feel that our time has arrived. The world spins while we put his dream together - a tower of stone to take him straight to the sky. Oh, I see his face.

Where is your star? Is it far, is it far, is it far? When do we leave? I believe, I believe.

*

All eyes see the figure of the wizard as he climbs to the top of the world. N sound as he falls instesd of rising. Time standing still - then there's blood on the sand. Oh, I see his face.

Where was your star? Was it far, was it far, was it far? Whrn did we leave? We believed, we believed, we believed.

*

But why, in all the rain, with all our chains, did so many die just to see him fly? Look at my flesh and bone. Now look at his tower of stone.

I see a rainbow rising. Look, there on the horizon. And I'm coming home.

Time is standing still, he gave me back my will. I'm going home. My eyes are bleeding and my heart is lead ahead the place I've known. But it's not home.

Rekonstruktio

Vietimme vuodenvaihteen rauhallisissa merkeissä hyvän ruoan, juoman, lautapelien ja ystäväpariskunnan (myöhemmin illasta joukkoon liittyi vielä ystävien ystäviä ja yksi naapuri) kanssa meillä kotona. Tämän pimeiden aamujen nopeisiin arkimeikkeihin painottuvan ajanjakson aikana pieninkin tälläytymismahdollisuus on aina käytettävä hyväksi, eikä uudenvuodenaatto tietenkään ole sieltä pienimmästä päästä. Koska podin perjantaina kamerattomuutta (ja vessan valo ei ole edes vaihtoehto meikkejä kuvatessa) päätin piristää vapaapäivää tekemällä uuden version juhlien silmämeikistä.Lisäsin tähän päivitettyyn meikkiin irtoripset ja glitteriä, sillä molemmat kuuluvat itseoikeutetusti uudenvuoden juhlintaan, jos vuosi vaihtuu muualla kuin kotisohvalla. :) Tykkäsin meikistä ilmankin, mutta kummasti nuo räpsyt aina tuovat lisäpotkua.Niin kummalliselta kuin se saattaakin vaikuttaa (ainakin itse olen hämmentynyt lopputuloksesta), meikki on tehty läpikuultavilla luomiväreillä mustan pohjustuksen päälle. Alla koko liikkuvalla luomella on MACin Pearlglide Liner sävyssä Black Swan ja luomiväreinä Fyrinnaen vaaleanvihreä Jade Ghost, vaaleansininen Winter, Again ja vaaleanvioletti Sakura. Ripsinä Red Cherryn numero 15 ja glitterinä Wet'n'Wildin Mega Sparkle Confetti sävyssä Pink Sugar.Olen nähnyt vastaavia luomivärisävyjä myös monilla muilla (voisi melkein sanoa, että lähes kaikilla) mineraalimeikkifirmoilla, ja E.l.f.inkin valikoimissa on kivan oloinen paletti. Itse olen menettänyt sydämeni Fyrinnaelle - kuulemma niin käy aika monelle - ja nappasin viime tilaukseen myös lisää näitä jänniä värejä. Luomivärit näyttävät purkissa todella vaaleilta, lähes murretuilta valkoisilta, mutta iholla ne hehkuvat mahtavan värisinä valon osuessa niihin. Erityisen hienoina sävyt toistuvat mustan pohjustuksen päällä. Kuvassa vasemmalta oikealle Jade Ghost, joka minulla oli jo entuudestaan, Winter, Again, Sakura ja punaisena välkehtivä Crimson Ghost.

Räpsyti räps räps

Vihjailinkin jo tuossa muutama päivä sitten, että surkean pieneen irtoripsivarastooni olisi tulossa täydennystä. Tuo täydennys saapui viime viikolla pienessä pahvilaatikossa. Tilasin Madame Madeline -nettikaupasta muutaman parin Red Cherryn ripsiä, jotka pienen testailun myötä ovat osoittautuneet mainioiksi. Yhden ripsipaketin hintakaan ei ole päätähuimaava, joten olen ostoksiini varsin tyytyväinen. Irtoripsipari kestää varovaisessa käytössä kymmenisen kertaa, joten näistä riittää iloa vielä pitkäksi aikaa. :)

Ajattelin tässä samalla myös lyhyesti demonstroida ripsien käyttöä, koska tiedän sen olevan monelle vähän haasteellista. Itse opin ripsille vasta viime vuonna, mutta niiden liimailu ei ole ollenkaan niin hankalaa kuin monesti annetaan ymmärtää. Erilaisilla ripsillä voi vaikuttaa meikin lopputulokseen uskomattoman paljon, ja niillä voi lisätä sopivasti dramaa myös arkipäivään. ;)

Ripsiparin lisäksi tarvitset pinsetit ja ripsiliimaa. Pinsettien merkillä ei ole väliä, mutta liimoista suosittelen lämpimästi Duoa, jota saa MACin myyntipisteistä. Olen aikaisemmin kokeillut sekä ripsipakettien mukana tulleita liimoja että Make Up Storen ripsiliimaa, ja eron todella huomaa. Duo kuivuu hitaammin, mikä antaa paljon anteeksi liimailuvaiheessa. Lisäksi liiman pito on todella hyvä.

Ensimmäiseksi kannattaa taivuttaa omat ripset ja laittaa niihin ripsiväriä. Jos ripsiä taivuttelee irtoripsien ollessa paikoillaan, feikkiripset voivat irrota. Ripsiväri puolestaan lyhentää niiden käyttöikää, koska irtoripsiä on hankala puhdistaa. Ripsiväriä voi toki halutessaan laittaa vähän myös irtoripsien kiinnittämisen jälkeen - tällöin omat ripset sulautuvat feikkeihin saumattomammin.

Ripset irrotetaan rasiasta vetämällä niitä sormella kevyesti alaspäin. Ripset saattavat vahingoittua, jos niitä lähtee repimään irti. Jos ripset ovat liian pitkät silmiisi, niitä voi kannattaa lyhyemmäksi ulkonurkan puolelta. Tässä vaiheessa ripsien muotoa voi muokata muutenkin, jossen kokee tarpeelliseksi. Jos ripsinauha vaikuttaa kovin jäykältä, sitä kannattaa taivutella jonkin verran etukäteen, jolloin se muokkautuu helpommin silmän muotoon. Tartu ripsistä kiinni pinseteillä kuvan osoittamalla tavalla. Kuvassa näkyy myös, miten vähän liimaa tarvitaan.Liimatuubista puristetaan vain sen verran, että liimaa tulee hiukan näkyviin. Tämä liimatippa vedetään ripsinauhan tyveen niin, että liimaa tulee kauttaaltaan suurin piirtein saman verran. Sopiva liiman määrä näkyy siis tuossa ylemmässä kuvassa. Jos liimaa on liikaa, sitä voi mennä silmiin eikä se kuivu tarpeeksi nopeasti.

Ripsien liimaamisessa ehdottomasti tärkeintä on odottaa liiman kuivumista. Kun liima on ripsissä, odotetaan liimasta riippuen 20-30 sekuntia, kunnes se muuttuu tahmeammaksi eikä ole enää niin juoksevaa. Jos ripsiä alkaa tökkimään paikoilleen, kun liima on vielä märkää, seuraa ainoastaan sotkua.Kun liimasta on tullut tahmeampaa, kallista päätäsi taaksepäin (tämä on oleellista onnistumisen kannalta) ja aseta irtoripset lepäämään omien ripsiesi päälle niin, että silmän ulkonurkan ja ripsinauhan väliin jää jonkin verran tyhjää tilaa. Jos ripset kiinnittää aivan ulkonurkkaan, reunimmaiset ripset voivat helposti saada silmän "roikkumaan".Asettele tämän jälkeen ripset paikoilleen, mahdollisimman lähelle omia ripsiäsi, pinsettien avulla. Paina ripsiä kiinni ensin keskeltä, sitten ulkonurkasta ja viimeiseksi sisänurkasta. Voit joutua painelemaan jostain kohdasta useamman kerran, mutta hyvän liiman avulla ripsien pitäisi tarttua paikoilleen melko pian. Jos jokin kohta ei suostu kiinnittymään, voit laittaa siihen vähän lisää liimaa vaikka hammastikun avulla, odottaa liiman kuivahtamista ja yrittää uudelleen. Koko ripsinauhaa ei kannata lähteä irrottamaan.

Ripsinauhan ja omien ripsien väliin mahdollisesti jäänyt ihokaistale kannattaa töpötellä mustaksi vaikka eyelinerilla. Ihonvärinen suikale ripsien välissä näyttää nimittäin aika karulta. :) Viime lauantaina valmis meikki irtoripsineen näytti tältä:Luomivärit ovat jälleen Coastal Scentsin Metal Mania -paletista, alaluomella NYXin violetti glitterliner.

Kun ripset irrotetaan, se tehdään samalla tavalla alaspäin vetämällä kuin ottettaessa ripset rasiasta. Liima nypitään varovasti pois ja ripset laitetaan takaisin rasiaan odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Jos haluat olla erityisen varovainen, ripsiä voi liottaa lämpimässä vedessä, jolloin liima pehmenee ja irtoaa helpommin. Yksittäisten ripsitupsujen käyttö tapahtuu käytännössä samoin kuin kokonaisen nauhan, pienempiä pätkiä vain on helpompi käsitellä. :)

Löytyykö sinulta irtoripsivinkkejä?