sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Kautta likaisten varpaitteni!

*Ällötysvaroitus*

Jalkojen ihon kanssa minulla ei ole koskaan ollut suuria ongelmia. Kuivuutta ja karheutta, juu, mutta ei pahasti kovettumia eikä halkeilua. Minua on silti jo pidemmän aikaa kutkutellut ajatus jaloille tarkoitetuista kuorintasukista, joita olen bongaillut ainakin Minnan, Liisan, Hennan ja Myyn blogeista. Olin ensin ajatellut ostavani itselleni nuo Holika Holikan sukat, joita tytöt olivat kokeilleet, mutta minulle tarjottiinkin blogin kautta testattavaksi Salvequickin vastaavia tossuja. Otin tuotteen mielenkiinnolla vastaan ja aloitin kesäjalat-projektini.

Jotta ennen- ja jälkeen-kuvissa olisi enemmän eroja, päätin ensin olla reilun kuukauden ajan raspaamatta ja rasvaamatta jalkojani. Kuten kuvista näkyy, en saanut tilannetta mitenkään katastrofaaliseksi, mutta kantapään ja päkiän alueella iho oli paksuhkoa, kuivaa ja karheaa. Kuorintasukkien käyttö olisi palkitsevampaa, jos kantapäät olisivat ihan kunnon railoilla, mutta kaltaiselleni kaupunkilaiselle toimistotyöläiselle sellaisen lähtötilanteen tavoittelu olisi ollut turhan aikaa vievää ja sukkahousuja kuluttavaa.

Sukkapakkauksessa on tällaiset töppöset. Muovisten sukkien sisäpinta on kangasta, johon on imeytetty tujua, jalkoja pehmentävää ja kuorivaa geeliä. Sukat leikataan yläreunastaan auki ja sujautetaan jalkoihin. Pakkauksessa on mukana teippiä, jolla sukkien suut saa tiiviimmin kiinni. Päälle kannattaa pukea vielä tavalliset sukat ja villasukatkin, sillä ideana on hautoa ja lillutella jalkoja kuorintasukissa puolitoista tuntia, ja märät varpaat saattavat palella.

Vaikutusajan jälkeen jalat huuhdellaan ja kuivataan, ja jatketaan elämää kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Sukkien geelissä on voimakkasti kuorivia happoja, joiden myötä kuollut ihosolukko kuoriutuu jalkojen pinnalta itsestään muutaman päivän kuluessa. Pakkauksen mukaan ihon kuoriutuminen kestää 10-15 päivää, mutta itselläni kaikki kävi paljon nopeammin.  

Neljäntenä päivänä kuorinnan jälkeen jalkojeni tilanne oli tämä. Varpaiden välin ohut iho oli alkanut hiukan repsottaa jo päivää aikaisemmin, mutta alkoi kunnolla irrota vasta neljännen päivän aikana. Noita riekaleitahan ei tietysti saisi repiä ollenkaan, vaan yritäpä olla repimättä! Isovarpaan ja päkiän kohdalla iho oli muuttunut kiiltäväksi.

Kantapään alueella iho oli myös lähtenyt selkeästi irtoamaan, mutta pinta oli vielä ehjä. Näitä en alkanut sörkkiä ennen aikojaan. Seuraavana päivänä tilanne oli jo toinen, kun olin työpäivän aikana kävellyt poikkeuksellisen paljon. Kotiin tullessa saappaissa tuntui siltä kuin jalassa olisi ollut ohuet, kosteat sukat ikävästi makkaralla.

Ja siltä myös näytti! Alemmasta kuvasta näkee hyvin tuon vaalean ihoalueen, joka on täysin irronnut alustastaan. Kantapäiden iho on rullautunut kokonaan irti - myös isovarpaat ja päkiät ovat hyvällä alulla. En tietenkään malttanut pitää näppejäni erossa noista riekaleista, vaan kuorin jaloistani siivuja kuin appelsiinista. :D Tunne on samanlainen kuin parantuneen ja kuivuneen vesikellorakkulan kanssa, mutta reippaammallakaan repimisellä ihoa ei onneksi saanut vereslihalle.

Tässä kaunis lähikuva kantapäästä. Aivan kuin olisi reikä sukassa.

Onnistuneen siivousurakan jälkeen otin tietysti vielä kuvan saavutuksistani (tulitikkuaski mittakaavan vuoksi). Lähes kaikki jalkojeni iho irtosi viidentenä päivänä kuorintasukkien käytön jälkeen. Muutamia pieniä ihohippusia sain myöhemmin nyppiä jalkapöydän alueelta, mutta siinä kaikki.  

Tässä jalat kuoriutumisen jälkeen. Iho on silkkisen pehmeää, eikä missään vaiheessa sattunut tai tuntunut pahalta. Tai no, kuorintasukat jalassa yhtä varvasta vähän kirveli, kun kynsinauha oli rikki. Sukkia ei saisi käyttää, jos jaloissa on haavoja tai rakkoja, ja tuo varoitus on kyllä annettu ihan syystä. Kannattaa myös huomioida, että ihon kuoriutumisen jälkeen jalat ovat viikon ajan tavallista herkemmät UV-säteilylle. Eli ei sandaaleja jalkaan ihan ensimmäiseksi.

Minä olin vaikuttunut ja ostan näitä varmasti vielä lisää, kun kantapäät alkavat taas liiaksi karhentua. Ovatko kuorintasukat jo sinulle tuttu juttu?

torstai 14. toukokuuta 2015

Ruusuista hopeaa II

Kuten kerroin, innostuin meikkailemaan niillä laatikon perältä löytämilläni Yves Rocherin Intense Color -luomiväreillä (jotka olen siis saanut aikapäiviä sitten blogin kautta) vähän enemmänkin, mainioita kun ovat. Toisessa testimeikissä käytin hempeän pastellisia sävyjä ja glitteriä. Lopputuloksesta tuli hiukan huurteinen fiilis, mutta kaipa sitä voisi tulkita keväisen heleänäkin. :)

Kuvassa keskellä vaaleanpunainen satiinisävy Rose Poivré, oikeassa laidassa jännittävä, vihertävän hopeinen glitterluomiväri Etain Scintillant. Tuo hopean sävy on todella uniikki, en muista nähneeni vastaavaa aikaisemmin. Noissa Yvesin Scintillant-luomiväreissä on mukana pientä glitteriä ja shimmeriä, mutta ei kuitenkaan haitaksi asti. Valokuvassa vasemmalla on meikkiin ymppäämäni Avonin vaaleanpunainen huulikiilto, jota ei kuitenkaan taida enää olla saatavilla.

Silmämeikissä käytin jännää hopeaista sävyä koko liikkuvalla luomella ja silmän alla. Sisänurkkaan pyörittelin hohtavaa vaaleanpunaista reilulla kädellä, luomivaon varjostin lämpimällä mattaruskealla (kuten tavallista). Lopuksi tuputtelin liikkuvalle luomelle vielä NYXin vaaleanpunaista Hot Pink -irtoglitteriä, koska halusin meikkiin vielä enemmän kimallusta kuin luomiväreissä itsessään oli. Glitterin kiinnittämiseen käytän yleensä joko Make Up Storen Mixing Liquidia tai Fyrinnaen Pixie Epoxy -glitterliimaa, molemmat toimivat hyvin.

Levitin vaaleanpunaista sävyä myös korostukseksi kulmaluulle - tässä kuvassa se näkyy kauniisti. Glitterin kimmellyskin erottuu paremmin kuin edellisessä otoksessa. Vaikka hile näyttää purkissa vaaleanpunaiselta, se säihkyy iholla kauniin monivärisesti, itse asiassa hiukan vihertävänäkin.

Kuten edellisessäkin meikissä, tein meikkipohjan Rimmelin Lasting Finish Nude -meikkivoiteella. Tällä kertaa sävykin oli sopivampi (100 Ivory). Puuterina on jokunen postaus sitten hehkuttamani MACin Mineralize Skinfinish Natural, poskipuna on sattumalta sekin Yves Rocherilta. Natural Blush sävyssä Rose Vif on ihan sikahyvä pinkki puna. Pigmenttinen ja pehmeä, ei täysin matta, mutta ei hohtavakaan. Esittelin poskipunan tarkemmin tässä postauksessa, johon kokosin muitakin raikkaita vaaleanpunaisia.

Tuo otsikon järjestysluku on muuten ihan tarkoituksellinen. Olin nimittäin käyttänyt tätä samaa jo kerran, mutta en aluksi muistanut. Ensimmäinen tässä blogissa julkaistu hopea-vaaleanpunainen meikki löytyy täältä. Järkytyin vähän noista viiden vuoden takaisista kulmakarvoista. :D Onneksi ovat kasvaneet.

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Tuoksujen metsästystä

Siitä huolimatta, että kaapissani on useita kymmeniä hajuvesiä, minulla on muutama suosikkituoksu, joista en tahtoisi luopua (miltei) mistään hinnasta. Joitakin niistä ei enää valmisteta, minkä vuoksi olen joutunut välillä kääntämään useammankin kiven löytääkseni uuden pullon loppuneen tilalle. Kokosin tähän postaukseen muutaman vinkin hajuvesien naaraamiseen internetin syövereistä. En ole itse tässä hommassa vielä mitenkään pro, joten otan kaiken mahdollisen tiedon ilolla vastaan kommenttilootan puolella.

Viimeksi haalin itselleni uuden pullon Escadan Sentimentiä, jota käytin ensimmäisen kerran kevättalvella 2002. Olin kahdeksantoista, valmistauduin ylioppilaskirjoituksiin, juhlin penkkareita, askartelin ennakkotehtäviä yliopistoon, hölmöilin ja kuuntelin musiikkia liian kovalla. Nostalgiatuoksu siis, ja tunnearvoltaan melkein jo mittaamaton. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, shoppaillessa kaikki ei mennyt ihan samalla tavalla kuin siellä vaasalaisella huvilalla. 

Lopetettujen ja muuten harvinaisten tuoksujen osalta olen yleensä aina turvautunut Ebayhin, mutta selaan satunnaisesti myös Huutonetin tarjontaa. Tuoksuista vasemmanpuoleinen on juuri Huutiksesta, josta sain sen sopuhintaan luotettavan oloiselta myyjältä. Tein kuitenkin amatöörimäisen virheen ostaessani avatun pullon, vaikka se olikin vain vähän käytetty. Myyjän ottamasta valokuvasta ei myöskään huomannut, että tuoksun väri oli muuttunut noin paljon. Silloin olisin tietysti jättänyt tuon hankkimatta.

Värin muuttuminen on luultavasti seurausta huonoista säilytysolosuhteista, eikä se aina vaikuta itse tuoksuun. Tässä tapauksessa edellisessä pullossani (jo toinen, ostettu vuonna 2010) oli vielä jäljellä sen verran, että pystyin vertaamaan ostamaani hajuvettä siihen. Tuoksu oli selvästi erilainen, eikä muutos todella ollut miellyttävämpään suuntaan. Jotain samaa oli jäljellä, mutta ero oli kuin vasta avatulla ja happanemaan päässeellä viinipullollisella. Ostin siis toisen, tällä kertaa varman päälle sieltä Ebaysta.

Monet pitävät Ebayta arveluttavana ostospaikkana, eivätkä siksi tahdo hankkia sieltä mitään. Itselläni on oikeastaan vain hyviä kokemuksia, mutta muutama juttu kannattaa pitää mielessä. Ensinnäkin, vaikka tuote olisi hinnaltaan kalliimpi, valitsen mieluiten myyjän, jonka saamasta palautteesta yli 95 % on ollut positiivista. Toiseksi tarkistan, että myyjä postittaa tuotteensa Suomeen (tämä ei aina ole itsestään selvää). Kolmanneksi, käytän maksamiseen PayPalia. Maksupalvelu on luotettava ja ilmainen, ja sen kautta epäonnistunut kauppa on tarvittaessa helppo perua. Lisäksi PayPalia käyttäessä ei tarvitse luottokorttia vaan maksun voi hoitaa suoraan pankkitililtä (tai debit-kortilta).

Kuten jo mainitsin, hajuvedet kannattaa tietysti aina ostaa avaamattomassa pakkauksessa. Jos etsimäsi tuoksu on edelleen tuotannossa tai sen valmistus on lopetettu viimeisen kymmenen vuoden sisällä, sinetöityjä pakkauksia on Ebayssa hyvinkin paljon. Huutonetissä vähemmän. Avattuja tuoksuja ostaisin itse vain silloin, jos tuoksu on a) halpa b) lanseerattu vasta pari vuotta sitten, jolloin pullo ei ole ehtinyt olla avattuna kauan tai c) hyvin harvinainen ja minulla on varaa ottaa riski.

Yleensä netistä on järkevintä ostaa vain tuoksuja, jotka tuntee etukäteen. Vanhoja suosikkeja tai muutamaan kertaan testeristä suihkittuja. Niin sanottuja blind buy eli sokko-ostoksia olen kyllä itse tehnyt muutaman ihan onnistuneesti, mutta niihinkin on pari nyrkkisääntöä. Ainakin on hyvä, jos tuoksusta olisi mahdollisimman vahva mielikuva. Käytännössä siis tuttuja ja hyväksi havaittuja nuotteja tai tuttu ja hyväksi havaittu "nenä" tuoksun takana. Itselläni Jean-Claude Ellena ja Christine Nagel ovat sellaisia, joihin tunnen voivani luottaa. Tämä kaikki tietysti riippuu omista mieltymyksistä. 

Eikä Ebay tietenkään ole ainoa vaihtoehto. Jos metsästämäsi hajuvesi on edelleen tuotannossa, on aina hyvä tsekata myös valmistajien omat nettisivut tai vaikkapa Fragrance Net tai Aus Liebe zum Duft. Jälkimmäisen niche-valikoima on päätä huimaava! Jos haluat tutustua uusiin hajuvesiin ilman sokko-ostoksia, Perfumed Court myy pieniä hajuvesinäytteitä harvinaisemmistakin tuoksuista.

Summa summarum, netistä kannattaa ostaa:
  • tuoksuja jotka on lopetettu
  • tuoksuja joita ei saa Suomesta
  • tuoksuja jotka ovat Suomessa huomattavan kalliita (nämä eivät tosin aina ole verkossakaan mitenkään edullisia)

Muissa tapauksissa osta hajuvetesi kaupasta ja hyödynnä kaikki mahdolliset tarjoukset! Esimerkiksi ensi viikolla Sokoksilla ja Emotioneissa kaikista normaalihintaisista naisten tuoksuista saa 20 % alennusta. Kiitos loistavasta vinkistä, Martina!

Harrastatko sinä hajuvesien nettishoppailua?
b:section-contents id='footer-2-2'/>