lauantai 30. elokuuta 2014

Mies testaa: "Ruohosta pitäville"

Ensimmäistä kertaa tässä blogissa miehen puheenvuoro ja klassinen "mies testaa". En siis jorise itse enempää, vaan heitän pallon aviomiehelleni.

"Nekku on kantanut kotiin jos minkälaista purnukkaa siinä määrin, että suurten lukujen lain mukaan jonkin niistä täytyy väkisinkin olla miehille tarkoitettu. Pääsin testihommiin. 

Lavera on saksalainen luonnonkosmetiikkasarja jota löytää Suomesta. Miehille tarkoitetun sarjan tuotteissa on "kasviaineksia Laveran omasta bio-orgaanisesta tuotannosta", ja sen yleisnimi on "men sensitiv". Tuotteesta löytyy vegaanimerkki ja natrue.org-sertifikaatti. 

Sarja ei ole mitenkään tyypillisen maskuliininen luonteeltaan tai edes sellainen mitä miehille yleensä myydään. Myös pakkaus henkii enemmän luontaislääkintää kuin mitään totuttua miehistä stereotyypiaa. Näitä voisi kuvitella löytävänsä luonnontuotekaupan hyllyltä - ihan siitä ihmeyrtin vierestä. Plussaa pakkauksessa on sen pyrkimys selkeyteen ja asiapitoisuuteen. Kokeiltavaksi päätyi sarja, jossa oli deodorantti, suihkugeeli, after shave -voide ja kosteuttava kasvo(?)voide. Toim. huom.: Kuvaushetkellä suihkugeeli oli jo käytetty loppuun ja pakkaus heitetty roskiin.

Deodorantista tuli mieleen ruohokentän aromi. Tuoksu on sinänsä raikas, joskin melko epätyypillinen miesten dödöksi. Vaikka pakkaus lupaa "24h", jäi mieleen pieni epäilys, että onkohan ihan näin. Minua on peloteltu tavallisten deodoranttien lisäaineilla, joten siinä mielessä tämän kuitenkin luulisi olevan parempi kuin alumiiniset kilpailijansa. Terästä en tämän silti usko olevan. 

After shaven ensimmäisenä huomattava ominaisuus oli ettei se kirvele. Ajan partani vaahdolla ja höylällä, joten pientä haavaa syntyy naamaan koko ajan. Siinä suhteessa hyvä AS onkin iso apu. Toinen vaikutelma tuotteesta on se sama ruohokenttä, johon tällä kertaa kaadutaan naama edellä. Heti käytön jälkeen kasvoista tuntuu tulevan vähän limaiset, varsinkin jos sattuu olemaan hiki. Kosteuttaisiko tämä sitten enemmän kuin muut - kukapa tietää? 

Kosteuttava voide unohtui aluksi peilikaapin syövereihin, mutta pääsi testiin sekin löydyttyään. Vaikuttavina aineina tuote ilmoittaa ginkgon ja biobambun. Voide oli melko paksua. Ruohoinen alkutujaus säilyi jonkin aikaa. 

Suihkugeeli oli raikkaampi ja kirpsakampi kuin muut kokeilemani sarjan tuotteet. Ruohokenttä oli jäänyt vähemmälle ja koko sarjasta tämä oli eniten suosikkini. Pidin paljon. 

Koska kyseessä oli orgaanisuudellaan erottumaan pyrkivä tuote, luin tuoteselosteet läpi niiltä osin kun niitä purkeissa oli ja mitä niistä ymmärsin. Laveran tuotteissa on paljon kasviöljyjä, mutta deodorantista bongasin myös sinkkioksidia, glyseryyli kaprylaattia, hydrogenoitua lesitiiniä, joilla näyttäisi olevan tutkittuja terveysvaikutuksia. Mutta onhan vesikin liikaa nautittuna vaarallista. 

Suosittelen Laveraa ruohosta pitäville." 

* * *

Oletteko tutustuneet Laveran miesten tuotteisiin?

maanantai 25. elokuuta 2014

Mytologiaa kynsillä

A England on yksi niistä kynsilakkamerkeistä, jota teki pitkään mieli kokeilla, mutta en saanut ostettua lakkoja kuin vasta viime vuonna joulun alla. Ja kirjoitettua niistä tänään. :D Fantastisia nimiä, upeita, täyteläisiä ja monimuotoisia sävyjä. Pakahduttavan ihana konsepti, iskee ainakin tähän tyttöön aivan täpöllä.

Omassa kokoelmassani on tällä hetkellä vain nuo kuvassa näkyvät neljä lakkaa, mutta jotenkin on sellainen kutina, että muutama saattaisi vielä tulla lisääkin. Kolme neljästä lakasta ovat atrhuriaaniseen tarustoon perustuvasta Mythicals-kokoelmasta ja neljäs kaunokainen todellinen must-buy Heavenly Quotes -sarjasta.

Viikonloppuna lakkasin kynteni antiikkikultaisella Holy Graililla, jota huokaillen ihastellessani muistin, etten ollut kirjoittanut näistä lakoista vielä ollenkaan. Tätä olisi synti pimittää, niin hieno se on. Pullossa vihertävältä näyttävä lakka on kynsillä metallinen old gold, josta on vaikea irrottaa katsettaan. Oikealla ylhäällä lakka on kuvattu suorassa auringonvalossa, sen alapuolella varjossa.

Toinen Mythicals-tähti on platinanhohtoinen Excalibur, jossa on lämpimän hopeisella foil-pohjalla pientä kultaista glitteriä. Valtavan kaunis, mutta itse asiassa miltei identtinen Wet n Wildin viimevuotisen Fergie-kokoelman Going Platinum -sävyn kanssa. Toisessa kultaista pikkuglitteriä on vähän enemmän kuin toisessa, mutta en edes muista kummassa. :D Joka tapauksessa, näyttävä metallinen lakka, joka "keskilämpöisenä" sopinee useimpiin ihon sävyihin.

Lady Of The Laken ostin rehellisesti sanoen vain nimen takia, koska tämä biisi. Onneksi tämä utuinen tummanvioletti on myös hyvin kaunis. Omissa valokuvissani monivärinen holokimallus ei valitettavasti tule esiin yhtä hyvin kuin luonnossa - googlettamalla löytyy varmasti parempia otoksia. Arkikäytössä sopivan hillitty, mutta auringonvalossa todella upeasti säihkyvä, monipuolinen lakka.

She Walks In Beauty päätyi ostoskoriin lopulta Pumpulipupun yllyttämänä, vaikka kannatusääniä tuli monelta muultakin suunnalta. Ei harmita, sillä tämä on kauniskauniskaunis! Lakassa on runsaasti kultaista shimmeriä sekä ruusuisen vaaleanpunaista glitteriä, ja hiukan isompia, vaaleanpunaisia kuusikulmaisia hippusia. Ensisijaisesti kai kerrostettavaksi tarkoitettu lakka toimii parin, kolmen kerroksen vahvuisena myös sellaisenaan. Olisi myös varsinainen unelma jollekin pienemmälle prinsessalle, vink vink. :) 

A Englandin lakat ovat koostumukseltaan "three free", eli ne eivät sisällä formaldehydiä, tolueenia tai dibutyyliftalaattia. Siinä mielessä ovat siis oivallisia nuoremmillekin. Lakat levittyvät helposti ja erittäin tasaisesti, peittävää jälkeä saa jo kahdella kerroksella. Hintakaan ei ole paha.
Merkin oman nettikaupan lisäksi (kommenteissa hoksautettiin, että eivät enää toimita Suomeen) näitä saa myös muun muassa kotimaisesta CesarsShopista, jonka sivuilta löytyy lakoista myös paremmat swatch-kuvat. Omalla listallani seuraavina ovat ainakin satumaisen upea Briarwood ja pysäyttävä metallinen punainen Perceval. Voi lääh.

Joko sinulla on monta A-England -lakkaa? Lemppareita kehiin!

lauantai 16. elokuuta 2014

Oh, Joy!

Viimen syksyn kauneusmessuilla palloillessani törmäsin juuri lanseerattuun, todella sympaattisen oloiseen suomalaiseen hyvinvointiputiikkiin, joka heti ensi tuntumalta vaikutti tutustumisen arvoiselta. Naiset konseptin takana näyttivät oikein kihisevän innostuksesta myyntitiskinsä ääressä, ja täpinä tarttui väistämättä myös meihin sivusta seuranneisiin.

Joy Natural on sittemmin pystyttänyt kivijalkakauppansa Mannerheimintielle Helsingin Töölöön, ja tuotteita saa tilattua nettisivujenkin kautta. Valikoimissa on myös muutamia muita merkkejä, mutta kaikkein kiinnostavin on Joyn oma, Suomessa suunniteltu tuotesarja. Käsintehdyistä tuotteista on pyritty karsimaan pois kaikki ylimääräinen ja keskittymään olennaiseen. Raaka-aineet tulevat luonnosta, eikä tuotteissa yleensä ole lisättyjä värejä, tuoksuja tai lisäaineita. Olin oikeasti ilahtunut siitä, kuinka onnistuneesti nämä tavoitteet näyttivät toteutuneen käytännössä, ja ostin suit sait itselleni vartalovoin, mustasaippuan ja pussillisen valkoista savea. Palasaippuan ja kauniin pyyhkeen sain bloggaajabonuksena kaupan päälle.

Pääasiassa kasvo- ja hiusnaamioihin tarkoitettu valkoinen savi oli näistä ostoksista ehkä sattumanvaraisin, sillä en suhteellisen normaali-ihoisena ole käyttänyt savinaamioita kovinkaan monta kertaa. Tämän kuitenkin vakuuteltiiin puhdistavuudestaan huolimatta olevan myös kuivan ja herkän ihon kaveri, joten uskaltauduin kokeilemaan. Kotitekoiseen kasvonaamioon käytetään ohjeen mukaan kolme osaa savea ja yksi osa vettä, mutta itse olen lisännyt vettä enemmän. Olen laittanut mukaan myös hiukan hunajaa - kuivempana päivänä voisi kokeilla jotain öljyäkin. Naamion koostumus on silkkisen pehmeä, ja se levittyy kasvoille helposti.

Pussista riittää naamioita hamaan tulevaisuuteen, koska savea tarvitsee kerralla vain ihan pikkuisen. Olin vakuutteluista huolimatta odottanut puhdistavan naamion jättävän iholleni edes pienesti kiristävän tunteen, joten olin ensimmäisen käyttökerran jälkeen ihan hämmästynyt siitä, kuinka pehmeä ihostani tuli. Pehmeä, ja aivan kuin olisi ollut jotenkin kirkkaampi tai kuulaampi vielä. Nappiostos siis, pitäisi vain muistaa käyttää tätä... (Ja kun joku kuitenkin miettii, niin toki tällaista varmasti saisi rumempaan pussiin pakattuna edullisemmin netistä. Oma savipussini maksoi vajaan kympin, ja paikallista toimijaa tukiessani sain kauniin pakkauksen lisäksi myös paljon hyvää mieltä. :) )

Body Melt -vartalovoin kanssa olin alkuun vähän huuli pyöreänä. Voide sisältää ainoastaan kaakaovoita, karitevoita, mehiläisvahaa ja manteliöljyä, ja on kylmemmällä säällä melko kovaa ja vahamaista. Testasin tuotetta ensimmäistä kertaa tietysti talvella, ja yritin aluksi käyttää sitä normaalin vartalovoiteen tapaan niin, että lämmitin voidetta ensin hiukan käsieni välissä. Ei onnistunut. Syystä tai toisesta minun oli vaikea saada öljymäistä tuotetta levittymään iholle, ja imeytymisessä tuntui kestävän ikuisuuksia.

Kesällä vastaavia hankaluuksia ei ole ollut, ja imeytymisongelma johtui todennäköisesti siitä, että käytin vartalovoita aluksi aivan liian paljon kerrallaan. Löysin viileillekin ilmoille nimittäin ratkaisun, kun mietin loppukeväästä apukeinoa kuiville kantapäilleni. Keksin levittää iholle ensin ohutta, emulsiomaisempaa vartalovoidetta, jonka päältä voitelin Body Meltillä. Toisen voiteen päälle kerrostettuna tuote levittyi täydellisen helposti, ja pehmitti jalkani nopeasti kesävalmiuteen. Rasvaisuutensa ja ravitsevuutensa puolesta tämä onkin parasta nimenomaan täsmähoidoksi ihon kuivimpiin kohtiin. Lisäksi ajattelin jatkossa käyttää voidetta tuomassa lisäpotkua jonkun toisen, kevyemmän voiteen rinnalla.

Tästä kylkiäisestä olen kiitollinen, sillä olisi varmasti osannut valita sitä itse. Manteli-kaura -palasaippua arvelutti ensin kovastikin - se on tehty pelkästään öljyistä ja kaurahiutaleista. En millään jaksanut uskoa, että saippua vaahtoaisi tai pesisi kunnolla, mutta noinpa vain taas pääsin yllättymään. Voin käsi sydämellä kertoa, että tämä on varmasti paras palasaippua, jota olen koskaan kokeillut. Noista kaurahitusista en suuremmin välitä, mutta muuten saippua on ihana. Vaahtoaa pehmeästi ja pesee hyvin, mutta todella hellävaraisesti. Tuoksu on mieto ja lempeä, eikä ihoa kiristä pesun jälkeen ollenkaan. Saippua sisältää kauran lisäksi oliiviöljyä, kookosöljyä, manteliöljyä ja karitevoita, jotka kaikki ovat luomutuotettuja.

Mustasaippuan kanssa en ole vielä päässyt sinuiksi. Olen kokeillut sitä pariin otteeseen suihkussa, ja suurimmaksi hankaluudeksi on osoittautunut tuo kierrekantinen peltipurkki. Saippuaisin käsin sen kanssa touhuaminen on välillä ollut aika kiukuttavaa.

Kuulemma marokkolaisen perinteen mukaisesti valmistettu, koostumukseltaan tahmean hunajamainen saippua on tehty vedestä, oliiviöljystä, kaliumhydroksidista, mehiläisvahasta ja eukalyptusöljystä. Tähän on lisätty myös hajustetta (limoneeni), liekö sitten tuoksunut alun perin niin kamalalle, että on ollut pakko? :D Valmiin tuotteen tuoksusta pidän kovastikin, eukalyptus tuo mieleen höyrysaunat ja kylpylät, ja kummallisesti sekä rentouttaa että virkistää yhtä aikaa. Oikeasti tuote on tarkoitettu käytettäväksi saunassa tai kylvyssä, ja sen tulisi antaa vaikuttaa iholla viitisen minuuttia ennen pois huuhtelemista. Näin mustasaippuan kuorivista ja syväpuhdistavista ominaisuuksista saa kaiken irti.

Joy Naturalin tuotevalikoima on vielä toistaiseksi melko suppea, mutta tässä tapauksessa laatu näyttää korvaavan määrän. Ainakin palasaippuaa ostan itse vielä varmasti lisää - muut tuotteet vaikuttavat niin riittoisilta, ettei niitä tarvitse ihan heti olla hankkimassa varastoon.

Onko Joy ehtinyt jo tulla tutuksi? Jos kiinnostuit, kannattaa tsekata myös nettikaupan lahjapakkaukset, niitä on monia, toineen toistaan kivempia.

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Riikinkukkona

Milläpä tässä nyt puolustautuisi? Kesä ja pitkästä aikaa uudelleen virinnyt meikki-innostus saivat sohimaan silmille miljoonaa väriä ja liimaamaan koristeeksi kaikkia mahdollisia härpäkkeitä. Mutta kylläpä kuulkaa vapautti. :D Meikki jäi paikoin vielä vähän suttuiseksi omaan makuuni, mutta tässä alkuillan kreiseilyssä oli nyt ilahduttavan paljon sitä samaa spontaania iloa kuin blogin alkumetreillä. Kiva huomata, että tästä harrastuksesta on edelleen myös henkireiäksi.

Kesän lisäksi väri-ilottelun vaikuttimena oli Urban Decaylta tänä vuonna ilmestynyt, hillittömän hieno Electric-paletti, jota en hölmöyksissäni tajunnut ostaa Barcelonan reissulta. Onneksi omistakin jemmoista kuitenkin löytyy samantyylisiä sävyjä millä lohduttautua. UD:n paletilla ovat meikkailleet muun muassa Martina ja Mirssiina - ihan mahtavia luomuksia molemmilla leideillä!

Itse palasin tässä meikissä jo hiukan nostalgisesti Coastal Scentsin 88 Shimmer -paletin pariin, ja jälleennäkeminen oli riemuisa! Sisänurkkaan ja liikkuvalle luomelle on poimittu paletista keltaista, omenanvihreää, turkoosia ja sinistä. Luomivaossa on mattaisempia värejä Manlyn 120 -paletista, miltei kulttisettiä jo sekin. Varjostukseen nappasin tummansinistä ja vaaleaa violettia, kulmaluun alle neonkeltaista. Tuon neonvärin kanssa ei kaikki mennyt ihan putkeen, kun lisäsin avuiksi alle voidemaista valkoista, eikä keltainen sitten häivyttynytkään niin kivasti kuin olisin toivonut. 

Costal Scentsin ja Manlyn kaveriksi päätin vielä sutia Urban Decayn mattamustaa Blackoutia (luomivako) ja pinkkiä Junkshow'ta. Ja koska tässä vaiheessa mikään ei enää riittänyt, otin mukaan myös vähän neonpinkkiä Manlyn paletista.

Koristeiksi vetäisin mustaa geeli-eyelineria, Red Cherryn ripset (# 13) ja vaaleanvihreitä strasseja (jostain askartelukaupasta). Papershelfin paperiset riikinkukkoripset (Small Peacock) olen saanut blogin kautta jo yli vuosi sitten, mutta ei ole aikaisemmin tullut kokeilluksi. Huomasin nyt näitä kuvia katsellessani, että ne olisi voinut liimata vielä lähemmäs silmää, mutta laitetaan ensi kerralla paremmin. :)

No, mitä mieltä olette? Parempi överit kuin vajarit, vai eikö?

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Top 5 kesätuoksut

Vaikka tykkään talvisin käyttää raskaita ja mausteisia tuoksuja, kesällä tekee mieli kevyempää. Lämpimään vuodenaikaan suosikkejani ovat kirpeän raikkaat sitrustuoksut tai kepeät kukkaishedelmäiset cocktailit (viikuna! mango!). Tänä kesänä olen selvästi kallistunut ensin mainittuihin, joskin mukana häilyy myös aavistus valkoisia kukkia. Mutta ihan vain vähän, sillä en ole vieläkään oppinut pitämään vahvoista kukkakimpuista. Ilman sitruksia tai muita piristeitä ne tuntuvat aina vain tunkkaisilta. Kokosin tähän postaukseen viisi kevät- ja kesäsuosikkiani kuluneelta vuodelta - kaikki ihan omanlaisiaan, mutta pieni punainen lanka taitaa välissä kiemurrella.

Dior Escale à Parati EdT

tuoksuryhmä: citrus
ainesosat/nuotit: petitgrain, sitruuna, pomeranssi, minttu, kaneli, palisanteri, punaiset marjat, tonkapapu

Diorin Escale à Parati lanseerattiin osaksi merihenkisten lomakohteiden inspiroimaa Cruise Collection -kokoelmaa vuonna 2012. Tämä ja Escale a Portofino ovat olleet omalla ostoslistallani siitä lähtien, ja nyt kesäalennusmyynneissä vihdoin tärppäsi, kun löysin pulloni Stockmannilta puoleen hintaan! 

Unisex-tuoksu avautuu tyrmäävällä sitrushyökkäyksellä, mutta myös minttu ja kaneli ovat mukana alusta alkaen. Mojito-fiiliksiltä ei voi välttyä, vaikka se nyt ei varsinaisesti huono asia olekaan. Kirpeyden laannuttua tuoksu on itse asiassa aika vahvasti kanelinen, minkä huomasin oikeastaan vasta haistellessani sitä tämän kuvauksen kirjoittamista varten. Voisi sopia raikkaaksi talvituoksuksi niille, jotka eivät niin perusta raskaista itämaisista. Fiilikseltään tämä muistuttaa jopa ikisuosikkiani, John Gallianon nimikkotuoksua, mutta paljon kevyempänä ja freesimpänä.

Kokonaisuudessaan tuoksu on raikas ja kuiva, tuo mieleen suolaisen merituulen ja hiekan. Outoudestaan huolimatta kaneli ja minttu toimivat hienosti keskenään, ja luovat tasapainoisen pohjan, jota sitrukset keventävät mukavasti. Lopulta tuoksu haalenee mausteisen puiseksi ja pehmenee, mutta säilyy silti ilmavana. Toimii hyvin myös kesäheilan iholla.

Sopii parhaiten lämpimään kesäiltaan rantakallioilla tai -terassilla.

Hermès Un Jardin en Méditerranée

tuoksuryhmä: floral aquatic
ainesosat/nuotit: mandariini, lime, sitruuna, appelsiininkukka, oleanteri, sypressi, viikuna, myski, seetri, kataja, pistaasi

Vuonna 2003 julkaistu Un Jardin en Méditerranée on ensimmäinen tuoksu Jean-Claude Ellenan luomassa neliosaisessa puutarhasarjassa, josta tahtoisin kerätä jokaikisen pullon. Supernero JC on aikoinaan mestaroinut kaikkien aikojen suosikkihajuveteni, eivätkä muutkaan miehen hengentuotteet yleensä ole jääneet pekkaa pahemmaksi.

Ensisuihkauksella tässäkin dominoivat sitrukset, mutta tuntu on heti alkuun hedelmäisempi kuin yllä mainitussa Diorissa. Molempia tuoksuja yhdistää samanlainen mielikuva raikkaasta merituulesta helteisenä päivänä, mutta ne ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaiset. Hermèsin tuoksun selkärankana on voimakas, vihreä ja mehukas viikuna, josta pidän ihan tavattoman paljon. Alun sitruksisuus katoaa yllättävän nopeasti, ja viikunaan alkaa sekoittua myös puutarhan muiden puiden tuoksuja. Tunnelma on vehreä kuin kasvihuoneessa - tuoksusta voi miltei aistia trooppista lähentelevän ilmankosteuden.

Sopii parhaiten auringon täplittämään, varjoisaan lehtometsään.

Jo Malone Nectarine Blossom & Honey

tuoksuryhmä: floral fruity gourmand
ainesosat/nuotit: mustaherukka, petitgrain, nektariini, vetiveri, persikka, luumu

Jo Malonen tuoksutalon tuotoksia sietäisi pian saada jo näiltäkin leveysasteilta, sen verran paljon ihastusta ne ovat ystäväpiirissäni herättäneet. Tunnetumpia Malonet ovat kotiseudullaan Brittein saarilla, mutta myymälöitä olen bongaillut jo useista muistakin maista. Minulla on kaapissani pari talvisempaa pikkupulloa sekä tämä yksi, ihanan herkullinen kesätuoksu.

Nectarine Blossom & Honey on mehukkaista mehukkain hedelmätarha, jossa seison vihreiden köynnösten ympäröimänä. Aurinko paistaa sieltä täältä lehvästön läpi, ja kun katson ylöspäin, näen kirkkaansinisen taivaan. Tuoksun alku on hyvin vihreä ja kokonaisfiilis nimenomaan mehukas. Makeutta on myös reippaasti, joten raikkaudessa tämä ei yllä kahden edellisen tasolle. Tuoksu on kuitenkin erittäin miellyttävä (rohkenisin jopa sanoa, että valloittava), ja olen saanut siitä kehuja useaan otteeseen.

Tätä tuoksua kannattaa myös yhdistellä. Yksinään se voi ajoittain olla turhankin lempeä, mutta toimii loistavasti johonkin kuivempaan yhdistettynä.

Sopii parhaiten kesäniitylle kukkaseppeleiden sitomiseen.

Yves Rocher Secrets d'Essences Neroli

tuoksuryhmä: floral
ainesosat/nuotit: pomeranssi, petitgrain, neroli, appelsiininkukka, myski

Yves Rocherin Secrets d'Essences -sarjaan vuoden 2013 keväällä ilmestyneen Nerolin sain itselleni tuoksun lanseeraustilaisuudessa, ja ihastuin siihen päätä pahkaa jo viime kesänä. Olin viime vuonna kirjoittamassa tästä omaa postausta, kuvatkin olin jo ottanut, mutta kiireessä se sitten taas jäi. Neroli on ehkä universaaleimmin imarteleva tuoksu, jonka tiedän. Tarkoitan tällä sitä, että jos minua pyydettäisiin suosittelemaan tuoksua ihmiselle, jota en tunne, suosittelisin ehdottomasti ja hetkeäkään epäröimättä tätä.

Appelsiininkukka yksinään on usein vähän mitäänsanomaton. Tässä tuoksussa siihen on nerokkaasti yhdistetty pehmeää neroliöljyä, appelsiinipuun lehdistä saatavaa raikasta petitgrainia sekä kirpakkaa pomeranssia, joka avaa hajuveden tuoksun herkullisen marmeladisena. Neroli on siis myskiä lukuun ottamatta koottu pelkästään yhden kasvin eri osista saatavista uutteista ja öljyistä, ja lopputulos on mykistävä.

Tuoksu on samaan aikaan nuorekas ja aikuinen, viaton ja viettelevä, turvallinen ja persoonallinen. Aika paradoksi. Sain tästä viime kesänä kovasti kehuja bloggaajakollegoilta, joten hyväksyntää on tullut vaativiltakin neniltä. :) Voin oikeasti varauksetta suositella tätä kenelle tahansa, tuoksusta on erittäin vaikea olla pitämättä.

Sopii parhaiten juhannustaikoihin. 

L'Occitane en Provence Verveine

tuoksuryhmä: floral (itse heittäisin kyllä sitrustuoksujen ryhmään)
ainesosat/nuotit: ruusu, pelargonia, sitruunaverbena, sitruuna

Täytyy ihan aluksi tunnustaa, etten huomannut tässä tuoksussa olevan kukkaisia nuotteja, ennen kuin kävin kurkkaamassa lisätietoa Fragranticasta. Nyt kuin oikein pinnistän ja nuuhkin, niin kyllä sieltä häivähdys ruusua erottuu. Ja aavistus makeaa pelargoniaa, kyllä vain. 

Mutta jos ei varta vasten lähdetä kikkailemaan, L'Occitanen Verveine on silkkaa sitrusta. Kuin suihkuttelisi iholleen tavallista kirpeämpää sitruunamehua. Verbenan ansiosta tässä toki on vihreä, vähän puisevakin pohja, mutta jos et pidä sitruunasta, on ihan turha vaivautua. Tuoksu on ihan mahtavan pirteä ja raikas, täydellinen kesään! Ei yhtään sellainen pesuainesitruuna, vaan aitoa tavaraa. Ainoa miinus tulee lyhyestä kestosta, sillä tämä häviää iholta salamannopeasti.

Sopii parhaiten tivoliin, limonadikojun pystyttämiseen.

* * *

Millainen on sinun kesätuoksusi?

Tuoksujen ryhmittely ja nuotit: fragrantica.com.
b:section-contents id='footer-2-2'/>