sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Matkahaalinta

Palasin toissapäivänä etelänmatkaltani, ja tässä laukkuja purkaessani ajattelin samalla näyttää reissusta mukaan tarttuneita ostoksia. Ennalta arvattavasti shoppailin eniten Sephorassa, minkä lisäksi nappasin lentokentän duty freesta mukaani pari tuoksupakkausta. Barcelonasta kosmetiikkaa etsivälle voin suositella Rambla de Catalunyalla olevan Sephoran lisäksi ainakin El Corte Inglesin (Placa de Catalunya) kosmetiikkaosastoa sekä Maremagnum-ostoskeskusta (rannassa, satama-altaaseen rakennetulla nimekkeellä). Viimeisestä löytyvät Kikon ja Flormarin myymälät sekä pieni kosmetiikan sekatavarakauppa, joka myi muun muassa NYXiä ja Sleekiä. Koska Kikoakin saa tätä nykyä tilattua Suomeen, ja läkähdyttävän kuuma sää söi suurimman osan ostoshaluistani, en itse poiminut noista pikkuliikkeistä mitään.

Urban Decayn viime syksynä julkaistun Naked 3 -paletin kanssa arvoin kaikista pisimpään. Rakastan UD:n luomivärejä, mutta yhtään uutta nappia en tietenkään tarvitsisi. Päädyin silti kaupassa pyyhkäisemään paria sävyä sormiini, enkä sen jälkeen oikein enää voinut perääntyä. Ihania. Ennestään minulla on Naked-paleteista se ensimmäinen, mutta kakkonen puuttuu, kun en julkaisuhetkellä ollut siitä niin innoissani. Nyt vähän himottaisi sekin... Mielestäni tämä kolmonen on sävyiltään ehdottomasti kaunein, ja punertavat värit sopivat hyvin sinisten silmieni kanssa.

Myös vuosi sitten lanseeratut Revolution Lipstickit ovat olleet ostoslistallani siitä lähtien, kun näin niistä ensimmäiset swatchit ja blogiarviot. Naked on sävyltään lämmin, vaaleanpunainen nudepuna, jollaista minulta ei ihme kyllä vielä löytynyt. Muutkin tarjolla olleet sävyt olisivat olleet herkkuja, mutta ajattelin nyt ensin testata tämän ja miettiä sitten, tarvitsenko useampia. Kokeilin punaa yhtenä iltana, ja levittyvyys sekä tuntuma olivat erinomaisen hyviä. Kestävyydestä en osaa sanoa, kun en ehtinyt juuri peilailla illan mittaan. Metallinen hylsy on todella kaunis ja mukavan raskas. Korkki ei tosin napsahda sulkeutuessaan, mistä ihan pieni fiilismiinus. Hyvin se kiinni pysyy, mutta hyvä korkin napsaus on tärkeä ominaisuus, tiedätte varmasti mistä puhun. ;)

Narsin Pro Prime -meikinpohjustaja (tässä Pore Refining -versio) oli tavallaan heräteostos, tavallaan ei. Etsin siskolleni tuliaisiksi hyvää primeria, ja muistin kuulleeni kehuja tästä. Ostin sitten yhden itsellenikin, koska koostumus vaikutti tosi hyvältä. Tuote on ohutta, miltei vesimäistä, ja imeytyy todella nopeasti. En ole oikein osannut käyttää pohjustustuotteita kasvoille, kun kaikki ovat usein niin paksuja ja silikonisen tuntuisia. Tämä ei. Oikein miellyttävä tuttavuus, joka piti meikin paikoillaan ihan hyvin, vaikka koko naama oli sulaa helteessä.

Chanelin voidemainen aurinkopuuteri Soleil Tan de Chanel on ollut toivelistallani kaikkein pisimpään. Bongasin tuotteen Pixiwoon videoilta heti samana vuonna kuin he aloittivat youtube-kanavansa. Eli joskus vuoden 2009 kieppeillä, muistaakseni. Nyt olin viimein päättänyt hankkia tämän, mutta sekä Helsinki-Vantaan lentokentällä että Sephorassa myytiin eioota. Onneksi löysin yhden El Corte Inglesiltä, purkki on sittemmin tehnyt minut valtavan onnelliseksi. Voidemaisista poskipunista innostuneena en enää pelännyt voidemaista rusketustakaan, vaan käytin tätä heti ostopäivänä, ja olen käyttänyt joka päivä sen jälkeen. Vastaisuudessa en aio vaivautua edes yrittämään puuterimaisilla poskipunilla ja aurinkopuutereilla meikkaamista hellesäässä. Tuloksena ovat vain laikukkaat posket koristeltuna siellä täällä valuvilla punaruskeilla hikinoroilla. Voidemaiset tuotteet pysyvät niin paljon paremmin, ja jälki on kivan luonnollinen.

Guerlainin ihanasta Aqua Allegoria -tuoksusarjasta minulla on ennestään yksi täysikokoinen pullo, mutta olen jo kauan tahtonut kokeilla muitakin sarjan hajuvesiä. Ostin paluumatkalla lentokentältä neljän miniatyyripullon setin, jossa on 7,5 ml kutakin tuoksua. Pakkauksessa olivat mukana pirtsakan limentuoksuinen Limon Verde, hedelmäinen ja raikas Mandarine Basilic, kepeän vihreä Herba Fresca sekä makean kukkainen Flora Rosa. Näistä täytyy vielä joskus kirjoittaa ihan oma postauksensa, kaikki ovat aivan upeita! Nimen perusteella Flora Rosa vähän arvelutti, mutta se ei olekaan puhdas ruusutuoksu, vaan enemmän kirpeän marjainen. Muista tiesin pitäväni jo ennen kuin edes pääsin haistelemaan.

Koska olen hulluna miniatyyreihin (ja hajuvesiin, mutta ei puhuta nyt siitä), täytyi lentokenttämyymälästä ottaa mukaan vielä toinenkin setti. Cacharelin tuoksuja en ole koskaan käyttänyt, mutta niitä kutkutti kokeilla. Lähes kaikki pakkauksen hajuvedet ovat omalla tavallaan klassikkoja, kukkainen Anaïs Anaïs ja etunenässä (no pun intended). Sen lisäksi paketista paljastuivat kukkais-hedelmäinen Amor Amor, samasta tuoksusta myöhemmin tehty itämaisempi flanker Amor Amor Forbidden Kiss, myskinen, kevyt Noa sekä voimakas itämainen LouLou hauskassa kasaripullossaan.

Siinäpä tärkeimmät tuliaiset. Purkkihulluna ratsasin toki myös Mujin, josta hamstratuista pikkupakkauksista voisin ehkä vielä kirjoittaa myöhemmin, kun kuitenkin liittyvät aiheeseen. Nyt riennän puunaamaan itseäni, sillä illalla on leffateatterissa treffit Monty Pythonin kanssa.

Millaisia lomaostoksia sinä olet tehnyt?

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Auringon alle

Olen lähdössä tänään Barcelonaan. Aloin kevään mittaan haaveilla pakomatkasta johonkin itselleni tuntemattomaan kaupunkiin, jossa saisin haahuilla päämäärättä ja olla rauhassa omine ajatuksineni. Katalonian pääkaupunki vaikutti tähän tarkoitukseen kaikin puolin sopivalta, joten painelen sinne. Mies lennähtää samaan aikaan työmatkalle eri puolelle Eurooppaa, niin ajoituskin on aivan oivallinen.

Tuossa pakkaillessani bongasin pari aurinkosuojatuotetta, joita olen käyttänyt jo pitkästi toista kesää, mutta niitä ei ole vielä näkynyt täällä blogin puolella. Olen vähän jahkaillut näistä kirjoittamisen kanssa, sillä tuotteita saa pääasiassa vain kauneushoitoloista, jolloin ne vaikeahkon saatavuutensa lisäksi ovat todennäköisesti melko hintavia. Hyviä aurinkosuojia kun saa marketeistakin. 

Sain Mary Cohrilta kasvoille tarkoitetun aurinkovoiteen sekä suojasuihkeen vartalolle. Molemmissa on suojakerroin 30, ja suoja sekä UVA- että UVB-säteitä vastaan. Totta puhuen, en ymmärrä näistä suojakerroinasioista kovin paljoa, koska en yleensä juuri hengaile auringossa. Sen tiedän, että suoja-aineita on kahdenlaista tyyppiä (kemiallisia ja niitä valoa heijastavia) ja mitä korkeampi suojakerroin sen parempi. Noin karkeasti yleistäen. Näistä tuotteista molemmat ovat estäneet ihoani palamasta, eli toimivat tarkoituksessaan hyvin.

Kasvovoiteen suhteen odotukseni olivat korkealla, sillä olin kaivannut kesäksi hyvää kasvovoidetta korkealla suojakertoimella. Tuubi on lopulta jäänyt melko vähälle käytölle, koska käytän kesälläkin useimmiten suojakertoimellista meikkivoidetta, enkä ole kokenut tarvitsevani kasvoille enää erillistä suojaa. Tämä siis Suomen kesässä ilman auringonpalvontaa, rantalomalla tilanne olisi varmasti toinen. Tuotteen tuoksu on erittäin miellyttävä, sellainen makea ja aurinkovoidemainen, joka saa heti biitsitunnelmiin. Valitettavasti se vain on kasvoille jätettävään voiteeseen vähän liian voimakas. Ottaisin tuotteen mieluummin hajusteettomana, jotta sen parfyymeja ei tarvisisi nuuhkia koko päivää.

Voide levittyy liukkaasti, imeytyy nopeasti, eikä kasaannu iholle valkoisiksi laikuiksi. Hiukan tahmaisen pinnan tämä jättää, mutta toimii kuitenkin ihan hyvin meikin alla, ellei iho ole kovasti rasvoittuva. Kolmenkymmenen millilitran tuubin saa ahkerammalla rasvaamisella varmasti käytettyä yhden kesän aikana, mutta minulla tämä on ollut käytössä toissakeväästä asti. Luotan kuitenkin siihen, ettei mekaaninen (valoa heijastava) aurinkosuoja menetä tehoaan aivan heti, ja aion käyttää tuotteen surutta loppuun. Ainesosaluettelon (löytyy täältä) perusteella en osaa sanoa, mitä kemiallisia suoja-aineita tässä on, mutta valoaheijastavuus ainakin on silmin nähtävissä. 

Vartalosuihke on ollut ahkerammassa käytössä, laitan sitä joka kerta kun menen ulos aurinkoon. Tuoksu on sama kun kasvovoiteessa, mutta vartalolla paljon mukavampi haisteltava. Spray on hienojakoista ja tuntuu kuivalta, mutta jos tuotetta suihkuttaa paljon yhteen kohtaan, tuntu on öljyinen. Suihkutusmekanismi on tosi toimiva: sormella ei tarvitse painaa erityisen voimakkaasti, ja suihku on tasainen, vaikka pulloa pitelisi ylösalaisin. Omalla kohdallani ainoa miinus tulee tuotteen silikonisuudesta, ja sekin vain siksi, että lattiat tulevat liukkaiksi, jos tätä suihkuttaa muualla kuin kylpyhuoneessa. :)

Matkustaminen oli oikeasti vain aasinsilta näistä tuotteista kirjoittamiseen, sillä matkustan pelkillä käsimatkatavaroilla, enkä voi ottaa tuota spray-pulloa mukaani. Pakkasin pienempään puteliin uutta aurinkosuojaa, jota en ole vielä aikaisemmin kokeillut. Ihanan tuoksuista sekin, raportoin käyttökokemuksista ehkä myöhemmin.

Onko sinulla luottotuotetta aurinkoon? Millä suojakertoimella?

Ja hei, Barcelona-vinkkejä saa jakaa myös!

torstai 10. heinäkuuta 2014

Kootut selitykset ja kesälemppari

Huhheijaa! Enpä muista aikaisemmin olleeni näin pitkään poissa blogien parista, etenkään omastani. Edellisen postauksen jälkeen olen tehnyt oikeastaan vain töitä, enkä ole juuri ehtinyt harrastaa muuta kuin kesälomasta haaveilua. Joka vihdoin on täällä, jei!

Tahattoman blogitauon aikana ehdin myös jo miltei ahdistukseen saakka analysoida itseäni bloggaajana, kauneusblogien nykytilannetta ja omaa suhdettani purkkimafiaan eli kotimaiseen blogiyhteisöön. Tajusin alkaneeni vähän ahdistua kaikista kokkareista ja kekkereistä, postituslistoista ja tiedotespämmistä sähköpostissani. Jokainen tapaamani kauneusbloggaaja on poikkeuksetta ollut ihanaa, lämmintä ja ystävällistä seuraa, mutta en ole koskaan ollut kotonani PR-tilaisuuksissa paperikassi kädessä. Aluksi ilmaiset purkitkin olivat vain kivoja ja jänniä, mutta nurkissa lojuessaan ne ovat aina pidemmän päälle alkaneet ahdistaa.

Vaikka en ole koskaan suostunut sellaiseen blogiyhteistyöhön, jossa minulta bloggaajana on edellytetty jotain tai haluttu minun kirjoittavan korvausta vastaan, blogi oli jossain vaiheessa päässyt ajautumaan aika kauas siitä, mitä se oli heinäkuussa 2009. Olen halunnut säilyttää aidon innostuksen sekä kirjoittamista että käsittelemiäni aiheita kohtaan, mutta yhtäkkiä huomasin blogin alkaneen aiheuttaa myös syyllisyyttä. Ei ehkä paras fiilis, jota harrastuksestaan voisi saada. Harmitti, kun en töiltäni ehtinyt blogin ääreen kuin kerran, pari kuukaudessa. Postipaketit ja goodiebagit alkoivat myös tuskastuttaa, kun kaikista tuotteista ei kiinnostanutkaan kirjoittaa, tai ne eivät sopineet minulle. Tai en muuten vain ehtinyt. Kukaan ei tietenkään kysellyt postausten perään, mutta tiesin toki, että sellaisia olisi toivottu.

Toisin sanoen, hengähdystauko teki hyvää. Yritän vastedes olla ahdistumatta, ja tehdä vain sellaisia blogijuttuja, joista saan iloa ja hyvää mieltä. Kirjoittaa silloin kun siltä tuntuu, ja vain aiheista, joista en millään malta olla kertomatta. Kuten nyt esimerkiksi tästä poskipunasta.

Aiemmin kesällä hihkuin blogin FB-sivulla, kun olin mielestäni löytänyt maailman parhaan kesäposkipunan. Ja vielä omasta meikkilaatikostani! Ostin Narsin Cactus Flowerin jo viime vuoden keväällä, mutta aloin käyttää sitä vasta tänä kesänä. Tämä siksi, että olen aina pelännyt voidemaisia poskipunia, koska en ikinä ole saanut niillä kaunista jälkeä. Sormilla taputtelemalla puna ei ole levinnyt tasaisesti eikä häivyttynyt nätisti, ja sen levittäminen on aina saanut myös alla olevat meikkikerrokset liukumaan edestakaisin, jolloin lopputulos on ollut ikävän laikukas.

Koska Cactus Flower on voidemaiseksi poskipunaksi kuivahko, keksin kokeilla levittää sen tavallisella poskipunasiveltimellä. Töpöttelen punan paikoilleen pehmeällä ja tiheällä sudilla, ja se levittyy ja häivyttyy kuin unelma! Jäljestä tulee läpikuultava, tosi hehkuva ja luonnollinen. Olen sittemmin kokeillut tätä levitystapaa mös muihin voidemaisiin puniin, ja onnistuneesti käyttänyt muutamaa huulipunaakin poskipunana. Toimii joka kerta, tumpelo on onnellinen. :)

Kullanhohtoinen korallinsävy on pakkauksessaan ja swatchissa aika hurjan näköinen, mutta iholla keveä ja kaunis. Valitettavasti minulla ei ole tätä epätarkkaa vessapotrettia parempaa todistusaineistoa, mutta ehkä kuvasta saa jonkinlaisen käsityksen. Aion kesälomareissulla taatusti kurkkia läpi muutkin Narsin voidemaiset punat - niin ihastunut olen tähä kaktuksenkukkaani!

En uskalla luvata mitään, mutta toivon saavani loman myötä uutta intoa tämän pikku palstani ylläpitoon. Mukavaahan tämä bloggaaminen kuitenkin on - kirjoittamista oli oikeasti ehtinyt jo tulla ikävä. Hauskoja heinäkuisia päiviä teille, jotka täällä vielä pyöritte!
b:section-contents id='footer-2-2'/>