maanantai 31. tammikuuta 2011

Simsalabim

Sain hajusteettomia ja hypotuoksuisia (eivät sisällä allergisoivia hajusteita) hius- ja hygieniatuotteita valmistavalta suomalaiselta Sim Finlandilta kokeiltavaksi Young Face Mask -kangasnaamion, jonka avulla ihosta luvataan tulevan "pehmeä, raikas ja eloisa jo 10 minuutissa". Vaikuttavina aineina naamiossa ovat ryppyjä ehkäisevä ja häivyttävä hyaluronihappo sekä C- ja E-vitamiinit, jotka antioksidantteina suojaavat hapettumisen aiheuttamilta vaurioilta. Mukana on myös kosteuttavaa ja rauhoittavaa aloe veraa.Kiinnostuin tuotteesta, koska en ollut aikaisemmin kokeillut kangasnaamioita ja sisältö kuulosti lupaavalta. Kotimaisuus on tietenkin myös plussaa. Sain pakkauksen, jossa on 12 yksittäispakattua naamiota sekä 100 ml pullo kasvovettä, jolla tabletin muotoon puristetut naamiot kastellaan. Kasvovettä kaadetaan naamiopakkauksen koloon, jossa kangas imee nesteen itseensä ja turpoaa käyttövalmiiksi naamioksi. Pakkaustekstissä neuvotaan täyttämään kolo kokonaan, mutta todellisuudessa 2/3 riittää. Pulloon jäävän ylimääräisen kasvoveden voi myöhemmin käyttää pois normaaliin tapaan. Pientä askartelua käyttö siis vaatii, mutta itse ainakin pidän näpertelystä. :) Kangasnaamio on helppo avata ja levittää kasvoille, vaikutusajaksi riittää edellä mainittu 10 minuuttia.

Naamiota mainostetaan myös virkistävänä, se on kuulemma "loistava tuote raskaan työpäivän, valvotun yön tai matkustuksen aiheuttaman rasituksen jälkeen". Koska kyseessä on kuitenkin erityisesti herkälle iholle soveltuvana markkinoitu tuote, en ollut ollenkaan varautunut naamion aiheuttamiin tuntemuksiin. Se nimittäin todella virkisti. Naamion sisältämät mentoli ja kamferi viilensivät ihoa erittäin voimakkaasti, kylmyys tuntui jo melkein epämiellyttävältä. Vähän kuin olisi dipannut päänsä piparminttusuuvedellä täytettyyn ämpäriin. Huurut kirvelivät silmiä ja menivät henkeen, mutta kieltämättä kyllä virkistyin. :D Naamion pistellessä ihollani pelkäsin kasvojeni muuttuvan suureksi tomaatiksi, mutta kymmenen minuuttia sinniteltyäni totuus oli onneksi toinen. Ihoni näytti virkeämmältä ja tasaisemman väriseltä, saattoipa tuo vähän pehmentyäkin. Eli käyttökokemuksen epämiellyttävyydestä huolimatta lopputulos oli varsin mukava.

Pitkäaikaisemmista tuloksista minulla ei ole vielä kokemusta, en nimittäin ole vielä uskaltanut kokeilla naamiota toista kertaa. Ensimmäisen kerran jälkeen iho oli ehdottomasti "raikas ja eloisa", eikä naamio ärtsystä luonteestaan huolimatta ainakaan kuivattanut ihoa. Tuote lunastanee paikkansa pitkäksi venähtäneiden iltojen jälkeisinä aamuina, kun nuutunut olemus täytyisi ripeästi saada virkoamaan. Voin suositella erityisesti ihmisille, jotka haluavat ihonhoitotuotteiltaan jotain konkreettista. Varsinainen extreme-naamio. :)

Young Face Maskia myyvät valtuutetut apteekit, parturi-kampaamot ja kauneushoitolat tammikuusta 2011 alkaen. Kahdentoista naamion pakkauksen ovh on melko suolaiset 59 euroa, mutta esimerkiksi Yliopiston Apteekin nettisivuilta näyttäisi irtoavan kympin halvemmalla.

Edit. Olen sittemmin huomannut naamion loistavaksi avuksi pitkäksi venähtäneen juhlimisen jälkeisiin "väsyneisiin" aamuihin. Todellinen pelastaja!

* * *

I got to test a face mask that turned out to be something completely different from what I'd expected. Sim Finland's fragrance free and hypo-allergenic products are especially for sensitive skin, but the effect I got from this mask was as far from sensitive as one can possibly get. It's really refreshing, though. :) Felt a bit like dipping your head into a bucket of mouthwash.

lauantai 29. tammikuuta 2011

Art Supplies

Hämmästelin vuodenvaihteen tienoilla postiluukusta tipahtanutta kirjekuorta, jonka sisällöksi oli kirjattu "art supplies". En muistanut tilanneeni taiteilijantarvikkeita enkä ainakaan olisi osannut odottaa niiden saapuvan pienessä kuplamuovikirjekuoressa.No, kuoressa oli kyniä, ja voihan niitä tietynlaiseen taiteiluun käyttää. Nämä Milanin kynät jäivät kaivelemaan, kun omaa tyhmyyttäni/laiskuuttani missasin ne reissussa ollessani. Onneksi niitä löytyi myös Cherry Culturesta. Milani on muutenkin omissa silmissäni vahvasti nousemassa edullisten meikkien kärkikastiin, vaikkei minulla toistaiseksi ole kokemusta kovin monesta tuotteesta. Noin vuosi sitten rakastuin monikäyttöisiin Glimmer Stripes -paletteihin, ja myös nämä kynät valloittivat sydämeni oitis.Liquif Eye -silmämeikkikynissä on viisi eri sävyvaihtoehtoa, joista tilasin kolme (sävyjen nimet mielikuvituksellisesti Silver, Gold ja Brown). Kynät ovat pehmeitä ja liukuvat iholla kevyesti, mutta jälki on silti voimakasta ja pysyy paikoillaan todella hyvin. Väriä ei saa iholta hieromallakaan, poistamiseen tarvitsee ehdottomasti vedenkestävän silmämeikinpoistoaineen. Kynät pärjäävät koostumuksensa puolesta helposti esimerkiksi MACin Pearlglide-kynille, mielestäni ovat jopa vähän parempia. Yhdellä kynällä on hintaa noin neljä euroa, joten ainakin siinä mielessä ero on selvä. :) Kaksi muuta värivaihtoehtoa olivat musta ja todella kauniin värinen turkoosi.Lip Flash -kynät ovat kiiltopunia, jotka ovat käytössä osoittautuneet sekä kestäviksi että hoitaviksi. Ne tuntuvat huulilla kuivahtaneelta, pikkuisen tahmaiselta huulikiillolta ja pitävät huulet pehmeinä pitkään. Ei varmaan tarvitse erikseen mainita, että myös sävyt ovat upeita ja intensiivisiä. Kuulin ja luin näistä kehuja muun muassa Coran videolta ja Scrangien blogista, ja liityn nyt itse ylistäjiin ilomielin. Kevyen koostumuksen ansiosta jälleen mahtava tuote huulipunakammoisille! Kuvassa sävyt vasemmalta oikealle: fuksianvärinen Flashy, vaaleanvioletin ja pinkin välimuoto In a Flash, kirkkaanpunainen Hot Flash ja luumunvärinen, sinisellä kimalteella terästetty News Flash. Värivaihtoehtoja oli vielä neljä lisää.Kuvat voisivat oikeastaan puhua puolestaan. Tässä Flashy.In a Flash.Hot Flash.News Flash.

Onko sinulla suosikkeja Milanin valikoimista? Tai jotain mitä haluaisit kokeilla?

* * *

These Milani goodies arrived in my mailbox labeled as "art supplies". Well, they are pencils, after all. Liquif Eye pencils are amazingly soft and pigmented but stay on really well (you'll actually need quite an effective eye makeup remover). Lip Flash pencils feel light but are really moisturising. They also have fabulous staying power and the colours are gorgeous.

torstai 27. tammikuuta 2011

Tyttöjen väri

Toinen ehdotukseni maanantaina mainitsemaani meikkikilpailuun oli vaaleanpunainen, ikään kuin kontrastina jyrkälle mustalle meikille. Vaaleanpunaista palkintoa havitelleiden ehdotusten teemana oli Make Me Blush, ja noudatin tuota ohjenuoraa vähän turhankin kirjaimellisesti. Halusin luoda nukkemaisen söpön, pinkillä hattaralla kuorrutetun meikin, jossa kuitenkin olisi vähän särmää.Meikin painopiste oli överiksi vedetyssä poskipunassa, jonka levitin ohimoille asti. Harmittaa, etten osannut kuvata meikkiä niin, että punaposket olisivat näkyneet oikealla tavalla. :( Voimakkain pinkki väri (Pure Luxen luomiväri Bloom) näkyy kyllä tarpeeksi, mutta sen ympärillä häivytyksessä käyttämäni sinertävä, vähän hailakampi vaaleanpunainen (saman merkin Bubblegum) ei oikeastaan erotu ollenkaan.Pinkit kulmat ja strassit ovat silmämeikin "juttu", luomivärin kanssa menin yksinkertaisella linjalla. Kulmat piirsin normaaliin tapaan harmaanruskealla kulmakynällä, painelin vain päälle poskipunana käyttämääni Bloomia. Pidän itse tuollaisesta läpikuultavasta väristä, joka on asteen kesympi kuin kokonaan pinkit kulmat. Luomiväri on vaaleanpunaiseen shiftaava helmiäisvalkoinen, olen törmännyt vastaaviin aika monella merkillä. Omani löysin Coastal Scentsin 88 Ultra Shimmer -paletista. Levitin väriä koko liikkuvalle luomelle, silmän sisänurkkaan ja vähän kulmaluullekin. Strassit ovat Make Up Storen (Bubblegum) ja ripset Red Cherryn (yläripsissä numero 99, alaripsissä 27).Bloom-luomiväri osoittautui melkoisen monikäyttöiseksi - meikkasin sillä huuletkin! Vaaleampi, korallinen sävy on Fyrinnaen ihana Titania. Käytin huulimeikissä vain näitä kahta luomiväriä, koska halusin pehmeän utuisen, puuterimaisen lopputuloksen.

* * *

My other entry for the makeup contest mentioned on Monday was pink. I wanted to create something cute and candy flossy but a bit edgy at the same time.

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Limaista ja ällöttävää

Ehkä houkuttelevin otsikko ikinä. :D

Kävin toissaviikolla hakemassa luontaistuotekaupasta uuden kasvovoiteen (Weledan Calendula Face Cream, sittemmin todettu käytössä todella mainioksi herkälle talvi-iholle!) ja pyysin samalla näytteitä Natura Median Baba de Caracol -sarjan tuotteista, tuttavallisemmin etanavoiteista.Kuulin näistä ihmeaineista ensimmäisen kerran vajaa vuosi sitten, mutta en ällötykseltäni ollut päässyt tekemään lähempää tuttavuutta purkkien kanssa. En inhoa mitään eläimiä niin paljon kuin etanoita (ja toukkia). Pari kesää sitten sain hysteerisen kohtauksen mansikkapellolla sateen jälkeen, kun löysin pari pienen herneen kokoista etananpoikasta lehden alta enkä ole voinut poimia mansikoita enää sen jälkeen. Käärmeet, hämähäkit, torakat ja muut ohitan olankohautuksella, mutta jo etanoiden ajatteleminen saa ihoni kananlihalle. Kaikki voiteista lukemani oli kuitenkin sen verran vakuuttavaa tekstiä, että kammosta oli päästävä yli.Baba de Caracol -tuotteiden vaikuttavana aineena on etenaseerumi (Helix Aspersa extract), joka käsitykseni mukaan on sitä limaa (toivottavasti sentään jotenkin käsiteltynä, iyh), jota ällötykset erittävät suojatakseen omaa ihoaan. Nehän voivat kuulemma muina etanoina liukua vaikka veitsen terän päällä eikä mahassa näy suojaliman ansiosta jälkeäkään. Liman ihoa uudistava vaikutus hoksattiin, kun syötäväksi kasvatettuja etanoita käsitelleet etanafarmin työntekijät huomasivat käsiensä ihon pehmenneen ja arpien haalenneen.

Netin keskustelupalstoilla hehkutetaan etanaseerumin parantaneen niin atooppisen ihon kuin aknenkin, ja kaupan täti kertoi samaa omasta vaikeasta ihottumastaan. Olin silti suhteellisen skeptinen ennen kuin pääsin testaamaan tuotteita itse. Sain näytteet sekä päivävoiteesta että seerumigeelistä, jossa inhan etanaliman pitoisuus on huomattavasti suurempi kuin voiteessa.

Näytteistä riitti päivittäisessä käytössä noin viikoksi, mutta huomasin eron (tai ainakin olin huomaavinani) ihossani jo ensimmäisen käyttökerran jälkeen! Tietysti mukana on myös paljon toiveikkuutta ja halua nähdä muutoksia, mutta mielestäni suuni ja nenäni ympärillä talvisin kukoistava punainen ihottuma rauhoittui ensimmäisen viikon aikana silminnähden. Muita varsinaisia iho-ongelmia minulla ei tällä hetkellä onneksi ole, mutta muutamia punaisia finniarpia kasvoistani löytyy. Niissä en vielä kahden viikon käytön jälkeen ole huomannut suurta eroa, mutta kaiken kaikkiaan ihoni vaikuttaa tätä nykyä kirkkaalta ja hyvinvoivalta.Koska olin juuri ostanut uuden kasvovoiteen ja etanavoiteen INCI näytti huomattavasti pidemmältä ja epäilyttävämmältä kuin seerumigeelin vastaava, tilasin purkillisen geeliä Hyvinvoinnin Tavaratalosta. Kaikki Natura Median etanaseerumituotteet ovat melkoisen hintavia, joten päädyin siitäkin syystä ostamaan vain yhden purkin molempien testaamieni sijaan. Geelin seerumipitoisuus on 35 % (INCIssä ensimmäisenä!) ja toisena vaikuttavana aineena on ihoa kosteuttava aloe vera. Geeli on kirkasta ja jäykähköä, ja ainakin itseäni limamielikuvat vaivaavat vielä. :( Onneksi purkissa ei sentään ole samanlaista kotilon kuvaa kuin pahvipakkauksessa.

Uutena kosmetiikkatuotteena etanaseerumin vaikutuksia ei ole vielä tutkittu kattavasti, joten mahdollisista riskeistä ei juuri ole tietoa. Koska en ainakaan tietääkseni ole millekään allerginen, olen yleensä ollut melko luottavainen aina kun kyseessä on suoraan luonnosta saatava myrkytön aine. Seerumista on löydetty ihoa uudistavia ja hoitavia aineita, muun muassa allantoiinia, kollageenia, elastiinia ja glykoliinihappoa. Alla vielä valmistajan laatima lista etanaseerumituotteiden hyvistä puolista:
  • Uudistaa ihoa ja ehkäisee ihon ennenaikaista vanhenemista
  • Häivyttää arpia, ryppyjä ja maksaläiskiä ja ehkäisee niiden muodostumista
  • Korjaa auringon aiheuttamia ihovaurioita
  • Ehkäisee aknea ja ihotulehduksia
  • Edistää haavojen paranemista
  • Korjaa selluliittivaurioita
  • Ravitsee tehokkaasti ihosoluja ja estää solukuolemia
* * *

Against all odds (and my personal disgust) I have been loving my new skin serum with Helix Aspersa extract. Garden snail, that is. The snail serum is said to reduce the appearance of scarring and pigmentation, accelerate the renewal of skin cells and thus help with acne, eczema and other skin conditions. I don't have any major issues with my skin at the moment, only a light rash due to the harsh winter climate, but my skin tone has clearly become more even after two week's use.

maanantai 24. tammikuuta 2011

Lempivärini ei ole väri

Bubblegarm-blogissa starttasi pari viikkoa sitten (ja päättyi tänään) Sigman sponsoroima meikkikisa, jossa tehtävänä oli luoda "a photographic makeup look" käyttäen valitsemaansa väriä. Värivaihtoehtoja oli neljä, palkintoina olevien sivellinsettien mukaisesti. Olen pitkään suunnitellut hankkivani hinta-laatusuhteeltaan hyväksi kehuttuja Sigman siveltimiä, mutta valinnan vaikeus ja tullirajat (haluaisin tietenkin isoimman ja kalleimman paketin :D) ovat toistaiseksi saaneet pidättäytymään ostoksista. Tartuin siis innolla haasteeseen ja sain viikonloppuna aikaan kaksikin kilpailuehdotusta.Ehdotuksissa kehotettiin huomioimaan myös sivellinsettien nimet. Musta pakkaus kulkee nimellä Make Me Classy, joten pahimmat goottimonsterit ja sotkusilmät rajautuivat pois jo nimen perusteella. Oma tulkintani teemasta yllä. Meikkivoiteena alekorista johonkin äärimmäiseen hätään ostettu Maybellinen Affinitone, joka on ihan kamala, en suosittele kenellekään. Pysyi juuri ja juuri kasvoilla kuvaamiseen asti, paakkuuntui todella rumasti ja liukui tiehensä pohjustuksesta huolimatta. :( Mukana myös vakkarit Diorskin Nude -peiteaine ja MACin Mineralize Skinfinish Natural -puuteri. Poskipunana Make Up Storen hentoinen vaaleanpunainen luomiväri Penny Lane.Halusin voimakkaan graafiset kulmat, jotka piirsin mustalla silmämeikkikynällä (MAC Powerpoint, sävy Engraved) teippiä apuna käyttäen ja väritin vielä mustalla luomivärillä (Inglot AMC 63, mustin musta ikinä!). Jätin silmät kokonaan ilman luomiväriä, piirsin vain ohuen rajauksen ripsirajaan eyelinerilla. Ripsiväriäkin harjasin vain yläripsiin. Lisäripset ovat Red Cherryn pari numero 28.Huulet väritin samalla silmämeikkikynällä ja luomivärillä kuin kulmatkin, keskelle painelin Fyrinnaen metallinhohtoista Chrome-luomiväriä.

Kuka arvaa, minkä värinen toinen kilpailumeikkini oli? Vaihtoehtoina violetti Make Me Crazy, pinkki Make Me Blush ja turkoosi Make Me Cool. Julkaisen kuvia meikistä myöhemmin tällä viikolla.

* * *

This blog has gained a couple of international followers, so after much hesitation I decided to start writing a few lines in English, too. I'm not a fan of Google translations, since they rarely make any sense when Finnish is involved. I will, however, continue writing mainly in my native language.

This makeup is one of the two entries I submitted to
Bubblegarm's recent Sigma contest. I'll post pictures of the other look later this week.

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Perfume Overdose

Olen onnistunut viime kuukausien aikana hamstraamaan myös hajuvesiä. Joukkoon on mahtunut monta kivaa tuttavuutta, jopa pari uutta suosikkiakin.Marraskuisissa luonnonkosmetiikkamyyjäisissä Helsingissä tutustuin Acorellen tuoksuihin, joissa olisi ollut monta herkullista vaihtoehtoa kotiin vietäväksi. Suosikkejani olivat etenkin kuvassa olevat mantelinen Wheat Almond, makean marjaisa Wild Berries - joka olisi istunut todella vaivattomasti omalle tuoksuhyllylleni - sekä pehmeä Vanille Ambree.Ostoskassiini pujahti kuitenkin vähän yllättäen ruusuntuoksua. R de Rose tuoksuu tyypillisen ruusuiselle, mutta sitä on terästetty myös vadelmalla, joka tuo mukaan pirteän makean vivahteen. Pidän tuoksusta paljon, mutta pullosta pidän melkein enemmän. Selkeä, klassinen, mutta silti myös hiukan romanttinen ulkoasu vetoaa. Kurjaa tässä on se, että vaikka pullossa selvästi lukee eau de parfum, tuoksu ei kestä iholla kovin pitkään. Johtuneeko parabeenien tai synteettisten ainesosien puutteesta?

Kaksi viime päivinä eniten käytettyä pulloa bongasin siltä joulukuiselta ulkomaanmatkalta, josta kaikki ovat jo kyllästyneet kuulemaan. Esiteltävät tuliaiset alkavat tosin jo käydä vähiin, eli en pysty jauhamaan niistä enää kovin kauan. :)Juicy Couture aiheuttaa imagollaan hienoisia kylmänväreitä, mutta olin päättänyt tuoksutella merkin hajuvedet huolella, sillä olin kuullut niistä niin paljon hyvää. Viva la Juicy kolahti täydellisesti. Fragrantican mukaan ensituoksussa on marjoja ja mandariinia, sydäntuoksussa kuusamaa, gardeniaa ja jasmiinia ja pohjatuoksussa muun muassa vaniljaa ja santelipuuta.Voisin veikata, että Viva la Juicy iskee lujaa, jos pidät esimerkiksi Victor & Rolfin Flowerbombista. Tuoksut ovat hyvin samanhenkisiä, mutta molemmat omaan nenääni täysin uniikkeja. Vaikka tuttavuutemme on vasta nuori, rakastan rusettipulloani syvästi.

Toinen uusi ja ihana tuoksuystävä löytyi Anthropologien myymälästä. Oikeastaan ihastus kohdistuu myös tuoksun valmistaajaan; haluaisin palavasti kerätä kaikki TokyoMilkin hurmaavat pullot. Yllä pari esimerkkiä.Omassa pullossani pörrää mehiläinen. Veikeästi nimetty tuoksu on voimakkaan hunajainen, mutta siinä on ainakin etiketin mukaan myös edellisestä lempparistani löytyviä jasmiinia ja santelipuuta. Jonkinlaista kaavaa nämä tuoksumieltymykseni näyttävät noudattavan, pitäisikin tehdä jossain välissä pientä analyysiä.

Viimeinen tuoksutuliainen löytyi lentokentältä epätoivoisen käteisvaroista eroon hankkiutumisen yhteydessä. Nämä minipullot saavat odottaa kesää kauniissa pakkauksessaan.

Millaisia ovat omat uusimmat tuoksusuosikkisi? Käytätkö useita vai pitäydytkö yhdessä/kahdessa/muutamassa hyväksi havaitussa? Itselläni seuraava ostos tulee mitä todennäköisimmin olemaan Versacen Crystal Noir, jota olen jo käynyt nuuhkimassa muutaman (aika monta) kertaa. Muistuttaa erittäin paljon Diorin Hypnotic Poisonia, mutta on ihan vähän kevyempi ja kauniimmassa pullossa.

perjantai 21. tammikuuta 2011

Arkipäiväisyyksiä

Vaihtelun vuoksi taas pari arkimeikkiä. Ensimmäinen joulukuiselta työpäivältä ja jälkimmäinen parin viikon takaiselta alennusmyyntipyrähdykseltä. Ripset näyttävät vähän onnettomilta, kun hairahdin väliaikaisesti vakioripsaristani Max Factorin False Lash Effectistä saman merkin Masterpieceen. Pidän Masterpiecestäkin, se erottelee ripset hyvin ja pidentää ihan mukavasti (ja harja on FLE:iin verrattuna todella helppo), mutta huomasin ripsieni tarvitsevan enemmän tuuheutusta. Tätä nykyä olen jo palannut hyväksi havaitun suosikkini pariin, mutta näissä kuvissa siis käytössä tuo testimielessä hankittu MP.Joulukuinen meikki oli päivältä, jolloin kaipasin emo-draamaa ja tummia rajauksia. :D No, onhan tuossa vähän muutakin, mutta lähtökohtana olivat mustalla kynällä sutatut paksut rajaukset, jotka on kiinnitetty tummanvioletilla luomivärillä. Muutoin liikkuvalla luomella on vain vaaleanbeigeä helmiäistä. Molemmat luomivärit löytyvät Coastal Scentsin Metal Mania -paletista, jolla yleensä meikkaan arkiaamuisin.Toisen meikin kuvasin ihan vain sen takia, etten ole vielä julkaissut kuvaa Fyrinnaen huippuhienosta Herbivore-luomiväristä in action. Väri ihana mintunvihreään shiftaava violetti. Silmän sisänurkassa on (jo pariin otteeseen blogissa nähty) Jade Ghost, joka hohtaa täsmälleen samansävyisenä vaaleanvihreänä.

P.S. (lähde)

torstai 20. tammikuuta 2011

Huopakynä paras kynä

Erilaiset lip stainit ovat kiehtoneet minua ajatuksen tasolla jo kauan, mutta Suomessa vaihtoehdot ajatusten realisoitumiseen ovat olleet melko vähissä. Ainoa löytämäni tuote on ollut The Body Shopin Lip & Cheek Stain (kerro ihmeessä, jos tiedät muitakin), mutta sitä en syystä tai toisesta ole onnistunut vielä testaamaan.Tiesin kuitenkin, että valikoima olisi runsaampi muualla, ja pidin reissussa silmäni auki. Kiikarissa olivat erityisesti tussimalliset stainit ja niitä löytyikin. Pikaisen hinta-määräsuhdevertailun jälkeen päädyin ostamaan omani Maybellinen hyllystä, mutta vastaavia löytyi myös ainakin Revlonilta, Covergirliltä ja Max Factorilta. Taitavat olla jenkkilässä tällä hetkellä niin hip ja pop, että näitä on vähän joka merkin valikoimissa (Soniakin esitteli loppuvuodesta omia tuliaisina saamiaan tusseja). Jospa tulisivat pian suomalaisiinkin kauppoihin.Olen huulimeikkivärien suhteen ennalta-arvattava: suosin lähes aina joko kirkkaita punaisia tai luumun ja marjojen sävyjä (tai sitten vaaleita huulikiiltoja, mutta en laske niitä nyt tähän). Swatch-kuvassa vasemmalta oikealle ovat Blushing, Plum Flushed, Cherry Pop ja Cranberry Crush. Kaikki näyttävät ja tuntuvat huulilla samalta kuin piirtäisi huopakynällä, mitä ainakin itse tuli lapsena harrastettua vaivihkaa muun taiteilun lomassa. Jälki on siis hyvin nestemäistä ja ohutta. Väri pysyy todella hyvin, mutta ymmärrettävästi tarttuu huulten kuiviin kohtiin. Eikä kuitenkaan kestä ruokailua kulumatta (anteeksiannettavaa toki, harvat tuotteet siihen pystyvät).Blushing on itselleni hyvin luonnollinen sävy, lähes täsmälleen omien huulieni värinen, kuten kuvastakin voi huomata. Hyvä päivinä, jolloin haluaa kokonaisuuteen pientä skarppausta, mutta silti luonnollisen lopputuloksen.Plum Flushed on, kuten sanottua, luumun värinen. Ja ihana onkin. Valokuvassa huuleni ehkä näyttävät lähinnä paleltuneilta, mutta olivat oikeasti silti aika kauniit.Kirkkaanpunainen Cherry Pop oli itsestäänselvä valinta. Statement-väri, mutta huomattavasti kevyempi kuin esimerkiksi maanantaina esittelemäni huulipunasävyt. Kaikissa näissä on se mainio puoli, että värin oikeastaan unohtaa sen jälkeen, kun sen on huulilleen maalannut. Ei tunnu missään. Ja hyvä niin.Cranberry Crush on sitten se viileämpi versio punahuulista. Sävyillä on todella osuvat nimet, kuvastavat jokaista aika hyvin, eikö?

Tällaiset tussit ovat hyvä vaihtoehto huulipunien kanssa arkaileville. Väriä tulee, mutta se on ohutta ja läpikuultavaa, eivätkä huulet tunnu meikatuilta. Joko olet ehtinyt kokeilemaan lip staineja (hyvää suomennosta kaivataan jälleen!)? Suosikkeja?

muoks. klo 20.30: Tässä vielä kuva näiden tussikärjestä, kun en tajunnut alun perin laittaa. Löytyi Maybellinen sivuilta.

tiistai 18. tammikuuta 2011

Love, Peace and Lipgloss

Olen löytänyt taas uuden youtube-suosikin. Love, Peace and Lipgloss -kanavan Gina on hurmaavan sympaattinen ja ihan hillittömän kaunis texasilaistunut kalifornialainen, jolla on upeat hiukset ja suloisia lapsia (+ söpö kissa!). Ginan videot ovat valloittavan hassuja, mutta myös mielenkiintoisia. Kanavan pääpaino on kosmetiikka-aiheisessa jutustelussa, mutta väliin mahtuu pätkiä perhe-elämästä ja päivän asuista, jotka muuten ovat erittäin piristäviä poikkeuksia yleensä niin homogeenisessa vaate-esittelyiden massassa.

Kaikkein eniten pidän nimenomaan naisen vahvasta omasta tyylistä, joka jatkuu tinkimättömästi kautta linjan, olkoonkin omaan makuuni hieman rönsyilevää. Myös meikit ovat poikkeuksetta voimakkaita, sillä omien sanojensa mukaan Gina ei ole "a fan of the natural look". Meikkaaminen ja kosmetiikkaostokset ovat hauskanpitoa varten, ja tälläytyminen kuuluu täten myös kotiäidin arkeen.

Useimpien tuotostensa upottamisen rouva videoitsija on mennyt estämään, mutta uusimman sain vielä liitettyä tähän. Muut löydät klikkaamalla itsesi kanavalle tämän tekstin toisesta lauseesta. :) Hyväntuulista ja itseironista tarinointia talvipäivien piristykseksi, var så goda!

maanantai 17. tammikuuta 2011

Tuubeja ja tuoksuja

Muutama kuolailukuva voiteista pitäville. Itse en yleensä juuri välitä rasvapostauksista, olen enemmän meikkien perään, mutta tiedän että on ihmisiä, joita vartalotuotteekin kiinnostavat. Kaikki tämän jutun purtilot roudasin joulukuiselta reissulta, eli Suomessa näitä ei valitettavasti ole kaupan. Victoria's Secret -alusvaatemyymälöiden vartalovoide- ja suihkugeelivalikoimat olivat pökerryttävät. Jos pitsipöksyjä ja rintaliivejä ei olisi hyppinyt silmille jo ovensuussa, Broadwayn liikkeen alakertaa olisi voinut erehtyä luulemaan kosmetiikkakaupaksi. Loputtoman pitkän tuskailun ja hypistelyn jälkeen kolmen purkin pakettitarjouksesta lähtivät arvontapalkinnon lisäksi mukaan söpön raidallinen ja hennosti kimaltava marjantuoksuinen Body Glimmer Swirl Cream (Juiced Berry) sekä Body Drink Lotion aika namissa Candied Apple and White Musk -tuoksussa. Victoria's Secretin kaikkia tuotteita (siis myös niitä pitsipöksyjä) voi tilata merkin nettisivuilta. Lähes kaikissa vartalovoiteissa yms. on sielläkin näköjään voimassa sama "kolme 25 dollarilla" -tarjous. :)Bath and Body Works -ketjulta löysin matkalaukun täytteeksi pari perusvalikoiman vartalovoidetta sekä kaksi jouluista käsivoidetta, joista toinen matkasi niin ikään yhdelle arvonnan voittajista. Oman tuubini tuoksu on nimeltään Twisted Peppermint, ja kädet todellakin tuoksuvat rasvauksen jälkeen piparminttukarkeille. Tuoksu säilyy pitkään, mutta ohuehko antibakteerinen(!) voide itsessään ei ole mikään nappivalinta koville pakkasille (tai ylipäätään kuiville käsille).

Pyörryttävän tuoksuiset vartalovoiteet oli pakko saada, vaikka vain euforisen nuuhkinnan mahdollistamiseksi - voiteista ei nimittäin tällä hetkellä ole varsinaisesti mikään huutava pula... Vai miltä kuulostavat Midnight Pomegranate tai Black Raspberry Vanilla? Ah. En ole vielä ehtinyt testaamaan vartalovoiteista ainoatakaan, mutta kovasti lupaavilta tuoksuvat vaikuttavat kaikki.Piparminttua vein kotiin vielä yhden pullollisen, joka sekin jo esiintyi minikokoisena jouluarvonnan puolella. Philosophyn lähes puolen litran pönttö Candy Cane -karkintuoksua tulee piristämään kevättalven suihkuhetkiäni. Sitä ennen nautiskelen vielä muutamat viikot TBS:n karpaloista. :)

Pidätkö tuoksuvista vartalotuotteista vai suositko neutraalimpaa linjaa? Mitkä ovat lempituoksujasi? Itse pidän lähes kaikesta makeasta ja hedelmäisestä, raikkaat, rauhoittavat ja "puhtaat" (siis sellaiset yleisimmät aromaterapiajutut) tuoksut eivät yleensä iske.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Kaksi marjaa

Alan vähitellen päästä sisälle tähän huulipunatouhuun. Lisäksi luulen, että "täydellisen punaisen huulipunan" löytämisen vaikeutta liioitellaan, sillä olen suhteellisen lyhyen ajan sisällä löytänyt kaksi (2) todellista suosikkia, jotka molemmat sujahtavat vaivattomasti tuohon kategoriaan.Edellisellä MAC-visiitilläni olin varustautunut pussillisella (6 kpl) tyhjiä pakkauksia, joiden tilalle Back to MAC -vaihtariksi valitsin pitkällisen vatvomisen ja hienoisen yllytyksen seurauksena Ruby Woon (oikealla). Toinen kuvissa oleva lemppari, Technicolor Red, löytyi vastikään Diorin Addict Lipcoloreista Temptalian yllyttämänä. Ruby Woo on toistaiseksi ainoa MAC-huulipuna Vintage Matte -koostumuksella. Punan tekstuuri on samettinen, todella matta, mutta hämmästyttävästi se ei juurikaan kuivata huulia. Pysyvyys on myös aivan omaa luokkaansa. Ujoille Ruby Woo ei sovi, sillä sen kanssa on vaikeaa olla herättämättä huomiota. Pelastaa jokaisen juhlaillan, jolloin vaatekaapista ei löydy mitään päällepantavaa, testattu on!Technicolor Red on koostumukseltaan kevyt, jopa voidemainen, mutta sopivan pigmenttinen. Väritykseltään viileille sävy sopii loistavasti, sillä se on pikemminkin eräänlainen fuksian ja vadelmanpunaisen värittämä hybridi kuin selkeä peruspunainen. Yleisvaikutelma on kuitenkin ehdottomasti enemmän punainen kuin pinkki tai fuksia.Molemmat punat ovat oikeita piristysruiskeita kaamokseen. Kasvot (ja koko muu olemus, joka itselläni tavallisesti on hyvin tummanpuhuva) näyttävät välittömästi virkeämmiltä, kun huulet ovat kirkkaanpunaiset. Täytyy yrittää ottaa tavaksi. :)

Joko sinä olet huomannut punaisen huulipunan mielialaa kohentavan vaikutuksen?

perjantai 14. tammikuuta 2011

Meikkitoive: Vuosikymmenet, 1930-luku

Vuosikymmenmeikkisarja saa vihdoin jatkoa, hurraa! Inspiraationa jälleen yksi elokuvahistorian ikoneista, upea Marlene Dietrich. Meikki on oikeastaan melko yksinkertainen, mutta joitakin aikakaudelle olennaisia piirteitä siitä löytyy. Meikkipohja oli 1930-luvulla vielä hyvin peittävä ja mattapintainen, johtuen toisaalta siitä, ettei meikkivoiteissa ollut kamalasti vaihtoehtoja sekä toisaalta ainakin näyttelijöillä myös elokuvakameroiden asettamista vaatimuksista. Omat kasvoni meikkasin Revlonin PhotoReadyllä (003, Shell), peiteaineena Diorskin Nude (001, Ivory) ja puuterina MACin Mineralize Skinfinish Natural (Light).
Kasvojen uudelleenmuotoilu varjostusten avulla on hyödyksi, jos omat piirteet eivät ole yhtä veistokselliset kuin elokuvatähdellä. Itse olisin voinut näköjään sutia varjostusväriä (NYXin poskipuna Taupe) reilummallakin kädellä, se ei juuri erotu valokuvasta, vaikka näytti livenä jo aika hurjalta. No, pyöreät kasvot ovat pyöreät kasvot, vaikka kuinka yrittäisi feikata. :D Poskipunana käytin hitusen Coastal Scentsin 56 Piece Blush & Eye Shadow -paletin neutraaleinta sävyä.

Silmiinpistävintä tässä meikissä ovat ohuet, hyvin kaarevat kulmakarvat ja punaiset huulet. Tietenkin mustavalkokuvissa huulet ovat voineet olla minkä väriset tahansa, mutta tässä tapauksessa otin omia vapauksia ja oletin niiden olleen punaiset. Huulet olisivat kaivanneet myös kiiltoa - mustavalkoisessa kuvassa ne näyttävät mattapintaisina melko latteilta. No, ensi kerralla sitten.Silmämeikki on vaalea ja hillitty, pääpaino tässäkin on varjostuksissa. Liikkuvalla luomella on vaaleaa, hohtavaa väriä, ja luomivaossa harmaanruskeaa (Coastal Scentsin 56 -paletti ja Manlyn 120 -paletti). Silmää olisi ollut tarkoitus muokata varjostuksella raskaaksi ja uneliaan näköiseksi, mutta en omasta mielestäni ihan onnistunut. Väänsin tuota varjostusta ihan hillittömän kauan, mutta lopulta piti vain päättää sen olevan valmis, vaikka tulos ei täydellisesti miellyttänytkään.

Meikkiin kuuluvat myös ohut musta rajaus yläripsien tyvessä ja hennot irtoripset (Red Cherry numero 601). Kulmakarvat piirsin ensin kynällä ja täytin sitten puuterimaisella luomivärillä (nekin kysyivät aikaa ja kärsivällisyyttä, pitäisi harjoitella enemmän :/). Kulmia on myös vähän retusoitu Photoshopissa, sillä minulla ei meikkaushetkellä ollut tarvittavia välineitä omien kulmakarvojeni peittämiseen.Huulimeikin muoto oli 1930-luvulla yleensä melko kaareva, ja ylähuulta levennettiin jonkin verran sivuille. Parhaiten tällainen muoto toteutuu huulissa, jotka ovat suun leveyteen nähden ohuemmat kuin omani (tajusiko tästä, mitä tarkoitan?), itselläni tila meinasi loppua kesken. Kaikenlaiset meikit ovat tietenkin muokattavissa erilaisiin kasvonpiirteisiin sopiviksi.

Huulten muotoa voi vielä skarpata piirtämällä huuten ympärille ohuen rajan vaalealla kynällä. Jätin rajan tarkoituksella vähän näkyvämmäksi, mutta sen voi tietenkin halutessaan häivyttää paremmin. Huulipunana MACin Ruby Woo (uusi rakkaus, josta enemmän juttua ylihuomenna) terästettynä tummanruskealla rajauskynällä suupielissä.Tässä vielä vertailussa värillinen ja väritön meikki. Yritin sellaista kohtalokasta Dietrich-ilmettä, mutta sekään ei nyt mennyt ihan putkeen...

Jos missasit sarjan ensimmäisen osan, se löytyy täältä.

torstai 13. tammikuuta 2011

Peitetarina

Viime vuonna meikkivoidelempparikseni kiilasi Diorin Diorskin Nude, jota olen tähän mennessä ehtinyt käyttää jo nelisen pulloa. Olen sen ohella testaillut muitakin, mutta suosikkini asemaa ne eivät ole pääseet horjuttamaan. Muun muassa tahman blogista olin lukenut kehuja myös sarjan peiteaineesta, mutta kolmen sävyn valikoimasta yksikään ei tuntunut sopivan minulle. Vaalein sävy oli liian vaalea ja keskimmäinen liian tumma. Molempia en raskinut ostaa, sillä Suomessa yhdestä 10 ml tuubista saa maksaa yli 30 euroa.Reissussa peiteaine tuli vastaan huomattavasti edullisempana, joten päätin ottaa sen testiin. Ostin molemmat sävyt, 001 Ivory ja 002 Beige, mutta sittemmin kävi ilmi, että olisin pärjännyt yhdelläkin. Talvi-ihoni on sen verran kalpea, että 001 on tällä hetkellä itselleni juuri passeli. Tummempi 002 tulee joka tapauksessa tarpeeseen viimeistään kesällä, kun peiteaineista täytyy sekoittaa päivettyneemmälle (as if...) iholle sopiva sävy.Eikä tämä peiteaineostos kaduta muutenkaan, Diorskin Nude kun odotetusti osoittautui parhaaksi tähän mennessä kokeilemistani. Koostumus on ohut ja todella peittävä, minkä lisäksi tuote pysyy paikoillaan erittäin hyvin. Yleisin vaikeuteni peiteaineiden kanssa on niiden kerääntyminen silmänalusien juonteisiin, mutta tämän kanssa tuota ongelmaa ei ole ollut. Ohuen koostumuksensa ansiosta uusi suosikkini ei myöskään saa silmänympärysihoa meikatun näköiseksi, siis sellaisella paksulla, ryppyjä korostavalla tavalla. Jei! Kosteuttavana kuvittelisin tuotteen sopivan hyvin myös kuivalle iholle.

Mikä on oma peiteainesuosikkisi?
b:section-contents id='footer-2-2'/>