Yvesit ja kesän tuoksut

Sinikkäästä ostohimojeni hillinnästä huolimatta olen onnistunut täyttämään tuoksuhyllyäni tänä vuonna peräti kolmella kesäisellä pullolla. Kaikki ovat hyvin kukkaisia, mikä on omissa kesätuoksuissani varsin poikkeuksellista. Useimmiten ihastun hedelmäisempiin, esimerkiksi Escadan viime kesän mangoinen Taj Sunset osui ja upposi, vaikken yleensä saman puljun sesonkituoksuista niin innostukaan. Jos olisin itse hankkinut tälle kesälle jonkin pullon, valintani olisi saattanut olla vaikkapa Comme des Garconsin sorbettisarjan uskomattoman autenttiselle raparperille tuoksuva Rhubarb tai jokin ihana viikunainen hujuhaju (esimerkiksi Diptyquen Philosykos ja James Heeleyn Figuier ovat molemmat kutitelleet nenänpäätäni aika kivasti).

Tässä postauksessa esittelemäni pullot sain siis kaikki lahjoiksi. Kosmetiikasta ja tuoksuista innostuneilla kun tahtoo usein olla myös samanhenkisiä tuttavia, joiden hyllyt kaipaavat aika-ajoin inventoimista. :) Triossa on - vähän vahingossa - tyttömäiset ruususiskokset sekä yksi trooppisen huoleton keimailija. Yves Rocher - Monoï Eau des Vahinés

Yves numero yksi saapui luokseni Vippaskonstin Aliisalta, kiitos vain kovasti! Aika monella bloggaajalla kuuluu olevan tästä nostalgisia (lapsuus)muistoja, mutta minua äiti voiteli Monoï-öljyn sijaan aina Nivean sinisellä aurinkovoiteella. Aurinkorasvapullon avaaminen on tosin parhaita aikamatkoja ikinä: kesäinen järvivesi, jäätelön tahmaamat sormet sekä hiekka nenässä, korvissa ja uimapuvun sisällä ovat vain nuuhkaisun päässä. :)

Monoï-tuoksu onkin varta vasten kesään suunniteltu. Alkoholittomana se sopii kuumenpiinkin keleihin ja tuoksu vie suoraan hiekkarannalle. Gardenia ja ylang-ylang avaavat kepeästi, mutta yllättävän nopeasti tulee mukaan myös vanilja, joka pehmittää tuoksun ja hengailee iholla vielä illan hämärtyessä. Moni haistaa voimakkaana myös kookoksen, mutta minulle Monoï on ensisijaisesti kukkaisen vaniljainen tuoksu.

Pitkäkestoisuus oli iloinen yllätys, mutta myös pohjatuoksu toi jännittäviä mielleyhtymiä. Ensi kertaa tuoksua kokeillessani olin nimittäin ihan satavarma, että joku työpaikallamme käyttää Oscar de la Rentan Oscaria, jonka tuoksu lehahti nenääni yhtä mittaa. Tunnistan (tai ainakin kuvittelin tunnistavani) Oscarin missä tahansa tilanteessa, sillä se on mielessäni assosioitunut erittäin voimakkaasti tätiini, joka sitä käyttää. Hetken ihmeteltyäni hoksasin tuoksun olevan omassa ranteessani, vaikka läheltä haisteltuna se ei enää yhtä tutulle vaikuttanutkaan. Hassua.

Olen tykännyt tästä tosi paljon, mutta tuntuu että tuoksu olisi parhaimmillaan oikein kuumassa tai trooppisen kosteassa ilmastossa. Sateisen vilpoisina kesäkuun päivinä on kyllä toiminut pätevänä todellisuuspakona. :)
Yves Saint Laurent - Paris Premières Roses

Toinen Yves tarttui mukaani tuoksufoorumilaisten (itse tosin hengailen foorumilla lähinnä kannatusjäsenenä :D) tapaamisesta huhtikuun alussa. YSL:n Paris on niitä tuoksuja, joiden uudelleenjukaisujen ja eri versioiden laskemisessa täytyy käyttää sormien ja varpaiden lisäksi jo muitakin välineitä. Alkuperäinen tuoksu on allekirjoittaneen kanssa samaa vuosikertaa, vuodelta 1983, tämä Premières Roses tietääkseni viime keväältä.

Kuvittelisin "ensiruusujen" lanseerauksen taustalla olleen halun saada klassikosta keveämpi ja raikkaampi kevätversio, joka uppoaisi kivasti myös nuorempaan makuun. Monta kertaa jutun juoni ainakin tuntuu menevän näin. Mutta mikäpä siinä, Premières Roses on miellyttävä tuttavuus. Ei tosin ollenkaan sellainen, jonka itse olisin valinnut, vierastan edelleen pikkuisen näitä puhtaan kukkaisia tuoksuja.

Orvokki tulee alussa todella tymäkästi vastaan, Fragrantican tuoksukuvauksen mukaan sitä säestävät myös appelsiininkukka ja ruusu. Omaan nenääni vahvimmilla on orvokin lisäksi kielo, joka erottuu voimakkaana tottumattomankin haistelijan nenään. Ruusu tulee toden teolla mukaan tuoksun keskivaiheilla, jossa se tervehtii hämmentävän autenttisena. Lisäksi ruusu on raikas, ikään kuin aamukasteen jäljiltä. Ihan oikeasti, korulauseet eivät ole minulle mikään itseisarvo. :D Alussa tuoksu on vähän liian tunkkainen, se kevenee kivasti oltuaan iholla hetken.

Nuorennusleikkauksesta huolimatta ensimmäiset tämän tuoksun aiheuttavat mielikuvat liittyivät pastellinvärisiin twinsetteihin ja helminauhoihin. Tämä olisi varmasti omiaan ihmiselle, jonka peruspukeutumiseen raikkaan valkoiset kauluspaidat istuvat luontevasti. Joka tapauksessa minäkin pidän tästä kerta kerralta enemmän, ehkä pieni vaatekaapin päivitys saattaisi olla paikallaan. ;)
Yves Rocher - Rose Fraîche

Kolmas Yves on ikään kuin tuon YSL:n pikkusisko (tämänkin sain lahjoituksena Aliisalta, tuplakiitos!). Siinä missä Premières Roses sopii kesäiltaan cocktail-asun pariksi, Rose Fraîchea suihkuteltuaan haluaa pukeutua ohueen, hulmuavaan kesämekkoon ja sitoa kukkaseppeleen. Sitruksilla piristetty ruusuntuoksu on nimensä mukaisesti raikas, kevyt ja helppo, itse asiassa myös lähellä omaa "perinteistä" kesätuoksumakuani. Kuluneen vuoden aikana minusta on myös tullut melkoinen sitrusfani, joten olin aika helposti vietävissä.

Rose Fraîche avautuu bergamotilla, greipillä ja mandariinilla, ruusu hiimailee ensin taustajoukoissa. Myöhemmin tuoksu kehittyy ruusuisemmaksi ja lopussa mukana on myös myskiä ja puunuotteja. Pidän tästä yhdistelmästä valtavasti, etenkin lopussa on hyvin paljon samaa Escadan Sentimentin kanssa, jota ostin toisen pullollisen kaksi vuotta sitten. Yllätyin itsekin, kuinka paljon ihastuin näihin kahteen viimeiseen, ruusutuoksut kun harvemmin vetävät puoleensa. Molemmissa oli kuitenkin sopivasti twistiä, ruusu ei ole jyräävän suoraviivaista.

Kaikkien aikojen kesätuoksuni on sekin muuten Yvesiltä. Ihastuin YSL:n In Love Againiin jo ensinuuhkaisulla 1990-luvun lopulla, mutta sain sen itselleni vasta uudelleenjulkaisun myötä vuonna 2004. Pullosta on vielä jäljellä noin kolmasosa, mutten millään raski käyttää sitä ennen kuin saan ostettua uuden. Nykyään sitä nimittäin jälleen saa, hinta vain on melko suolainen.

Miltä sinun kesäsi tuoksuu?

* * *

Three summery fragrances I've been wearing a lot in June. Yves Rochers's Monoï is a white flower and vanilla classic, taking you immediately to tropical beaches. The two rose EdTs - YSL's Paris Premières Roses and YR's Rose Fraîche - are like sisters: the former the ladylike older sister in a cocktail dress, the latter making flower crowns in a flowy summer dress. However, I like them both just as they are. :)