Meikkivoide on oleellisin osa päivittäistä puunausrutiiniani. Jos meikkipohja ei ole kunnossa, taidokaskin silmä- tai huulimeikki näyttää rumalta. Toki turvaudun pohjan sutimisessa myös muihin tuotteisiin, mutta meikkivoide on eittämättä tärkein kaikista. Enimmäkseen olen käyttänyt perinteisiä nestemäisiä meikkivoiteita; meikkipuutereihin en ole uskaltanut sekaantua. Lapsena leikeissä testasin Max Factorin
Panstikia äidin meikkipussista (jossa oli lisäksi poskipuna, kuivunut ripsiväri ja ripsien taivutin).
Tämä meikkivoidehistoriani alkaa siinä mielessä vähän huterasti, että en muista, milloin aloin ko. tuotetta käyttämään. Yläasteella ja lukion alussa pöllyytin monien muiden tapaan kasvoilleni pelkkää puuteria enkä muutenkaan meikannut kovin vahvasti. Luulen, että jonkin asteinen meikkiherätys tapahtui lukioaikana, jolloin käsitykseni kauniista meikistä oli liian kalpea iho, liian paksu eyeliner ja liian valkoinen luomiväri. Liian tahmainen huulikiilto tuli mukaan erikoistapauksissa, ja myöhemmin myös liian punaruskea kulmakynä. :) En muista, tajusinko missään vaiheessa käyttää poskipunaa.
Ensimmäinen meikkivoide, jota muistan käyttäneeni (ei siis välttämättä ensimmäinen, jota käytin) on Max Factorin
Lasting Performance. Muistaakseni olin siihen ihan tyytyväinen, kaipasin aikoinani ehkä vain lisää peittävyyttä. Nuorempana tietysti ajattelin, että mitä paksumpi ja peittävämpi maski sen nätimmältä naama näyttää. Mikä ei tietenkään yleensä pidä paikkaansa. Lisäksi kun kuvittelee ihonsa luunvalkeaksi prinsessaihoksi ja valitsee meikkivoiteen värin sen mukaan, lopputulos ei ehkä ole kaikista imartelevin.
Lasting Performancea käytin sekä lukioaikana että yliopistossa. Parin opiskeluvuoden jälkeen löysin uuden ihastuksen, L'oréalin
Infalliblen. Varsin kelpo meikkivoide se olikin: peitti hyvin ja kesti kauan. Ainoa miinus oli, että käyttäessäni sitä (talvi)kuiva ihoni kuivui entisestään. Osasyyllinen oli luultavasti myös liian kevyt kosteusvoide, mutta olin vielä harjaantumaton ottamaan moisia syy-seuraussuhteita huomioon. Ja tietenkin
Infalliblesta oli käytössä liian vaalea sävy (tässä muuten meikkivoide, josta todella löytyy sävyjä vaaleimmallekin iholle).

Nykyisen meikkimaniani lasken alkaneeksi ulkomaanekskursiolta syksyllä 2006, kun kävin ensimmäistä kertaa MACin tiskillä tavaratalossa Rotterdamissa. Halusin kokeilla MACin meikkivoidetta, koska olin kuullut merkistä paljon, mutta en ikinä aiemmin ollut edes nähnyt livenä. Pyysin myyjää valitsemaan minulle sopivan, ja hän siunaili ääneen
Infalliblesta kalpeaa olemustani. Ostoskassiin pujahti
Studio Fix Fluid sävyssä
NW20, ja habitus muuttui kerrasta terveemmän näköiseksi.

Tykkäsin Hollannin ostoksesta paljon, mutta edelleen kaipasin enemmän peittävyyttä ja virheettömämpää lopputulosta. Seuraavana keväänä sain käsiini näytteen Biothermin
Aquaradiance Comfort -meikkivoiteesta, jonka huomasin todella kosteuttavaksi. Ihastuin täysin, mutta jouduin kärvistelemään muutaman kuukauden ennen kuin saatoin syöksyä ostamaan uuden lempparini, sillä
Studio Fix Fluid osoittautui hyvin riittoisaksi. Sain Biothermin pullon syksyllä ja olin oitis vakuuttunut symbioosistamme.
Aquaradiance Comfort peittää sopivasti ja kosteuttavuutensa takia levittyy ihanasti.

Viime keväänä yhteiseloamme koeteltiin. Tarkemmin sanoen koettelijana oli Make Up Foreverin
HD Foundation, jota olin kuullut ja nähnyt ylistettävän Youtuben
meikkivideoissa. Päätin, että minun on saatava testata tätä ihmeainetta ja ostin omani riistohintaan Helsingistä (Vinkkinä kaikille, jota HD:stä haaveilevat: suoraan vain nettikauppaan! Tuolta oikeasta sivupalkista >> löytyy pari linkkiä, joiden kautta MUFE:a voi ostaa huomattavasti Suomen hintaa halvemmalla.). Keväällä en ollut kovin hyvissä väleissä ihoni kanssa, sillä uudet ja sittemmin huonoksi valinnaksi osoittautuneet hormonivalmisteet olivat saaneet sen kapinoimaan. Halusin siis ihostani taas "HD-kestävän", minkä vuoksi olin valmis panostamaan meikkivoiteeseen hieman tavallista enemmän.

No, siitä meikkivoiteesta. Onhan se hyvä. MUTTA. Jostain syystä MUFE:n meikkitaiteilija valitsi kasvoilleni aivan liian tumman ja oranssin sävyn. Olkoonkin, että kesä oli tuloillaan, mutta meikkivoiteen häivyttämisessä sai nyt nähdä todella paljon vaivaa. Onneksi peittävyys oli odotettua tasoa, ja siinä mielessä ihosta kyllä tuli "virheetön". Olin kuitenkin ehtinyt tottua kosteuttavaan meikkivoiteeseen, ja sitä tämä
HD ei juuri ollut. Lisäksi se alkoi irrota tuolloin über-rasvaiselta iholtani iltapäivän aikana, mitä en ollut odottanut. Käytin alla vuorotellen MACin
Prep + Prime -pohjustajaa ja
HD-sarjan omaa primeria, mutta kumpikaan niistä ei parantanut pysyvyyttä.
Olen sittemmin lopettanut edellä mainitun hormonivalmisteen käytön ja ihoni on palannut omaksi mukavaksi itsekseen. Olen myös ottanut
Aquaradiance Comfortin takaisin meikkipussiini ja olen todella tyytyväinen. Aion silti antaa MUFE:n HD:lle uuden mahdollisuuden vielä jonain päivänä, sillä luulen, että se käyttäytyy eri tavalla nykyisen normaalimman ihoni kanssa. Olen myös oppinut, että kasvoilla ei kannata käyttää yhtä aikaa sekä kosteusvoidetta että meikinpohjustajaa, vaan on hyvä valita jompi kumpi. Primerit voivat nimittäin lähteä "luistelemaan" voiteen päällä ja näin vain heikentävät meikin pysyvyyttä.
Nestemäisten meikkivoiteiden ohella olen ajoittain käyttänyt myös mineraalimeikkipohjia, mutta en ole löytänyt niistä vielä itselleni sopivaa. Tähän mennessä olen testannut Everyday Mineralsin, Lily Lolon ja Meow Cosmeticsin pohjia, eli en siis vielä merkkien suhteen kovinkaan kattavasti. Mineraalimeikkeihin haluaisin paneutua ajan kanssa paremmin, mutta tällä hetkellä koen mestemäisen meikkivoiteen omimmakseni. Jos joku osaa neuvoa minulle jonkin ei-ihan-matan mutta ei kamalan kiiltävänkään mineraalipohjan, joka pysyy kuivan sekaihon öljyisemmissä kohdissa koko päivän eikä kuivata kuivia kohtia liikaa, olen tiedosta kiitollinen.
Silläkin uhalla, että tekstistä tulee pitkä, vielä pari sanaa meikkivoiteen levityksestä. Monille paras ja hygieenisin tapa on levittää meikkivoide sormin (pestyt ja mielellään myös desinfioidut kädet, tietenkin). Meikkisienet on syytä unohtaa kokonaan, tai sitten muistaa oikeasti nakata ne roskiin kahden tai max. kolmen käyttökerran jälkeen. Nestemäiset ja voidemaiset tuotteet ovat mainioita kasvualustoja bakteereille, joten välineiden puhtaus on oleellista. Jos meikkivoiteen levittää siveltimellä, se kannattaa puhdistaa joka käytön jälkeen esimerkiksi pyyhkimällä siveltimien puhdistukseen tarkoitetulla aineella ja pestä saippualla ainakin kerran viikossa. Olen itse oppinut nämä asiat kantapään kautta, ja huomannut, että likaiset meikkisiveltimet oikeasti aiheuttavat epäpuhtauksia ja finnejä. Ja niin, siveltimen ei tosiaan tarvitse olla se "meikkivoidesivellin", vaan levitykseen kannattaa kokeilla muunlaisiakin suteja. Itselläni on käytössä Coastal Scentsin
skunkki, joka on oikein toimiva (paitsi että päästää pestessä vähän väriä :( ).
Minkälaisia meikkivoidekokemuksia tai -suosituksia sinulla on?
Kuvat Googlesta.