Gorilla Perfumes 2/3

Palaan taas Lushin Gorilla Perfumes -tuoksujen pariin parin viikon mietintätauon jälkeen. Minisarjan edellisessä postauksessa kerroin näistä vähän yleisemmin ja esittelin yhdeksästä saatavilla olevasta uutuudesta neljä. Tänään aiheena ovat loput viisi, mukana myös omat suosikkini. Olen nuuhkinut tuoksut nyt läpikotaisin ja päättänyt ostaa niistä kolme. Pienin, seitsemän gramman koko on juuri sopiva kaltaiselleni tuoksuhamsterille. Sellaisen saattaa joskus saada käytettyäkin.


Hellstone

tuoksuryhmä: aromatic spicy
ainesosat/nuotit: vetiver, opoponax, ambrette, juustokumina, mehiläisvaha

Hellstone on ikään kuin sisar tai veli aikaisemmin esitellylle Devil's Nightcap -tuoksulle. Sen lisäksi, että molemmat ovat omalla tavallaan savuisia ja tervaisia, kumpikin perustuu englantilaiseen mytologiaan kivenmurikoita nakkelevasta Paholaisesta. Tässä tuoksussa on pyritty kuvaamaan tilannetta järkäleen paiskomisen jälkeen: maa on haljennut, multaa ja juurineen kaatuneita puita joka puolella, muutama kipinäkin ehkä sinkoillut. Savua ja sekasortoa.

Vaikka muistan keskustelleeni asiasta Lushin myyjättären kanssa, minulla kesti tänään ihan tuskastuttavan kauan ennen kuin osasin määritellä Hellstonen tunnistettavan tuoksun. Nimittäin, jos en tietäisi mitä haistelen, voisin melkein vannoa nuuhkivani lasillista viskiä! Joku savuinen Islayn single malt - sinnikkään vaimonkoulutuksen myötä nenäni on jo tottunut, vaikka maun kanssa onkin vielä opettelemista.

Alkutuoksu on terävä ja voimakas, selkeästi vetiverin dominoima. Multaisen maan ja ympäriinsä riuhdotun vihreän kasvillisuuden voi kuvitella helposti, lisäksi mukana on ikään kuin pientä rikin katkua. Ja sitä savua, sitä riittää. Tämän kuvauksen perusteella tuoksu voi kuulostaa pelottavalta tai pahanhajuiselta, mutta sitä se ei mielestäni ole ollenkaan. Luonnetta tämä toki kysyy, tai intohimoista viskifanitusta. Hetken kuluttua alun riehunta rauhoittuu ja pehmenee iholla, minkä jälkeen tunnelma on kuin vanhasta antikvariaatista tai tupakkakaupasta. Taustalla on aavistus pihkaista makeutta, tuoksu on vahva mutta samaan aikaan hyvin tyyni.

Itse pidän Hellstonesta todella paljon, suosittelen kokeilemaan, vaikka ihan pikkuriikkisen pisaran verran. Maskuliinisemmasta päästä Lushin tuoksuja tämä toki on, mutta sukupuolilokerot jätettäköön heille, jotka niitä tarvitsevat. Pullokin on juuri niin rokkenrol kuin kuuluu.

Sikkim Girls

tuoksuryhmä: floral
ainesosat/nuotit: jasmiini, frangipani, tuberosa

Vaikka Sikkim Girls on kukkaisena ollut näistä uusista tuoksuista suosituimpia, itselläni on sen kanssa hienoisia vaikeuksia. Valkoiset kukat, eritoten jasmiini, ovat yksi niistä harvoista tuoksuryhmistä, joille en ole tähän astisessa elämässäni vielä oikein lämmennyt. Tuoksu on saanut innoituksensa Sheema Mukherjeen sävellyksestä, joka syntyi muusikon vieraillessa Intiassa, Sikkimin osavaltiossa. Matkalla häntä kehoitettiin olemaan varuillaan paikallisten, viettelevien tyttöjen kanssa. Veivät kuulemma miehen kuin miehen, vaikka olivat siveän näköisiä.

Jasmiini on Sikkim Girlsissa voimakkaasti läsnä alusta alkaen ja säilyy vahvana tuoksun koko elinkaaren ajan. Vaikutelma on aavistuksen saippuainen, mikä voi osin johtua myös siitä, että olen aikaisemmin tutustunut jasmiinin tuoksuun lähemmin vain kylpytuotteissa. Ennakkoluuloistani johtuen ja jasmiinin pökerryttämänä en aluksi tajunnut tätä hajuvettä ollenkaan. Iholla lämmetessään tuoksu kuitenkin sai vähitellen houkuteltua puolelleen. Tunnelma toi itselleni tosi voimakkaasti mieleen Intian - noin niin kuin retriittimielessä, maan kaoottisuuden unohtaen. Päällimmäinen vaikutelma on rauhoittava, ei mitenkään ilmiselvän viettelevä.

Lopulta tämä kukkakombo muuttuu kuitenkin hyvin sensuelliksi ja tuoksun tunnelma vie mukanaan. Hillityn mutta varman seireenin tuoksu, ehdottomasti. Ei siis ehkä minulle (itse kallistuisin enemmän tuonne Hellstonen leiriin), mutta löytää varmasti faninsa.

Sun

tuoksuryhmä: citrus gourmand
ainesosat/nuotit: appelsiini, mimosa, santelipuu

Jos etsit pirteää kesätuoksua, nyt kuulolle! Sun on alusta alkaen ollut uusien Gorilla-tuoksujen bestseller, eikä ihme. Lämmön ja valon kaipuusta ankean talven keskelle syntynyt sitrustuoksu on yhtä aikaa raikas ja herkullinen, mutta ennen kaikkea iloinen. Iloa pullossa, mikä mahtava keksintö! Ilolla on toki varjopuolensa, sillä tuoksu on todella kevyt, häipyy iholta nopeasti ja vaatii päivittämistä parin tunnin välein.

En voinut tutustua tähän kovin perusteellisesti, koska saamani testeripurkki oli vuotanut, eikä hajuvettä ollut enää paljon jäljellä. Sun ei tosin ole sieltä monimutkaisimmasta päästä, joten lyhytkin yhteinen hetki riitti ihastumiseen. Tuoksu on hyvin suoraviivainen ja juuri sellainen kuin ainesosista voi päätellä. Ihan aluksi iholla pirskahteli erittäin aidon tuoksuinen, vastapuristettu appelsiinimehu, myöhemmin mehu muuttui makeaksi, sormet tahmaavaksi sulaneeksi appelsiinimehujääksi. Ja siinä se. Mutta voi että, kuinka tykkäsinkään tästä!

Sun on hyväntuulinen ja helppo tuoksu, se ei tarjoa pienintäkään haastetta, mutta on juuri siksi niin mainio. Tuoksu häipyy iholta hetkessä ja sitä saa olla lisäämässä vähän väliä, mutta olen muitta mutkitta valmis kantamaan pennoseni Lushille, jos saan niillä itselleni pullollisen tätä ilon eliksiiriä. Kesäpäivien lisäksi tämä sopii varmasti mitä parhaimmin juuri niihin kaikkein ahdistavimpiin kaamosaamuihin. Appelsiinilla valeltuna ei vain voi mököttää. :)

 

The Bug

tuoksuryhmä: aromatic aquatic
ainesosat/nuotit: galbanum, labdanum, santelipuu, elemi

Tästä tuoksusta minun oli vaikein saada kiinni. En tiedä, johtuuko osin markkinoinnista vai ovatko mielikuvat omiani. The Bug on syntynyt "prostestiparfyymiksi" kontrolloivan yhteiskunnan ja kansalaisten lammasmaisen käyttäytymisen ärsyttämänä. Tuoksu tunkeutuu arkipäiväisyyksien ja tavanomaisuuksien läpi ja herättelee uuteen, tiedostavaan päivään. Odotin jotain erityistä ja toki sainkin, ehkä vain vähän eri tavalla kuin olin ajatellut.

Pullosta haisteltuna The Bug on erittäin pistävä, galbanum hyökkää nenälle anteeksi pyytelemättä. Alku sopii tuoksun anarkistiseen kuvaukseen täysin, mutta iholla muutos on häkellyttävä. Tämä kun on lopulta paljon leppoisampi kuin kuvittelin. En osaa eritellä tuoksun ainesosia, mutta pääasiassa tuntu on vihreä ja raikas, ehkä vähän metsäinen, mitä en olisi lueteltujen ainesosien perusteella osannut olettaa. Vesituoksuksi en tätä luokittelisi, ainakaan ensivaikutelman perusteella.

Olotilani The Bugia nuuhkiessani on kuin makoilisin riippukeinussa tai kylpylässä: kokonaisvaltaisen rentoutunut. Tuoksu on pehmeä, miellyttävä ja turvallinen, menee helposti sekä naisille että miehille. Ostaisin.

The Voice of Reason

tuoksuryhmä: oriental
ainesosat/nuotit: tonkapapu, santelipuu, buddah-öljy, ruusuöljy, kumariini, geranioli

Kantaaottavien kirjailijoiden, runoilijoiden, trubaduurien (kuka tunnistaa kaverit etiketissä?) ja savuisten kahviloiden inspiroima The Voice of Reason on mahtavinta, mihin olen vähään aikaan törmännyt tuoksurintamalla. Santelilla ja tonkapavulla ei tosin oikein voikaan mennä vikaan, mutta vaatii varmasti taitoa taikoa jotain näin hienoa, olivat ainekset sitten mitä tahansa.

Tuntuu kuin joku olisi käynyt vakoilemassa ajatuksiani, koska tuoksu on kuin minulle räätälöity. Esinnäkin, alkutuoksu on voimakkaan lakritsinen. Lakritsi on heikkouteni hajuvesissä, mutta olen aikaisemmin törmännyt siihen vain makean hedelmäisissä gourmandeissa (Lolita Lempicka, Loverdose, La Petite Robe Noire jne.). Tässä tuoksussa siihen yhdistyvät puiset ja pihkaiset nuotit sekä... tan tan taa... terva! Lakritsi ja terva samassa tuoksussa on hajuaistilleni miltei liikaa, pääni käy ylikierroksilla ihastuksesta. Blogitekstin luonnokseen olin The Voice of Reasonin kohdalle kirjoittanut: "nirvana, täyttymys, ihanuus!".

Alussa vaikutelma on siis sekä lakritsinen että voimakkaan tervainen. Hetkisen kuluttua tämäkin tuoksu makeutuu ja pehmenee, esille tulee mantelisen vaniljainen tonkapapu taustallaan rauhoittavan metsäinen seetri. Tuoksu on saanut kritiikkiä barbecue-kastikemaisuudesta, mitä se makean savuisena voi joillekin toki olla. Minut tämä valloitti aivan täysin. Tietenkin kyseessä on sarjan kallein tuoksu, mutta reilut pari kymppiä maksava pikkupullo on silti laatuunsa nähden varsin kohtuuhintainen.


Vaikka jokainen näistä uusista Gorilla Perfumes -sarjan tuoksuista on hyvin tunnistettava, ne ovat kaikki myös hyvin tyypillistä Lushia. Ikään kuin pulloihin olisi lisätty jokin mystinen Lush-ainesosa. Lähes kaikki tuoksuista sopivat hyvin sekä naisille että miehille, Voice of Reasonin käyttöoikeudesta käydään parasta aikaa kiivasta keskustelua keittiön pöytämme ääressä. ;) Vähiten unisex ovat varmaankin Furze ja Sun, jotka ovat myös koko sarjan makeimmat ja keveimmät. Sikkim Girls on naisille suunnattu, mutta toimii varmasti hyvin myös miehellä. Omalle ostoslistalleni päätyivät Voice of Reasonin lisäksi The Bug ja Sun, joka herkullisuudessaan on tämän kesän must have.

Oletko jo löytänyt oman suosikkisi?

Edit 24.4.2013: Herkkäihoisille tiedoksi, että eteerisiä öljyjä runsaasti sisältävien tuoksujen kanssa kannattaa olla tarkkana. Huomasin tänään pientä näppyläihottumaa kädelläni siinä kohdassa, johon viimeksi antaumuksella hulautin The Voice of Reasonia. Iho ei ole kutiseva eikä ärtynyt, mutta selvästi epätasainen.

* * *

The second part of my series of reviews of Lush's Gorilla Perfumes. Including my personal must haves: The Voice of Reason, The Bug and Sun. The Voice of Reason blends licorice and smoky woods in a mind-blowing way, The Bug is incredibly pleasant and calming while Sun smells excatly like fresh orange juice. Love them! In fact, I could just buy all five of these. Hellstone is like smelling a glass of single-malt whisky, Sikkim Girls a seductive blend of white flowers that slowly got me hooked.