lauantai 15. maaliskuuta 2014

LDMM: Going To A Town



En vieläkään saanut viimeisteltyä sitä blogitekstiä, josta viikko sitten mainitsin; tänä viikonloppuna nimittäin oli aivan pakko palata musiikkimeikkien pariin. Maanantaina minulla (ja muutamalla muulla) on treffit ihanista ihanimman Rufus Wainwrightin kanssa Kulttuuritalolla. Rufus on yksi niitä harvoja alle viisikymppisiä artisteja, joita seuraan ja joiden tuotantoa rakastan täysillä. Ihmisenäkin jotenkin tosi valloittavan oloinen tyyppi, ja musiikillaan iskee täsmälleen sinne, missä melodraaman kaipuuni asuu. Lauluääni aiheuttaa kylmiä väreitä ja melodioiden koukut yllättävät aina uudelleen.


Olen miettinyt tämän meikin tekemistä varmasti jo ainakin vuoden päivät, ja nyt oli viimein tartuttava tuumasta toimeen. Paniikikseni kuitenkin huomasin kadottaneeni kamerani muistikortin jonnekin, ja meikki oli ikuistettava puhelimen kameralla. Pahoittelen rakeista kuvanlaatua, mutta sovitaan vaikka, että se on taktikoitu tunnelmakikka. Samoin kuin tuo ylidramaattinen huivi, jolla peitin lauantaiaamun tukkasotkut.

Meikki on napattu aika suoraviivaisesti Going To A Town -biisin musiikkivideosta. Sekä video että kappale tuovat hyvin esiin sen sopivasti melankolisen ja raskaan mahtipontisuuden, josta artistissa pidän, ja jota on ollut kovin vaikea löytää nykypoppareiden tuotannosta (muutamia poikkeuksia toki onneksi on, mutta noin yleensä ottaen). Tykkään myös siitä, että kantaaottavatkaan sanoitukset eivät ole liian alleviivaavia, vaan kuulijalle on jätetty oivaltamisen mahdollisuus.

Yksi meriitti lienee myös, että Rufus on onnistunut tekemään Leonard Cohenin kaikissa mahdollisissa laulukilpailuissa puhkihuokaillusta Hallelujah-biisistä sellaisen version, jota kykenen kuuntelemaan. :D Itse asiassa kuuntelen sitä ihan mielelläni.

 
Meikissä yhdistin mattaiset, tummat savusilmät kultaiseen alarajaukseen, jonka levitin tarkoituksella vähän tuhruisen näköisesti. Musta ja harmaa luomiväri ovat tuttuun tapaan Inglotia, jonka mattasävyt ovat genressään erinomaisia. Ripset ovat Red Cherryn pari numero 15. Kultaisen rajausvärin, jota somessa jo aiemmin päivällä ihasteltiin, olen saanut Lushilta toissakesänä. Sen nimi on Kuvitteellinen, ja se on aivan käsittämättömän upea. Näyttää oikeasti aivan nestemäiseltä lehtikullalta. Kuivuttuaan myös pysyy paikoillaan todella hyvin.

Silmämeikin pariksi maalasin punaiset huulet yhdellä lempparipunistani, Yves Rocherin Grand Rouge -sarjan superupealla Rouge Gourmandilla. Näistä huulipunistakin olen muistaakseni lupaillut postausta jo aikaisemmin, ja sellainen on varmasti vielä tulossa (kuvatkin on jo otettu :)). GR:t ovat ehdottomasti mukana kärkikahinoissa, kun huulimeikkisuosikeista kisataan.

Mistä musiikista sinä olet innostunut juuri nyt? Kolahtaako melodraama vai pidätkö eleettömämmästä?

17 kommenttia:

  1. Upea meikki! Mä kuuntelen edelleen metallia :D Kamelot on pyörinyt eniten viime aikoina Spotifyssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Minä en ole koskaan kunnolla päässyt metallimusiikin makuun, mutta 70-luvun bluespohjainen alkuhevi (mikä käsite :D) kyllä viehättää.

      Poista
  2. Aivan MIELETÖN meikki, haukoin pari kertaa henkeäni täällä <3

    Kuuluukohan tuo upea kultasävy Lushin vakkarivalikoimaan? Olisi ehkä pakko saada ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti. :)

      Luulen kyllä, että kuuluu. On se ainakin myynnissä edelleen.

      Poista
    2. Hihii, kävin ostamassa sen <3

      Poista
  3. Aivan mielettömän kaunis meikki!

    VastaaPoista
  4. Ihan mieletön meikki! Tuo kultainen rajaus meni ostoslistalle...

    VastaaPoista
  5. Voi hyvä herranjestas miten kaunis meikki! Rakastan tuota kullan ja savuisen mustan yhdistelmää! Ah ja voih, melodramaattisia hetkiä fiilistelen näin sunnuntaina minäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin kyllä tykkäsin tästä silmämeikistä tosi paljon. Voisi tehdä uudestaankin, jos joskus tulisi joku tarpeeksi outo tilaisuus. :)

      Poista
  6. Upea meikki! Mahtava kontrasti yläluomen mattaisten ja tummien sävyjen ja alaluomen kullan välillä.

    Minulla ei juuri nyt ole, ihme kyllä, meneillään yhtään musiikki-innostusta. Ajoittain saatan olla hyvinkin fanaattinen jonkun tietyn biisin tai levyn tai artistin suhteen ja veivata sitä yhtä ja samaa loputtomiin. ;-)

    Noin yleisesti ottaen tykkään musiikista aikas laidasta laitaan mutta kyllä kai mun sydämeni aika lailla kuuluu hevimusiikille. Suosittelen muuten tutustumaan David Coverdalen kahteen ekaan levyyn, Whitesnake ja Northwinds, jos tykkäät 70-luvun blueshevistä. ;-) Myös Whitesnaken ekoilla levyillä on ihanasti bluesvaikutteita mukana, mun ehkä lempparein on Come an' Get It (joka tosin on jo 80-lukua).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo Coverdalen levyt täytyy tsekata, kiitos vinkistä! Purplessa mies ainakin lauloi komiasti. :)

      Poista
  7. Aivan upea meikki! Ja olenko vähän kateellinen että pääsit katsomaan Rufusta, mulla jäi sen keikka välistä sekä Skotlannissa että Suomessa. Buu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja sietää kuule ollakin, oli ihan järkyttävän hyvä keikka! Pakahduttava suorastaan. Menet heti kun pääset! :)

      Poista
  8. Vaaauuu! Törkeen upee meikki! Tuo kultainen on ihan liian upea. Mun on saatava kans ;P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on aika must have. Käy hakemassa omasi! :)

      Poista

b:section-contents id='footer-2-2'/>