maanantai 15. lokakuuta 2012

Kemikaalikammo eli hiusten värjääminen hennalla

Olen värjännyt hiuksiani lukioikäisestä, yleensä itse kotona, joskus harvoin kampaajalla. Muutaman jännittävämmän värikokeilun jälkeen olen pysytellyt uskollisesti tummanruskeassa, joka on myös hyvin lähellä hiusteni omaa väriä. Vaikka sekään ei ole pöllömpi, pidän tummien hiusten ja vaalean ihon kontrastista, ja haluan sävyttää tukkaani vähän luonnollista tummemmaksi.

Allergiat ja myrkytykset ovat aina pelottaneet, mutta vasta Mirssiinan postausten myötä (kannattaa muuten lukea, ovat mainioita tietoiskuja) aloin ajatella kasvivärejä käypänä vaihtoehtona kaupan väreille. En nimittäin ollut aikaisemmin tajunnut, ettei kirkuvanpunainen ole ainoa vaihtoehto. Nuorena värjäsin hiukseni punaisiksi, ja pigmentin pois kasvattamisessa vierähti tovi jos toinenkin. Innostuksestani huolimatta en kuitenkaan saanut aikaiseksi tilata hennaa ja indigoa nettikaupoista, kun uskoni omiin värjäyskykyihini ei ollut kovin kummoinen.

Henna itsessään toki värjää hiukset erittäin punaisiksi, mutta sekoittamalla mukaan indigoa väristä saadaan viileämpi ruskea, jopa musta. Myös värjäystapa vaikuttaa lopputulokseen. Hiuksissa henna tarttuu vain pintakerrokseen, josta se kuluu pesujen myötä vähitellen pois. Mitä useammin värjää sitä voimakkaammaksi ja pysyvämmäksi väri kerrostuu. Hennalla olen saanut hiuksiini myös upeaa kiiltoa (Pumpulipupu kommentoi tätä ääneen, kun viimeksi tapasimme).

Allekirjoittaneen väritumpelointiin löytyi kätevä ratkaistu Lushilta, mistäpä muualtakaan. Tarjolla on neljää eri sävyvaihtoehtoa, hennaa ja indigoa sopivassa suhteessa valmiiksi sekoitettuina. Värijauheiden lisäksi Lushin hennatiilissä on hiusta hellivää kaakaovoita, jolla väri on saatu pakattua kiinteään muotoon. Mukaan on sekoitettu myös tuoksuvaa kasviöljyä (muistaakseni ainakin neilikasta), jotta hennan oma, erittäin maanläheinen tuoksu ei tulisi niin voimakkaana esiin.

Kuvassa takana vasemmalla on oma valintani, Caca Brun, jossa on hieman enemmän indigoa kuin hennaa, lisäksi myös tujaus kahvia. Värjäystulos on hapettumisesta riippuen (voi säädellä itse) joko punaiseen taittava tai viileän tumma ruskea. Caca Marron on punaisempi kastanjanruskea, tai oikeastaan "kastanjanpunainen", siinä indigoa on mukana vain tummentamassa sävyä. Caca Rouge on voimakas, intensiivinen punainen - sekoituksessa ei ole mukana lainkaan indigoa - ja Caca Noir syvänmusta väri joko punaisella tai sinisella vivahteella (jälleen hapettumisesta riippuen).

Kaikki kolme indigoa sisältävää väriä hapettuvat ja tummenevat hiuksissa vielä pari vuorokautta värjäämisen jälkeen, mutta eivät mitenkään kamalan paljon. Yllätyksiä ei siis tarvitse pelätä. Yhdestä tiilestä riittää puolipitkille tai ohuille pitkille hiuksille kolmeen värjäyskertaan. Koska hennalla suositellaan värjättävän noin kolmen viikon välein, värin ylläpitäminen saattaa tulla kalliimmaksi kuin kaupan väripurkeilla, mutta on silti mielestäni kohtuullisen edullista. Itse pesen hiukseni vain noin kerran viikossa, joten värjäystarvettakaan ei ole aivan yhtä usein. Aion silti rohkeutta ja kokemusta kerättyäni siirtyä puhtaiden värijauheiden pariin, sillä niitä saa joka tapauksessa tilattua paljon edullisemmin. Aloittelijalle nämä valmiiksi sekoitetut palikat ovat helppo ja turvallinen vaihtoehto.

Perustarvikkeet hiusten kotona hennaamiseen ovat itse väriaineen ohella kumihanskat, kiehuvan kuuma vesi ja astiat, joissa hennaseosta voi pitää vesihauteessa värjäyksen ajan. Lushin ohjeet varoittavat päästämästä hennaa kosketuksiin metallin kanssa, joten olen itse sekoittanut värini tuollaisessa muovisessa pakasterasiassa. Veden keitän joko kattilassa tai vedenkeittimellä, minkä jälkeen laitan kuumaa vettä kattilaan ja muovipurkin sisältöineen lillumaan sinne. Lisäksi kannattaa ottaa esille muovinen tai puinen lusikka, lasta tms. värin sekoittamista varten sekä rasvaista voidetta hiusrajan ihon suojaamiseen. Ihon ja vaatteiden sotkeutumista välttääkseen fiksu värjääjä kaivaa kaapista myös ison hiussoljen tai -lenkin, jolla värjätyt hiukset saa helposti koottua päälaelle. Punaista tai punertavaa väriä tavoitteleva tarvitsee myös muovikelmua.

Ihan aluksi hiukset kannattaa pestä, mieluiten syväpuhdistavalla sampoolla, ja kuivata. Tämän jälkeen voi pukea päälleen jonkin värjäytymistä kestävän vaatekappaleen tai hillua paidatta. Hiusraja ja niska kannattaa varmuuden vuoksi suojata rasvaisella vartalovoiteella tai vaseliinilla, niin mahdolliset väriroiskeet irtoavat helpommin. Vaikka ohjeissa varoitettiin hennaseoksen värjäävän supernopeasti ihon, kaakelit ja kaiken mihin se koskee, eivät tuhot ole silti ollenkaan niin vaarallisia tai äkkinäisiä kuin tavallisen hiusvärin kanssa. Itse olen saanut pyyhittyä vähän vanhemmatkin tahrat rasvaamattomalta iholta täysin ongelmitta eikä kylpyhuonekaan ole värjäytynyt. Punaisempien sävyjen kanssa tilanne voi toki olla toinen, joten kehoitan varovaisuuteen ainakin ensimmäisellä kerralla.

Hennatiilestä lohkaistaan veitsen avulla sopivan kokoinen palanen - kaksi ruutua ovat riittäneet itselleni hyvin. Palan voi joko murustella ihan pieneksi tai jättää isommiksi lohkareiksi, joita sulatellaan hissuksiin. Paloittelun aikana ehtii hyvin kuumentaa keittimellisen vettä kiehuvaksi.
Hennapalat laitetaan muoviastiaan ja päälle kaadetaan kiehuvaa vettä pienissä erissä. Kuuma vesi sulattaa kaakaovoin ja palaset alkavat muuttua paksuksi tahnaksi. Itse olen Lush-myyjän ohjeistamana kaatanut pienen määrän vettä tällaisille isommille palasille, välillä raaputtanut pehmenneen pintakerroksen pois ja kaatanut taas vähän lisää vettä. Kaiken kaikkiaan vettä menee 1/3 tiilelle noin kaksi desiä, mutta kaikkea ei kannata kaataa kerralla, jotta väriseoksesta tulee tasaista.
Lopputuloksen tulisi näyttää kutakuinkin tältä. Seos on pelottavan väristä, koostumukseltaan jugurttimaista. Tarpeeksi löysä seos levittyy hiuksiin helposti, mutta sekaan voi tarvittaessa lisätä vielä öliiviöljyä tai vaikkapa (silikonitonta) hoitoainetta. Valmis mömmö laitetaan muovikulhossaan vesihauteeseen, jotta se pysyy lämpimänä. Seoksen tulee olla kuumaa, jotta väri kiinnittyy hiukseen, mutta se ei saa polttaa ihoa.

Kumihanskat kädessä otetaan purkista vähän vihreää liejua kerrallaan ja hierotaan sitä hiuksiin aloittaen hiusrajasta otsalta, ohimoilta ja niskasta edeten muualle hiusten juuriin ja viimeiseksi latvoihin. Jäähtyessään hennaseos kovettuu hiuksissa savimaiseksi, joten levittämisessä on hyvä olla ripeä. Kun väriä on kaikkialla hiuksissa, voi tukan koota mytyksi päälaelle. Jos väristä haluaa punaisemman, tukka kannattaa kääriä muovikelmuun - ilman kelmua väri hapettuu enemmän ja sävystä tulee viileämpi. Väriä on pidettävä hiuksissa vähintään tunnin ajan, mutta muovikelmulla ja esimerkiksi suihkumyssyllä suojattuna hennan voi antaa vaikuttaa vaikka yön yli.

Hennaaminen sopii parhaiten ruskeille tai luonnostaan punertaville hiuksille, vaaleasta tukasta hennalla saa kuulemma vihreän. Jos hiuksissa on vähänkään harmaata, kaikki harmaat suortuvat värjäytyvät tulipunaisiksi. Itse olen ollut lopputulokseen todella tyytyväinen: väri on juuri sopivan tumma, mutta näyttää uskomattoman luonnolliselta.

Kasviväreinä henna ja indigo allergisoivat huomattavasti vähemmän kuin synteettiset hiusvärit, mutta jos tietää ihonsa olevan herkkä, väriseosta on tietysti suositeltavaa kokeilla etukäteen pienelle ihoalueelle. Yleisin hennaan liittyvä ennakkoluulo liittyy "myrkylliseen mustaan hennaan", jota käytetään iholle tehtävissä mehndi-kuvioissa. Kemikaalikammoisten ympyrä sulkeutuu tässä yhteydessä hieman ironisesti, sillä tummissa hennatatuoinneissa allergisia reaktioita ja myrkytystä aiheuttaa indigoon sekoitettu, värjäytymistä vahvistava p-fenyleenidiamiini. Siis se sama pirulainen, joka useimmiten aiheuttaa ongelmia synteettisissä hiusväreissä.

Lopuksi vielä mukava videopätkä, jolla toinen Lushin perustajista, Mark Constantine, kertoo enemmän hennasta ja hennaamisesta.



Värjäätkö hiuksiasi itse? Oletko kokeillut kasvivärejä?

P.S. En saanut otettua omista hiuksistani kunnollisia kuvia, mutta googlaamalla esimerkiksi "Lush Caca Brun", näkee aika hyviä kuvia värjäystuloksista.

* * *

I have recently discovered the world of non-synthetic hair dyes, i.e. henna and indigo. And with amazing results, if I may say so. Still too afraid to mix my own colours, I found the perfect newbie solution from Lush (where else?). They sell ready-made henna/indigo mixes in four different shades from bright red to cool brown and even black. One brick lasts up to three uses (with medium-lenght or long and fine hair). I strongly recommend trying these non-toxic alternatives, there's no turning back for me anymore. These colours work best with naturally brown or ginger hair, blondes will unfortunately turn green. :/

18 kommenttia:

  1. Todella mielenkiintoinen postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla! Mukavaa, että teksti kiinnosti ammattilaistakin. :)

      Poista
  2. Minun hiukset on värjätty jo monesti hennalla -muttei sillä punaisella. Sellaisella tummanruskeille hiuksille tarkoitetulla, lopputulos vain hieman punertavan sävyinen... Samalla olen saanut todeta, etten vielä omista harmaita hiuksia. ;)

    En enää suostu ottamaan sellaista riskiä, että värjäisin muilla.

    Eli hyvä postaus tärkeästä aiheesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! En minäkään enää vaihda takaisin muihin väreihin, tuossa Lushin sekoituksessa sattui sävykin ihan nappiin. En muuten ollenkaan tiennyt, että olet hennannut hiuksiasi. Nätin väriset ovat, joka tapauksessa. :)

      Poista
    2. Saattaa olla, etten ollut vielä siihen mennessä hennannut, kun viimeksi nähtiin. Päänahka alkoi kuitenkin ärsyyntyä senverran (aina) noista kemikaaleista, että otin ilolla vastaan esikoisen vinkin näistä "luonnontuotteista". Henna kun ei ärsytä yhtään ja hiukset kiiltää tosi pitkään! :)

      P.s. Heinäntuoksu jälkeenpäin tuo vain lapsuuden kesät mieleen, eli ei sekään haittaa. ;)

      Poista
  3. Mää en jotenkin uskalla värjätä hennalla, koska pelkään, et se menee ihan metsään. Muistan teininä kuulleeni kaikkia kauhukertomuksia hennalla värjäämisestä, kuinka pieleen se voi mennä ja saada jonku allergian... Liekö sitten ollut vähemmän vaihtoehtoja? En tiiä...

    Mut siis vähän tuo ns. säätäminen mietityttää tuossa hennassa. Ja se, että suosin kunnolla punaista tukkaa. Oon nimittäin vihdoin löytänyt sopivat suoravärit, joten en enää käytä kestovärejä. Hirveän helppoa se noilla suoraväreillä on.

    Vähän kyllä allergisoituminen ja muu mietityttää, mutta sittenhän tuota vois siirtyä lähemmäs omaa tummanruskeaa väriä. Osittain allergiapelon takia oon siirtynyt suoraväreihin, pitäisi olla siinä mielessä vähän parempi vaihtoehto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauhukertomuksissa on voinut toki olla urbaanilegendallakin osansa, muistan myös itse kuulleeni samantapaisia. Lushin sekoituksista noilla kahdella punaisemmalla (Rouge ja Marron) saa hienon tulipunaiset hiukset, ainakin kuvagooglettelun perusteella. Henna ja indigo ovat molemmat kasvien lehdistä jauhettuja, joten mitään allergisoivia kemikaaleja näissä väreissä ei ainakaan ole. Eri asia sitten, jos on allerginen kasville itselleen.

      Suoravärit ovat kiinnostaneet minuakin, mutta en ole juuri ehtinyt kokeilemaan. Nyt ei tunnu olevan enää tarvettakaan, olen jo niin vakuuttunut tästä hennaamisesta.

      Poista
  4. Vau, tälläisesesta en ole kuullutkaan! Entä jos on tyvikasvu? itselläni on vaalean maantiensävyinen tyvikasvu ja muuten tummanruskeat hiukset, niin pitääkö ensin värjätä tyvikasvu piiloon jollain muulla värillä (jos ei tahto vihreitä tai punaista sinne)? :D
    Muutenkin hassu toi että samasta tuotteesta voi saada joko viileän tai punaisensävyisen... :D Täytyy joskus kokeilla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa sanoa kuinka vaalea tyvikasvu käyttäytyy, tumman kanssa ei ainakaan ole ollut mitään ongelmia. Ennemmin kannattaa kuitenkin olla värjäämättä ja testata hennaa johonkin piiloon jäävään hiusosioon ennen kuin sävyttää sillä koko pään. Jos pääset käymään Lushilla, kysäise asiaa myyjiltä, he osaavat varmasti auttaa. :)

      Poista
  5. Terve, ja kiitokset äärimmäisen hyödyllisestä, avaavasta ja mielenkiintoisesta postauksesta! Olen itse monesti miettinyt tukan värjäämistä hennalla, mutta jostain syystä en ole uskaltanut ja viitsinyt. Nyt aihe on kuitenkin enemmän läheinen kuin aiemmin, sillä viimeksi kaupan tavallisella kestovärillä hiuksia punertaessani sain jonkinlaisia allergisia oireita. En tiedä johtuuko se siitä, että olen jättänyt kaikki kaupan shampoot ja hoitoaineet hyllyyn ja pessyt tukkani soodalla ja viinietikalla, sekä käyttänyt bioshampoita/hoitoaineita. Joten tuo hennalla värjääminen vois olla seuraava askel :) Suoravärejä olen käyttänyt aika paljon, ja oli selvästi erehdys palata tuohon hiuksia kiduttavaan kestoväriin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitoksista. :) Sinulla on kyllä juuri sen värinen tukka, että hennaaminen sopii varmasti ihan loistavasti!

      Poista
  6. Mikään ei todellakaan voita hiusväriä joka vaan vahvistaa tukkaa värjäämisen myötä :o) Itsekin hennaan, nyt pitäs pikkuhiljaa lähteä mustaan noilla kasviväreillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä ollut todella vakuuttunut, tuskin vaihdan enää takaisin tavallisiin hiusväreihin. Suoravärejä tosin saatan kokeilla vielä joskus.

      Poista
  7. Mielenkiintoinen teksti, vaikka itse en hennailekaan. Toimii varmasti just jos haluaa pitää värin suht samana ja haluaa jatkossakin käyttää pelkkiä kasvivärejä. Kasviväreistä eroon pääseminen kun on melko työlästä ja tietääkseni reagoi esim. värinpoistoihin siten, et tumman ruskeasta saattaa just tulla sinivihreä. Se kai yleensä pitääkin kasvattaa ulos luonnollisesti. Oon joskus pohtinut kun itel on toi punanen tukka ollu useamman vuoden et hennasta löytyis värien puolesta sävyjä kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin. Sävyn vaihtaminen pois musta-tummanruskea-punainen -akselilta on kasvivärjäämisen jälkeen vaikeaa, jos ei malta rauhassa kasvatella väriä pois. Itselläni toimii tummanruskean värin ylläpitoon erittäin hyvin.

      Poista
  8. Olen itekin kokeillut tota Lushin hennaa, koostumuksesta en vaan tykännyt kyn on niin törkeän muruista. Nyt käytössä BAQ-laatuista puhdasta hennaa ja ihanan sileää töhnää tulee. :) p.s. Kyllä vaaleita hiuksia voi aivan hyvin hennata, ei puhdas henna tee mitenkään hiuksista vihreitä. Blondatut hiukset ovat asia erikseen, väri ei saattaa olla jokin ei toivottu tai se ei tartu. Indigo sen sijaan tekee ilman pohjahennausta juyri sen vihertävän tuloksen joka vaaleissa hiuksissa näkyy selkeästi.

    Vaaleiden ja harmaahiuksisten kannattaa tosiaan muista että juuri heidän päässään henna tekee todella liekehtiviä tuloksia, alussa tulos on usein varsin oranssi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se vähän muruista, täytyy kärsivällisesti liuotella niitä palasia eikä yrittää muussata pienemmiksi. Seuraavaksi aion joka tapauksessa itsekin ostaa ihan vain henna- ja indigojauheita, joita sitten sekoittelen itse. Kiitos tuosta oikaisusta, editoin tekstiä heti kun ehdin. Lushin myyjä tarkoitti värjäysrajoitteista selittäessään varmasti nimenomaan vaalennettuja hiuksia, mutta ymmärsin väärin.

      Poista
  9. Hei!
    Ajattelin jakaa oman kokemuksen. Minulla vasta ongelmahiukset nimittäin onkin :D
    Alkutilanne oli todella vaalea ja siis vaalennettu hius. No muutin uuteen kämppään ja kas, hiukset alkoivat kivasti vihertää. Tämä siis johtui ilmeisesti kupariputkista.
    Värjäsin hiukseni sitten mustiksi kemiallisilla väreillä ja tykkäsinkin lopputuloksesta (vaikka koko ikäni aiemmin ollut blondi), kunnes pamahti hiusväriallergia päälle. Todennäköisimmin olen allerginen PPD:lle, jota käytetään tummemmissa hiusväreissä. Oma hius on vaalea, joten juurikasvu oli todella raju.

    Kokeiltiin kampaajan kanssa Elumen-väriä, joka ei sisällä PPD:tä, mutta se ei tarttunut tyveen kunnolla. Ei siinä sitten muu auttanut kuin kasvatella omaa väriä takaisin ja juurikasvua häivytettiin vaaleilla pidennyksillä. Itseasiassa hiukset olivat aika hauskannäköiset, mutta kun omaa väriä olin kasvatellut vuodenpäivät niin totesin, että se ei ole enään niin kauniin vaalea kuin muutama vuosi sitten. Kokeiltiin vaaleita raitoja, mutta vaalennusainetta ei uskaltanut pitää hiuksissani kauaa, koska latvat olisivat kärsineet liikaa.

    Sitten keksin ekokampaamon! Varasin ajan Jyväskylään Hiushuone Korentoon ja siinä oli kampaajallakin miettimistä, että miten lähdetään etenemään kun lähtötilanne on puoliksi vaaleat, puoliksi ruskeat (musta väri haalistui pikkuhiljaa ruskeaksi) ja kaikenlisäksi vielä raidoitetut hiukset :D
    Ensin laitettiin pelkkä henna ja sen annettiin vaikuttaa n. 20min. Tämän jälkeen tyvi oli aivan porkkana. Sitten laitettiin henna/indigo seos. Lopputulos oli tummahko ruskea joka taitoi hieman vihreään raitojen kohdilta. Kampaaja neuvoi, että jos vihertää vielä parin päivän päästä niin sitten pelkkää hennaa puoleksi tunniksi päähän. Väri vähän tasoittui parissa päivässä, mutta laitoin silti tuon hennan ja väristä tuli todella kiva punertavan ruskea :)

    Nyt olen värjäillyt kotona Lushin caca noirilla ja saan sillä kauneimman mustan värin kuin mitä ikinä olisin kemiallisilla väreillä saanut! Väri näyttää todellä luonnolliselta ja kiilto on mieletön :) En enää ikinä palaisi takaisin kemiallisiin väreihin vaikka pystyisin. Eli blondit hiukset saa myös täysin mustiksi ;) Ja minkäänlaista edellisten värjäysten ja tyvikasvujen rajaa ei näy.

    -Heini

    VastaaPoista

b:section-contents id='footer-2-2'/>